Suomenkielisiä Harry Potter -kirjoja on luettavissa Overdrive-palvelussa, joka ei ole kirjastoalueellasi käytössä. Kirjastosi tarjoamassa Ellibs-palvelussa Harry Pottereita ei ole.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/
Sinun kannattaa antaa palautetta asiasta suoraan omalle lähikirjastollesi. Se ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Näyttäisi siltä, että Suomen vanhin elossa oleva ihminen olisi syntynyt vuonna 1909. Muissa maissa on vuonna 1908 syntyneitä vielä elossa. 1903 syntynyt Kane Tanaka on tällä hetkellä maailman vanhin ihminen.
https://gerontology.wikia.org/wiki/List_of_Finnish_supercentenarians
https://gerontology.wikia.org/wiki/Oldest_living_people
Lainaan Pertti Mustajoen kirjoittamaa artikkelia maksakirroosista (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044):
Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja, voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta. Maksakirroosissa näkyy muutoksia kaikututkimuksessa, mutta niidenkään perusteella sitä ei voi varmuudella todeta. Ainoa varma tapa todeta maksakirroosi ennen selviä oireita on näytepalan otto maksasta ja sen mikroskooppinen tutkimus.
Helmet-kirjastokortilla ei valitettavasti pääse kirjautumaan Kirjastokino-palveluun. Täältä näet, mitkä kirjastot ovat mukana palvelussa: https://www.kirjastokino.fi/fi/faq.
Vuorokaudenajoista on erilaisia määritelmiä. Ilmatieteen laitos määrittelee vuorokaudenajat näin:
keskiyö = klo 24–3
aamuyö = klo 2–6
aamu = klo 6–9
aamupäivä = klo 9–12
keskipäivä = klo 11–13
päivä = klo 10–17
iltapäivä = klo 12–18
ilta = klo 17–22
iltayö = klo 21–24
yö = klo 22–6.
Ajanilmaukset menevät osittain päällekkäin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Löysin tällaisen vähän epävirallisemman lähteen: https://hiki.pedia.ws/wiki/Kauppasaksavainolainen. Mitä luultavimmin on ovelta ovelle-kauppias.
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehe… Löysin Kilpailu- ja kuluttajavirastosta virallisempaa tietoa asiasta. Luultavasti sana on muunnos, koska se löytyi vain hikipediasta.
Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu tuotanto- tai lemmikkieläimiin.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki--ja-harraste-elaimet/usein-kysyttya-elaimet-ja-koronavirus-covid-19/
https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/animals.html
https://www.sciencemag.org/news/2020/03/quarantine-cat-disinfect-dog-latest-advice-about-coronavirus-and-your-pets
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on maaliskuussa 2020 käännetty kaiken kaikkiaan 24 kielelle. Eniten käännöksiä on saksaksi (21 teosta) ja englanniksi (14 teosta).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=lang&asc=1&lang=FIN&page=1
Käänöstietokannassa voit tarkastella mitä Lehtolaisen teoksia on käännetty millekin kielelle.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirkes-kirjastojen asiakkailla on käytössään kaksi e-lehtipalvelua: ePress ja eMagz. ePress sisältää kotimaisia sanomalehtiä, ja sitä on mahdollista käyttää kirjastojen asiakastietokoneilta tai langattoman verkkoyhteyden (tuuVieras) kautta kirjaston tiloissa. Nyt kirjastojen ollessa suljettuina tätä palvelua ei voi käyttää.
Alla olevasta linkistä löytyy luettelo palvelun lehdistä:
epress.fi.
eMagz-palvelu sisältää aikakauslehtiä. Tätä palvelua voi käyttää missä vain. Se löytyy osoitteesta kirkes.emagz.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Linkin kautta ei pääse lukemaan ePress-sanomalehtiä, vaikka ne näkyvät palveluntarjoajan toisella välilehdellä.
Ehdottamistasi vaihtoehdoista "tietokonevallankumous" kuulostaa minusta paremmalta. Voisiko esimerkiksi "tiedonkäsittelyn vallankumous" olla hyvä otsikko?
Hip, Hoi, musisoi : Musica 0 -kirjan Pääsiäislaulu on kansansävelmä, johon sanat on tehnyt Anne Lindeberg Piiroinen.
Lähde:
Hip hoi, musisoi! : Musica 0 (Marja Hongisto-Åberg, Anne Lindeberg Piiroinen, Leena Mäkinen ; toim. Päivi Kerola, Fazer Musiikki, 1991)
Käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia on valmistettu jo historian alkuhämärissä. On vaikea sanoa, mikä olisi absoluuttisesti varhaisin maininta alkoholista. Sumerilaisissa teksteissä mainitaan Ninkasi-niminen oluen jumalatar: http://etcsl.orinst.ox.ac.uk/cgi-bin/etcsl.cgi?text=t.4.23.1#. Tämä teksti on noin 1800-luvulta eKr. Varhainen alkoholin mainitseva kirjallinen lähde on myös Babyloniassa noin 1754 eKr. laadittu Hammurabin laki.
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Kun Salattujen elämien televisiointi alkoi 25.1.1999, Katso-lehti valotti ohjelman luonnetta ja nimeä lukijoilleen seuraavasti: "Kolmikerroksisen talon kuuden asunnon asukkailla on salaisuuksia ja unelmia, joita he eivät halua paljastaa naapureilleen eivätkä aina edes lähimmille ystävilleen ja rakkailleen." (Katso 4/1999)
En ole ihan varma, mitä tarkoitat, mutta ymmärtääkseni opettaa -verbi tarkoittaa opettamista joka mielessä, ei siis vain hyvin asioiden opettamista. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/opettaa ja Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnan lomake https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta.
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis...
