Anni Rättyän Valo taittuu pisaroissa -kokoelman (Kirjapaja, 2005) runossa Kynttilänmyyjä kerrotaan joulukynttilöitä myyvästä pikkupojasta. Voisiko kyse olla tästä runosta?
Suolahappoa nimenomaan syntyy vetykloridin liuetessa veteen. Mahanesteen suolahappo syntyy mahalaukun seinämän parietaalisoluissa. Itse reaktio on selitetty linkeissä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mahalaukun-seinaman-solut-erittavat-suolahap…
https://en.wikipedia.org/wiki/Parietal_cell
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suolahappo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetykloridi
Hei,
Vanamo-kirjastoissa tämän syksyn aikana (syyskuun alusta lähtien tähän päivään 23.11.) eniten varauksia saanut jännityskirja on Jo Nesbøn Valtakunta. Seuraavina tulevat Leena Lehtolaisen Jälkikaiku ja Ilkka Remeksen Kotkanpesä.
Tällä hetkellä voimassa olevia varauksia on eniten Lars Keplerin Peilimies-jännityskirjaan.
Sama kysymys on esitetty Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla 17.6.2016, ja matematiikan professori Mats Gyllenberg on vastannut siihen silloin seuraavasti:
"Luvulla 'ääretön' ei ole välitöntä edeltäjää. Jokaisella äärellisellä luvulla on äärellinen seuraaja, joka saadaan lisäämällä siihen yksi. Jokaisella äärellisellä luvulla on myös edeltäjä, joka saadaan vähentämällä siitä yksi.
Lukuja on kahdenlaisia: peruslukuja ja järjestyslukuja. Perusluvut (1,2,3, jne.) ilmoittavat joukon koon ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.) liittyvät laskemiseen.
Kysymyksesi viittaa järjestyslukuihin. Tavallisiin äärellisiin järjestyslukuihin voidaan liittää uusi ääretön järjestysluku sopimalla, että se on suurempi kuin...
Onnistuin löytämään Finna-hakupalvelusta yhden venäjänkielisen Suomen kartaston, joka on julkiastu vuonna 1901. Kyseinen kartta löytyy nimellä Atlas" kart" k" Voennomu obozrěnìû Finlândskago voennago okruga (Атласъ картъ къ Военному обозрѣнію Финляндскаго военнаго округа). Kyseistä karttaa säilytetään Kansalliskirjastossa.
Suomen kirjastojen kokoelmissa on suuri määrä vanhoja karttoja sekä kartastoja. Osa historiallisista kartoista on myös digitoitu. Suomen eri kirjastoissa säilytettäviä karttoja on helpointa etsiä Finna-hakupalvelun avulla. Voit etsiä kartastoja Finnassa esimerkiksi hakusanayhdistelmällä Suomi ja kartastot. Haun tehtyäsi näet hakutulosten vasemmalla puolella erilaisia rajaustyökaluja, joilla on mahdollista tarkentaa...
Hei, tarkoitatko miten saat uuden kirjastokortin? Jos olet Helmet-kirjaston asiakas (kysymyksesi ohjautui tänne Helsinkiin), saat uuden kortin asioimalla missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota mukaan vanha kirjastokorttisi sekä henkilötodistus, jossa on uusi nimesi. Saat uuden kortin samantien, eikä siitä veloiteta maksua.
Suomalaisia harvinaisempia kuuta tarkoittavia nimiä ovat Kuutamo, Kuutar ja Kuunsäde.
Jos laajennetaan muihin kieliin, alkaa nimistöä jo löytyä enemmän. Ja jos vielä otetaan muidenkin planeettojen kuut mukaan, alkaa valinnanvaraa olla jo aika paljon (Janus, Helene, Larissa, jne.).
Netissä on lukuisia erilaisia englanninkielisiä nimisivustoja, joihin kannattaa tutustua. Tässä muutama esimerkki:
http://www.meaning-of-names.com/search/index.asp?nm=moon&stype=1
https://nameberry.com/list/685/names-that-mean-moon?all=1
https://www.momjunction.com/articles/baby-names-that-mean-moon_00395982/
https://www.babycentre.co.uk/a25005337/baby-names-inspired-by-the-solar…
Muut lähteet:
https://lapsennimi.com/luontonimet/
https...
Minikarjaa, hyönteiset ruokana -kirjan kirjoittanut Lena Huldén sanoo, että kaakaota (suklaan raaka-aine) ei voi valmistaa sillä tavalla, ettei siinä olisi hyönteisiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto määrittelee, että 100 grammassa suklaata voi olla enintään 60 hyönteisjäämää. Vegaanisissakin suklaissa voi siis olla hyönteisjäämiä, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että niitä ei ole tarkoituksella sinne laitettu, toisin kuin maitoa maitosuklaaseen. Toki tämä on varmasti jokaisen henkilökohtaisesti mietittävä. Hyönteisjäämiä voi olla myös esimerkiksi tomaattikastikkeissa ja hedelmämehuissa.
