Hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, mutta myös kahden nuoren suomenniemeläisen vakaumuksensa puolesta kaatuneen muistomerkki. Kyse saattaa olla jälkimmäisestä.
Lisätietoja muistomerkin taustasta ja historiasta en löytänyt. Kannattaa kysellä asiasta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta:
https://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/hautausmaat/suomenniemen-…;
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston kokoelmissa olevat paikannimiä ja slangia käsittelevät kirjat, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaa 'kalivieteristä'. On hyvin mahdollista, että sana on peräisin jostakin hupailusta tai vastaavasta (esimerkiksi juuri Pekka Lipposen seikkailuista), mutta me emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan asiaan selvyyttä.
Kyseinen kohta William Makepeace Thackerayn teoksessa Turhuuden turuilla löytyy Aino Tuomikosken suomennoksessa sivulta 58 ja se kuuluu näin:
Eikö kaikkien elämässä ole pikku lukuja, jotka näyttävät aivan mitättömiltä ja kuitenkin vaikuttavat koko muuhun elämäämme?
William Makepeace Thackeray: Turhuuden turuilla (suom. Aino Tuomikoski, Otava, 2005)
Tästä Tapio Yrjän säveltämästä ja Saukin eli Sauvo Puhtilan sanoittamasta joululaulusta ei ole julkaistu kaupallista äänitettä. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Yleisradiolla on ääninauha, jolla laulun esittävät Maikki Länsiö ja Esa Saario ja Tapio Yrjän yhtye. Laulu on soitettu ohjelmassa "Suomi soi : Jouluisia levyarkiston aarteita - Joulu-Suomi soi osa 2". Ohjelman tiedot löytyvät Ylen Areenasta, mutta ohjelma ei ole enää kuunneltavissa.
Kannattaa toivoa tätä laulua esimerkiksi jossakin Yleisradion toivekonsertissa!
Lähteet:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Ohjelman tiedot Ylen Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-2097256
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se oli sen verran vaikea, että päätimme välittää sen BBC:lle. Odottelemme vastausta heiltä ja kerromme sinulle,
jos saamme sen. Lähettäisitkö yhteystietosi osoitteeseen: kirjasto@varkaus.fi ja mainitse viestissä myös mistä asiasta on kyse.
Yst. terv.
Varkauden kaupunginkirjasto
Tiedustelin asiaa Birdlife Suomelta, josta kerrottiin, että munkinpaistoon käytettyä rasvaa voi hyvin käyttää lintujen ruokintaan, sillä siihen ei paistaessa tartu mitään linnuille haitallista. Kookosrasvaan kannattaa kuitenkin lisätä ruokaöljyä, jotta se ei pakkasella kovetu liikaa.
Suolaista kinkunrasvaa linnuille ei saa tarjota.
Lisätietoa talviruokinnasta: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol….
Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa".
Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56).
Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2....
Hindulaisessa mytologiassa nagat ovat puolijumalallisia olentoja, jotka voivat esiintyä joko ihmisen, käärmeen tai näiden yhdistelmän muodossa. Nagini on naispuolinen naga. Nagoja esiintyy myös buddhalaisissa myyteissä. Naga/nagini on sanskritia ja tarkoittaa käärmettä.
Lähde: Encyclopædia Britannica, https://www.britannica.com/topic/naga-Hindu-mythology
Suomen Työväen Teatteri mainitaan Pentti Paavolaisen Suomen teatterihistoriassa, Teatterikorkealoulun julkaisusarjassa 53, luvussa 5.5 1950-luvun teatterin eriytyneet henkiset piirit. Paavolaisen mukaan mainittu teatteri näytteli Koiton talossa ja toimi vuoteen 1958. https://disco.teak.fi/teatteri/5-5-1950-luvun-teatterin-eriytyneet-henk…
Yhteisluettelo Finna:fi:stä löytyy Hanna Korsbergin artikkeli Uuden kulttuuripolitiikan haasteet ja Valtion teatterikomitea 1945-46, jonka sisällöstä mainitaan Suomen Työväen Teatterin (1945-1957) perustaminen. Finnassa myös kaksi kuvaa Suomen Työväen Teatterin esityksistä. Aineistot ovat Kansalliskirjaston ja Kansan Arkiston kokoelmissa. https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=%22suomen+...
