Helga Nuorpuun kirjassa "Kultakukka : satuja" (Gummerus, 1928, s. 14-44) on kuvaustasi vastaava satu "Kultakukka, Untuvainen ja Mesitonttu" (kirjan otsikossa virheellisesti "Meritonttu"). Untuvainen on keijukainen, joka asuu Mansikkavuoren Helmilinnassa. Helmilinnassa asuu kymmenittäin keijukaisia, joiden tehtävänä on hoitaa mansikoita ihmisten iloksi ja hyödyksi.
Nathan Myhrvoldin ja Francisco Migoyan Modernist Bread -teoksen (osa 3, s. 421-423) mukaan leivän kuivuminen johtuu jauhoissa olevan tärkkelyksen uudelleenkiteytymisestä. Leivän lämmittäminen kumoaa ainakin osittain tätä uudelleenkiteytymistä, mikä ilmenee leivän pehmenemisenä. Lisätietoa tärkkelyksen kemiasta löytyy seuraavasta osoitteesta:
https://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-seinajoella/tarkkelyksen-kemiaa/'
Myhrvold ja Migoya suosittelevat kirjassaan vesilasin laittamista mikroaaltouuniin, kun kuivunutta leipäpalaa lämmitetään.
Kysyin asiaa kahdelta teatterihistorian asiantuntijalta. Molemmat olivat sitä mieltä, että tällaista kilpailua ei suurella todennäköisyydellä ole koskaan pidetty. Tarinan syntyajankohdasta on vaikea sanoa mitään varmaan. Toinen asiantuntijoista piti todennäköisenä, että tarina on syntynyt paljon Ida Aalbergin kuoleman (1915) jälkeen ja epäili, että ehkä joku pakinoitsija olisi saattanut kynäillä tarinan, jossa kisataan maailman kauneimmista lauseista.
Kysyin asiaa BirdLife Suomi -järjestöstä. Heidän mukaansa Pohjois-Amerikassa on kalkkunan lisäksi useita kanalintulajeja, joita ei tavata missään muualla. Tässä luetteloa kanalinnuista, joita tavataan vain Pohjois-Amerikassa tai Keski-Amerikassa:
vuoriviiriäinen
suomuviiriäinen
pensastupsuviiriäinen
kaliforniantupsuviiriäinen
aavikkotupsuviiriäinen
peltoviiriäinen
röyhelöpyy
tuhkapyy
nokipyy
valkopyrstöriekko
marunakana
pikkumarunakana
suippopyrstökana
preeriakana
pikkupreeriakana
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 2009, mutta sitä on vain muutamissa kirjastoissa Suomessa. Voit halutessasi kysyä sitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=moskova+mullova+ja+min%C3%A4&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Kyllä, Helsingin kaupunginkirjaston Töölön kirjastossa on 80-paikkainen hiljainen lukusali vaikkapa pääsykokeeseen lukemista varten:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvelut
Hei!
Nurmijärven kirjastosta löytyi vuodelta 1993 oleva painos, jonka alusta löytyvät esipuheet vuosien 1976 ja 1989 laitoksiin. Vuoden 1976 laitoksen esipuheessa on kyseinen lause ja se on suomennettu seuraavasti: Olemme eloonjäämiskoneita, geeneinä tunnettujen itsekkäiden molekyylien säilyttämiseen sokeasti ohjelmoituja robotteja.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjastossa on lainakappaleet kreikankielisen Kalevala-valikoiman painoksista 1991 ja 2004. Sieltä saa kaukolainoja oman kirjaston kautta.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto
Kalebala : to finlandikó épos
Ekman, R. W. ; Martzoúkou, María N.
Kastaniōtēs cop. 2004. [2., täyd. p.]
Julkaisija Athēna : Kastaniōtēs cop. 2004.
ISBN 960-03-3729-2 nidottu
Kirjaa voi etsiä myös nettidivareista, myös kreikkalaisista koska kustantaja on kreikkalainen.
Antiikki ja Design -lehden blogista Pkkuhahmojen maailma löytyy Falco-nimisen yrityksen nukentekijöiden signeerausten joukosta AA, https://antiikkidesign.fi/blogit/pikkuhahmojen-maailma. Kirjoittaja Katja Weiland-Särmälä on tutkinut Falcon syntyä, https://antiikkidesign.fi/blogit/naiskuvia ja hän mainitsee, että tietoa ei oikein löydy keramiikkakirjoistakaan. Häneltä voisi yrittää tiedustella Antiikki&Design -lehden toimituksen toimituksen kautta, onko hänellä antaa lisävinkkejä, https://antiikkidesign.fi/yhteystiedot .
Löysin kuvia Arabian norppafiguureista ja muutamista muistakin, mutta niissä ei ollut merkintää AA. Taiteen, taidelasin tai keramiikan tietoja kannattaa kysyä liikkeistä,...
