Tuomas Anhava suomensi Paul Celanin runon Todesfuge vuonna 1959. Suomennos Kuolemanfuuga julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 6/1959.
Runon ovat suomentaneet myös Merja-Riitta Stenroos (Kuolonfuuga) vuonna 1984 ja Aki Salmela (Kuolemanfuuga) vuonna 2005.
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia / Tuomas Anhava ; toimittaneet Helena ja Martti Anhava (Otava, 2003)
Emme osanneet kuvan perusteella ehdottaa tiettyä lajia. Tarjoamme kirjaston teoksia, joiden avulla lajin määritys voi onnistua.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa kodin tuholaisista kertovia tietokirjoja, tarkista ja varaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stuholais*__Orightresult__U…;
Helsingin kaupungin nettisivuilla on myös kuvia sisätilojen tuholaisista, näistäkin sivuista voi olla hyötyä toukkaa tunnistaessa:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Hei,
Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki säädettiin vasta 1936 ja se tuli voimaan 1.1.1937. Ennen lastensuojelulain säätämistä lastensuojelutoiminta perustui lainsäädännöllisesti ennen kaikkea vaivaishoitoa ja köyhäinhoitoa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin (STM). Kuntien vaivaishoito vastasi paikallisesti orpojen ja muiden vailla riittävää hoitoa olleiden lasten huollosta. Lapsen huollon aineksia vaivaishoidossa olivat asuminen, vaatetus ja muu ylläpito sekä kristillinen kasvatus. Lapsen suojelun järjestämiseksi käytettiin lähisukulaisverkostoja ja kummeja, kasvatuskotiin elätehoitoon antamista ja jonkin verran myös ruotuhoitoa. (Timo Harrikari: Lastensuojelun historia)
Vuonna 1879 vahvistetun vaivaishoitoasetuksen mukaisesti kukin...
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Jymy-nimeä on annettu tällä ja viime vuosisadalla yhteensä noin sata kertaa.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen (SKS, 1992) mukaan 'jymistä' ja 'jymy' ovat onomatopoeettisia sanoja, kuten esimerkiksi 'kumista'. Sanan kirjallinen ensiesiintymä on 1700-luvulta. 'Jymy' tarkoittaa yleiskielessä 'jyminää'. Murteissa sanalla voi olla muitakin merkityksiä (esimerkiksi suma tukinuitossa tai kolttonen).
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jymy&sms_id=SMS_9d72157e3ea19110218543f7a3ea8ba1.
Nykyisen Suomen alueet ovat aikanaan olleet osa Ruotsin kuningaskuntaa. Sen sijaan Suomen hallussa itsenäisyyden alussa v. 1920 - 1944 ollut Petsamo ei kuulunut missään vaiheessa Ruotsille.
Ruotsin vallan ajan itäraja noudatti pohjoisosaltaan Täyssinän rauhan (1595) linjauksia. Rajalinja kulki pohjoisessa nykyistä rajaa lännempänä, jolloin esimerkiksi Inarin itäosa ei kuulunut Ruotsiin. Virallinen Ruotsin ja Venäjän välinen rajankäynti Lapin alueella jäi kuitenkin erimielisyyksien takia tekemättä ja raja jäi kiistanalaiseksi. Myöhemmin Ruotsin vaikutus ulottui myös Itä-Inarin puolelle.
Lähteitä:
Kyösti Julku: Suomen itärajan synty (1987, ISBN 951-99788-0-1).
Pähkinäsaaresta rajat "Kolmen kuninkaan Lapinmaahan".
Suomen...
Valitettavasti emme onnistuneet löytämän tästä aiheesta ainuttakaan täysin fiktiivistä elokuvaa tai kirjaa. Kaikki mitä löysimme, olivat joko muistelmia tai muita tietokirjoja.
Tässä kuitenkin lista niistä harvoista teoksista, jotka löysimme.
Muistelma
Tory Haydenin Toisten lapset
Kirjassa erikoisopettaja Hayden rauhoittaa lapsen pitämällä hänestä kiinni.