Katri Kirkkopelto on kirjoittanut ja kuvittanut joukon lasten kuvakirjoja, jotka käsittelevät tunteita. Ne eivät ole sarjakuvia, mutta voisivat muuten olla oppilaillesi sopivia. Alla linkki hänen kirjohinsa Helmet-kirjastoissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skatri%20kirkkopelto__Ff%3A…
Hän on kirjoittanut myös tietokirjan Tuumasta tunteeseen Mollin malliin : Molli ja Kumma : Tuumasta tunteeseen Mollin malliin : Molli ja maan ääri, josta voisi olla hyötyä opettajalle. Kirja sisältää mm. tunnetaitokortit:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389807__Stuumasta%20tunt…
Lasten sarjakuvaromaaneja, joissa tunteitakin käsitellään, ovat Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat:
https://...
Kirjailija Pauliina Rauhala esitellään teoksessa Kotimaisia nykykirjailijoita 10. Hakuteos esittelee kirjailijan tuotannon ja teosten saamaa vastaanottoa. Myös tekijän saamat kirjallisuuspalkinnot löytyvät teoksesta. Nämä tiedot löytyvät myös Kirjasammon sivuilta. Yleisradion kulttuurivieraana Rauhala on esitelty vuonna 2018.
Kotimaisia nykykirjailjoita 10 Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2205845__Spauliina%20rauh…
Pauliina Rauhalan esittely Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Pauliina Rauhala Yle:n kulttuurivieraana
https://yle.fi/uutiset/3-10118564
Tämä johtuu siitä, että Tiedon tulostuspalvelun kautta kulkeva ilmoitusposti viivästyi viime viikonloppuna. Viivästys koskee lauantaina lähetettyjä eräpäiväilmoituksia (epv ma 16.11.), sunnuntaina lähetettyjä eräpäiväilmoituksia (epv ti 17.11) sekä lauantaina lähetettyjä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastojen varausilmoituksia.
Tosiasiassa lainojesi eräpäivä oli siis 16.11., mutta valitettavasti viesti tuli kaksi päivää myöhässä. Olen nyt poistanut asiakastiedoistasi tästä aiheutuneet maksut. Pahoittelen viivästyksestä syntynyttä hämmennystä.
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään kenen runosta tuo kohta on. Asiaa selviteltiin mm. Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei muistanut kyseistä runoa.
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään kirjan nimeä. Kirjasammon kautta voit tehdä hakuja myös lasten kirjoista. Myös kansikuvaan liittyvät haut ovat mahdollisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi
Suomessa julkaistavia blogeja voi hakea osoitteessa blogit.fi. Hakukenttään "etsi blogeja ja postauksia" voi laittaa hakusanoja tai voit myös selailla blogeja aiheittain. Haku tuo tuloksiksi yksittäisiä postauksia tai koko blogin, jos se käsittelee yksistään haettua aihetta.
Tässä tapauksessa paras hakusana on mielenterveys. Se tuottaa laajan tuloksen erilaisia kirjoituksia, mutta ei yhtäkään täsmävastausta kysymykseesi liittyen. Sinun täytyy selailla ja silmäillä saatuja hakutuloksia ja arvioida, mitkä niistä ovat itsellesi osuvimpia sisällöiltään.
Mielenterveyspuolen toimijoilla, yhdistyksillä, järjestöillä ja tukiyhdistyksillä, on myös jokaisella omat sivunsa ja fooruminsa. Heidän sivuiltaan löytyy blogeja ja kirjoituksia...