Voisivatko klassikot Michael Enden Tarina vailla loppua tai C.S. Lewis'in Narnia -sarja sopia? Niissä ei ole yhtä synkkiä ja pelottavia käänteitä kuin mainitsemissasi. Tästä vastauksesta löytyy lista suomalaisesta nuorten ja nuorten aikuisten fantasiasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-nuorten-ja-nuorten-aikuisten. Niistäkin moni voi olla liian pelottava, mutta Timo Parvelan Tuliterä, Teira, Louhi eli Sammon vartijat -sarja voisi ehkä olla kiinnostava. Myös Erin Hunterin Soturikissat voisi olla hyvä, se on suosittu sarja. Mytologia kaikkineen voisi olla kiinnostavaa ja aika turvallista luettavaa, tässä hakutulos sanalla mytologia https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=mytologia&type=AllFields.
Vasenkätisyydestä on vain vähän tutkittua tietoa, eivätkä kaikki vasenkätisetkään ole umpivasureita vaan itse asiassa molempikätisiä. Vasenkätisyys on useamman geenin ja muun tekijän summa, esim. sikiökehityksen ja synnytyksen aikaiset tapahtumat voivat vaikuttaa tähän. (Lähde: Helsingin Sanomat 21.3.2016, haastateltavana Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja, professori Eero Castren)
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002891953.html
Varsinaista syytä vasenkätisten vähyyteen ei löytynyt.
Ruokaan liittyviä tai ruokanimisiä dekkareita löytyy, mutta useimmista ei ole noin montaa kappaletta kirjaston kokoelmissa. Murha a la carte -novellikokoelma, Simmel Ei aina kaviaaria, Angel Marokkolainen makeinen, Lyons Kuolema korjaa kokit, Durling Vanha juusto sopisivat muuten, mutta niitä ei löydy kymmentä kappaletta.
Donna Leon ja Outi Pakkanen ovat kirjailijoita, joiden dekkareissa ruoka esiintyy niin näkyvässä roolissa, että Pakkasen teosten pohjalta on koottu resepteja kirjaan Porosta parmesaaniin – Anna Laineen keittokirja ja Donna Leonin ruokakuvauksia on käsitelty Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan. Sekä Pakkasen että Leonin teoksia löytyy useita kokoelmista noin monena kappaleena. Georges Simenonin...
Kesällä hirvet keräävät vararavintoa ja syövät miltei koko ajan. Ne lepäävät ja märehtivät välillä ja jatkavat taas syömistään.
Alkukesällä ravintoa saa parhaiten rantakasveista, myöhemmin peltojen laidoilta ja sekametsistä.
Talvella hirvet liikkuvat mahdollisimman vähän säästääkseen energiankulutusta. Silloin hirvet kerääntyvät laumoihin ja
lepäilevät suojaisissa taimikoissa.
Lähteet:
https://www.riistakolmiot.fi/animal/hirvi-alces-alces/
Heikki Willamo: Hirven klaani (Otava, 2005)
En löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi. Kävin läpi yleisimpiä seksikirjoja, eikä niissä edes mainittu autocunnilingusta. Naisten itsetyydystapoja ja orgasminsaatikeinoja on kyllä tutkittu, mutta autocunnilingusta ei mainittu niissäkään. Ehkäpä se on hyvin marginaalinen ilmiö akrobaattisuudessaan.
Väestöliitosta https://www.vaestoliitto.fi/ voi kysellä lisätietoja. Siellä tehdään myös seksitutkimuksia.
Lähde:
Kari Heusala: Naisen orgasmi (Like, 2008)
Ekirjaston toimittaja vastaa näin: Mikäli teos on jo jollain palvelimella, ja se on vapaasti käytettävissä, se voidaan linkittää eKirjastoon.
Mikäli teos ei ole millään palvelimella, niin periaatteessa se voitaisiin viedä Digiin (https://digi.kirjastot.fi) ja sieltä sitten linkittää eKirjastoon. Tämä on kuitenkin vähän sellainen "paikkausratkaisu", koska tällaisille vapaasti käytettäville teoksille ei ole olemassa mitään yhteistä.
Selkein ratkaisu voisi siis olla se, että teos tulee välittäjän kautta eli että tekijät tarjoavat teoksen Ellibsin ja Biblion kautta tarjottavaksi. Varsinkin, jos teoksen käyttöön liittyy jotain rajoituksia, niin silloin erityisesti Ellibsin ja Biblion kautta.
Lapset eivät automaattisesti peri vanhempiensa velkoja. Vainajan velat täytyy kuitenkin maksaa ensin kuolinpesän varoista, ennen kuin pesän varoja jaetaan kuolinpesän osakkaille. Jos velkaa on enemmän kuin kuolinpesässä on varoja, on pesä ylivelkainen. Tällöin pesä täytyy luovuttaa pesänselvittäjälle tai kokurssiin, jos osakkaat haluavat välttyä velkavastuulta. Perintöoikeudessa on kuitenkin poikkeuksia ja siirtymäsäännöksiä, joten jokaisen kuolinpesän tilanne on erilainen ja asia kannattaa tarkistaa lakiasiantuntijalta.
Lähde:
Juha Koponen: Kuolinpesän osakkaan opas (Veronmaksajat, 2019)
