Mistä juontaa juurensa termi 'ranskalainen viiva'?

Kysytty
2.8.2011

Mistä juontaa juurensa termi 'ranskalainen viiva'?

Vastaus

Vastattu
3.8.2011
Päivitetty
26.1.2019

Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.

Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.

68 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
Asiasanat
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Kirjastonhoitaja ei vuonna 2011 löytänyt ranskalaista viivaa 1950-luvulla valmistuneesta Nykysuomen sanakirjasta. Kirjastonhoitajien tiedossa luulisi olleen uudempiakin kielikirjoja vuosilta 1979 - 2006. Seuraavassa mainittuja on yhä Joensuun kokoelmissa.

Hakusana "ranskalainen viiva" oli vuonna 1979 julkastussa teoksessa "Uudissanasto 80" (WSOY), jonka tekstit sisältyvät lisäksi WSOY:n vuonna 1980 julkaisemaan "Nykysuomen sanakirja" -sarjan täydennysosaan (osa 5) sen ensimmäisenä jaksona.
Suomen kielen perussanakirjassa (1992) ja Kielitoimiston sanakirjassa (2006) "ranskalainen viiva" on ranskalainen-sanan esimerkeissä.

Sittemmin Kielitoimiston sanakirja on julkaistu verkossa ajoittain päivitettynä, ja ranskalainen viivakin löytyy edelleen, vieläpä kahdesti (katsottu 4.4.2022):
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ranskalainen?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/luetelmaviiva?searchMode=all

Tiede-lehdeltä on kysytty samaa, ja lehti julkaisi (1/2013) sanojen alkuperään perehtyneen suomenprofessorin valistuneen arvauksen "Miksi ranskalaiset viivat ovat juuri ranskalaisia":
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_ranskalaiset_viivat_ovat_juur…

Tietokirjailija Jukka Korpela esitti oman arvelunsa Aristoteleen kantapäässä (Yle Areena) 24.8.2016. Merkki saattaa olla lähtöisin kirjapainoissa aikoinaan käytetystä kappaleen alun merkistä.
https://areena.yle.fi/audio/1-2750116

Kommentissa oleva linkki Tiede-lehteen ei enää toimi. Helsingin Sanomien tilaajilla, myös kirjastoilla, on pääsy lehden arkistoon. Professori Kaisa Häkkisen sivistynyt arvaus on numeron 1/2013 sivulla 58.

Häkkinen toteaa aluksi, että suomalainen ilmaus ei ole kovin vanha eikä sille ole esittää suoranaista kansainvälistä esikuvaa. Se on suomalainen tulkinta tyypillisestä ranskalaisesta esitystavasta; sikäläinen hallintobyrokratia on jo keskiajalla ollut mielistynyt pitkiin tarkkoihin luetteloihin.
Vastaus jatkuu:
https://nakoislehti.hs.fi/2a650af4-3000-455f-a892-ae7967270fbf/58

Vaikka kirjasto on Helsingin Sanomien tilaaja, siitä ei seuraa, että se pääsisi myös lehden arkistoon ja digilehteen kuten henkilöasiakkaat. Monessa kirjastossa on käytettävissä e-lehtenä lehden näköisversio ja sen arkisto, jossa on korkeintaan kaksi vuotta vanhoja numeroita. Sitä vanhempia numeroita voi lukea mikfofilmeiltä, joissa ei ole hakuomaisuutta.

Kiitos oikaisusta. Muistan lukeneeni muutama vuosi sitten kaupunginkirjaston asiakastiloissa heidän laitteillaan vanhojen Hesareiden artikkeleja (haku toimi, etsiskelin mainintoja tietystä kirjailijasta), ennen kuin ryhdyin digitilaajaksi ja pääsin lukemaan kotikoneelta. Joko tilanne kirjastoissa on muuttunut tai sitten lukemani "vanhat" artikkelit eivät sittenkään olleet kovin monen vuoden takaisia.

Ja vuoden 1939 ja sitä vanhemmat Helsingin Sanomat ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Niihin voi myös tehdä hakuja.

Myös vuosien 1940-1979 ovat olemassa siellä, mutta eivät tekijänoikeussyistä avoimessa verkossa vaan vaatien käyntiä Kansalliskirjastossa tai jossakin muussa ns. vapaakappalekirjastossa (tai IT-järjestelmän käyttäjätunnuksia jossakin niistä melko monista yliopistoista yms., joilla on sopimus etäkäytöstä).

Mainitsen tästä, koska Kansalliskirjaston lehdet ovat paljonkin parempilaatuisia kuin Aikakoneen ilmeisesti mikrofilmiltä digitoidut versiot, ja myös Kansalliskirjaston haku on ominaisuuksiltaan parempi ja monipuolisempi kuin Aikakoneen.

Ranskalainen viiva, on varmaankin tapa ilmaista asia lyhyesti, ilman asian syvempiä merkityksiä pohtimatta. Arki kommunikointia. Kukin tietää minne pitää tai on menossa.

Wayback Machinen kautta pääsee vielä lukemaan artikkelin.

https://web.archive.org/web/20220810023411/https://www.tiede.fi/artikke…

"Me kielentutkijat olemme yrittäneet hakea varmaa vastausta aiemminkin, mutta tuloksetta.

Kysymyksessä ei ole mikään kovin vanha ilmaus suomen kielessä, eikä sille voi esittää mitään suoranaista kansainvälistä esikuvaa. Se on siis suomalainen tulkinta siitä, mitä on pidetty tyypillisenä ranskalaisena esitystapana. Se tiedetään, että ranskalainen hallintobyrokratia on keskiajalta lähtien ollut mielistynyt pitkiin ja tarkkoihin luetteloihin. Niitä on kirjoitettu esimerkiksi paperisiin rulliin, ranskaksi role. Varmemmaksi vakuudeksi luettelosta tehtiin kaksoiskappale, vastarulla eli contre-role, josta on peräisin sana kontrolli. Jotta pitkien luetteloiden vertailu olisi helpompaa, asioita on voitu erottaa merkkiviivalla.

Toinen mahdollisuus on, että ranskalaiset viivat ovat alkuaan olleet näytelmäkäsikirjoitusten roolihenkilöiden repliikkien alkumerkkejä; ranskan sanasta role ’rulla’ on tullut myös sana rooli. Vuorosanat oli ennen tapana kirjoittaa kullekin näyttelijälle omaan rullaansa."

Tiede-lehden artikkeliin on linkki myös 18.9.2023 lisätyssä kommentissa. Ainakin vielä (katsottu 27.3.2024) sekin linkki toimii.

Kontrolli-sanan etymologiasta
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_2a5896f56e02cc6bb659…
https://www.dictionnaire-academie.fr/article/A9C4056

Kielitoimiston sanakirjan verkkojulkaisussa (päivitetty 19.3.2024, katsottu 27.3.2024) "ranskalainen viiva" mainitaan arkityylisenä luetelmaviivan synonyyminä. Vanhemmissa, painetuissa laitoksissa (2006, 2012 ja perussanakirja 1992) huomautus on muotoa "paremmin: luetelmaviiva".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ranskalainen

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.