Geologimme mukaan kyseessä on liuske ja sen täytyy olla enemmänkin tumman harmaa kuin tumman sininen kiilleliuske, jonka väri syntyy hienorakeisesta mustasta biotiitista, jota esiintyy päämineraalina. Jos biotiittiliuskeessa on runsaasti sinistä kordieriittimineraalia, saattaa se hieman vaikuttaa kiven yleisväriin. Valaistusolosuhteet vaikuttaa myös, usein valokuvissa tummanharmaat biotiittirikkaat kiilleliuskelaatat näyttävät tummansinisiltä.
Kirjassa Virkkunen, Marjatta, Partanen, Seppo J & Rask, Markku (2001).
Suomen kivet: koru-, jalo- ja rakennuskivet, kivet harrastuksena, kivet arkeen ja juhlaan
sanotaan liuskeista mm. seuraavaa:
Liuskeeksi sanotaan metamorfortuneita sedimenttikiviä, joille usein on tyypillistä hyvä lohkeavuus...
Maljakot on suunnitellut Heidi Blomstedt (1911-1982), Aino ja Jean Sibeliuksen nuorin tytär. Paremmin keraamikkona tunnettu taiteilija siirtyi 1960-luvulla tekemään myös lasiesineitä. Muodoltaan esineet olivat pelkistettyjä, mm. kuutioita, suorakaiteita ja kolmioita.
Vuonna 1970 Blomstedtin lasiesineiden valmistus siirtyi Kumelalle, ja niitä alettiin markkinoida "Lumilasi"-nimellä. Lumilasia oli myynnissä designin erikoisliikkeissä kuten Artekissa. Myöhemmin niitä markkinoi myös Armi Ratian Decembre-liike.
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 -kirjassa on hyvä artikkeli Heidi Blomstedtista lasimuotoilijana. Kirja on saatavana Helmet-kirjastoista.
Lähteet:
Suomalaisen lasin vuosikirja 2014 (Riihimäki: Suomen lasimuseo, 2014...
Asekirjoista ei löytynyt arvioita haulikoiden käyttöijistä. Syynä saattaa olla se, että aseen käyttöikään vaikuttaa niin moni asia. Aseen laatu ensimmäisenä. Katselin asekauppojen lupaamia takuita aseille niin ne jo vaihtelivat kahdesta seitsemään vuoteen riippuen valmistajasta.
Toinen iso tekijä, joka vaikuttaa aseen käyttöikään on se, miten sitä on huollettu. Tapio Suihkon kirjassa Aseiden rakenne ja toiminta (2008) kerrotaan, että kun asetta hoidetaan hyvin, niin sen toiminnallinen käyttöikä pitenee. Hän suosittaa vuosittaista kausihuoltoa, jonka lisäksi perushuoltoa laukausmääristä ja käyttöolosuhteista riippuen 5-10 vuoden välein.
Kannattaa olla yhteydessä johonkin aseita myyvään liikkeeseen, he osaavat varmaan alan asiantuntijoina...
Säilykemusiikkia ei löydy virallisista sanastoista. Artikkelihakujen ja tuttujen musiikinharrastajien kommenttien perusteella säilykemusiikilla on tarkoitettu äänitettyä tai levytettyä musiikkia, yleisesti taltiointia elävänä esitetyn musiikin vastakohtana. Analogista tai digitaalista äänitettä kuunteleva kuuntelee säilykemusiikkia, säilykemusiikki raikaa tallenteelta tapahtumien taustalla sen sijaan, että paikalla olisi muusikoita soittamassa.
Esikuva on luultavasti englannin kielen canned music alkuperäisessä muodossaan. Varhaiset äänitteet tehtiin vahalieriöille, ja niitä kaupattiin säilykepurkkia muistuttavassa pahvikotelossa. Musiikki oli näissä "säilötty", tuolloin vielä hyvin vaatimattomalla...
Laulun "Laula laulusi pois" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Pekka Sipilän "Älä oottamaan jää".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