Sekä kaakao että kaakaovoi tehdään kaakaopavuista, jotka ensin paahdetaan ja sen jälkeen jauhetaan hienoksi. Sen jälkeen...
Pikalevyllä tarkoitetaan suoratallennuksella kertaluontoisesti taltioituja äänilevyjä. Tavallisesti kyseessä oli lakkakerroksella päällystetty alumiininen kiekko. Ääniura kaiverrettiin suoraan lakkapintaan. Niitä käytettiin esimerkiksi radio-ohjelmien tallentamiseen, elokuvanteon apuvälineinä tai lehtihaastattelujen nauhoittamiseen.
Yleisradio hankki pikalevyjen tallennuslaitteet 1930-luvulla. 1950-luvulla Helsingissä toimi ainakin pari pikalevyjä valmistavaa äänitysstudiota. Pienessä mittakaavassa niitä tuotettiin muuallakin Suomessa.
Petri Kuljuntausta on kirjoittanut aiheesta kiinnostavan artikkelin Lähikuva-lehden numeroon (1/2020). Hän kertoo, että pikalevyjä ei koskaan luetteloitu systemaattisesti tai...
Joulupukki-lehden runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimana:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354573?page=2
Sama runo löytyy mm. kirjasta Lapsuuden joulu. Osa 2: kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen.
Tietoa tekijästä ei kummassakaan ole. Kirjassa on maininta vuoden 1920 Joulupukki-lehdestä. Valitettavasti emme siis saaneet selville tekijää. Joululehtiin kirjoittivat monet niin tunnetut kuin tilapäärunoilijatkin.
Myös Kaarlo Korhosen Äidin joululaulu löytyy digitoituna:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354741?page=14
Suomen kirjailijat 1809-1916 -kirjassa mainitaan Kaarlo Korhonen -niminen kirjailija, jolta on julkaistu...
Kirjojen ja muun vastaavan aineiston luetteloimiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy runsaasti. Osa näistä on myös ilmaisia. Nopealla katsauksella ainakin Libib.com ja Data Crow voisivat olla tarpeisiisi sopivia ohjelmia:
https://www.libib.com/
http://www.datacrow.net/
Kysyin asiaa Helsingin kaupunginkansliasta. Sieltä kerrottiin, että viralliset Helsingin kaupunginosat ja niiden rajat löytyvät Helsingin paikkatietopalvelusta. Se löytyy täältä:
https://kartta.hel.fi/
Kaupunginosatietoihin pääsee reittiä: Aineistot > Aluejaot > Kaupunginosat. Sieltä löytyvät myös Ullanlinnan viralliset rajat.
Kyseessä on Maiju Sirkiän säveltämä laulu Puolukkamailla. Laulun sanat ovat Immi Hellénin.
Laulu sisältyy teokseen Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja (1957, useita lisäpainoksia, toim. Jorma Pukkila ja Matti Rautio).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koko Immi Hellénin runon voitte lukea vaikka Kansalliskirjaston digitoimasta aineistoista, esimerkiksi näistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976251?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926985?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=117
Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa Anna meidät kaikki toisillemme 1974, mutta runo löytyy useista Raittilan valituista ja kootuista runokokoelmista.
Esimerkiksi Valitut runot : Runoja vuosilta 1947-1974 (1978) ja Kootut runot (2003).
Michael Connellyn teosta The black echo on Helmet-kirjastojen järjestelmässä vain yksi kappale ja varauksia on tällä hetkellä 13. Pitkä odotusaika johtuu siitä. Jos lähetät kirjastokorttisi numeron, voin tarkistaa sijoituksesi varausjonossa ja varauspäivän.
Voit tarkistaa sijoituksesi ja varauspäivän myös itse Helmetissä omista tiedoistasi. Varaustiedoissa on päivämäärä Ei tarvita jälkeen, joka on kaksi vuotta varauksen tekopäivästä eteen päin.
Kokeilin hakea lauseella ja sen osalla Google Booksista, jossa on mahdollista tehdä hakuja teosten tekstiin. Hakutulokseksi sain ainoastaan tuon Khemirin teoksen, vaikka Google Booksista löytyy myös Jens Lapiduksen ja Evanderin kirjat ruotsiksi.
Kannattaa vielä kokeilla hakujen tekemistä Google Booksiin varioimalla hiukan lausetta:
https://books.google.se/
Verbi viirata tarkoittaa "poiketa suunnasta, puoltaa, esim. Auton jarrut vähän viiraavat. Pojan silmät viiraavat.". Timo Nurmi: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, 2004.
Myös Kielitoimiston sanakirjassa (2012) annetaan sama tulkinta. Siitä, että sanaa tulkittaisiin eri tavalla eri murteissa, ei ole näissä lähteissä mainintaa.
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/
En valitettavasti löytänyt tätä runoa. Selailin Eeva Kilven
Animalia : runoja
Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta
Runoja 1972-1976
Lisäksi selasin teokset Muista runolla, Runon maa : suomalaisten toiverunot, Tämän runon haluaisin kuulla -kirjat, mutta ei tärpännyt.
Tunnistaisikohan joku lukijoistamme tekstin?