Temple Grandin (elokuva)
Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo Temple Grandin nimisestä autistisesta naisesta. Elokuvassa Grandin rakentaa itselleen ”halauskoneen”/squeeze machine, koska halaaminen rauhoittaa häntä, mutta samanaikaisesti hän ei kestä muiden ihmisten kosketusta.
Elokuva perustuu kahteen Grandinin muistelmateokseen Minun tarinani: ulos...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sielu-sanalla voi olla lukuisia eri merkityksiä (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sielu?searchMode=all). Uskonnollisessa kontekstissa sielu-sanalla tarkoitetaan sanakirjan mukaan usein seuraavaa:
[I]hmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka us. käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monien uskontojen mukaan ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Sielulle voidaan siis antaa sanakirjamääritelmä, mutta tieteellisessä mielessä sielun mahdollista olemassaoloa ei oikein voi todistaa. Näin ollen esimerkiksi ihmisen fysiologian tutkimuksessa sielu-käsitteellä ei ole...
Tässä muutama ehdotus:
Linturi, Jenni: Jälleenrakennus
Paasilinna, Mauri: Roihankorpi
Päätalo, Kalle: Ihmisiä telineillä
Sariola, Mauri: Jälleenrakennettu maa
Brook, Rhidian: Talo Elben rannalla
Ferrante, Elena: Loistava ystäväni
Taska, Ilmar: Popeda 1946
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi hakusanoilla "jälleenrakentaminen" ja "sodanjälkeinen aika"
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta.
Oulun Kenttätiellä sijaitsevien talojen ulkoseinissä olevat reliefit on tehnyt kuvanveistäjä Jorma Parkkari.
Lähde: RY Rakennettu ympäristö: Ainutlaatuinen kiinteistötaideilmiö Oulussa
Geni-palveluun on koottu tietoja rykmenttiin liittyvästä lähdeaineistosta:
https://www.geni.com/projects/Adlercreutzin-rykmentti-1803-1808/45473
Genissä mainittujen lisäksi esim. seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
Screen, J. E. O. 2007. The army in Finland during the last decades of Swedish rule (1770-1809). Helsinki: Finnish Literature Society.
Vuorimies, H. 1990. Laukaan ruotusotamiehet: Vuodesta 1710 Ruotsin valtakauden loppuun. Jyväskylä: [H. Vuorimies].
Vuorimies, H. 2011. Ruotusotilaiden tutkiminen. Helsinki: Suomen sukututkimusseura : Tiedekirja [jakaja].
Yksiköiden liikkeitä sotavuosina voi seurata Suomen sodan historiikeista. Hyvä lähtökohta uudemmasta kirjallisuudesta voisi olla esim tämä:
Lappalainen, J. T.,...
Hei
Kirjan kategorisointiin liittyy monta eri asiaa. Kustantajalta tulee ehdotus ja kirjastot seuraavat usein sitä. Tottakai kirjastot voivat poiketa tästä, ja sama kirja voi eri kirjastoissa löytyä eri osastolla. Sama kirja voi jopa samassa kirjastossa olla eri ostastoilla! Esim. voivat Harry Potterit löytyä sekä lasten ja nuorten osastolla samassa kirjastossa. Mikkasen kirjan tapauksessa kustannusyhtiö Tammi on luokitellut kirjan kategoriaksi "Kotimainen lapset ja nuoret, Nuorten romaanit" ja ikäryhmäksi 12+ (https://www.tammi.fi/kirja/raili-mikkanen/kunhan-ei-nukkuvaa-puolikuoll…, 12.4.2021 klo 9:00). Kirjailijan ajateltu lukija vaikuttaa myös kirjan kategoriaan. Tämä on siis keskustelu kustantajan ja kirjailijan välillä....
Kirja on Tytti Seessalon "Noidanmetsästäjät" (1997).
Kirjassa Lontoossa asuva Eve lähetetään Suomeen sukulaisten luo. Hän ihmettelee suomalaista kotia ja mm. muovinen pöytäliina mainitaan useamman kerran. Eve kohtaa öisessä metsässä jännittävän kulkukissan, Collin, joka on Suuren Noidanmetsästäjän oikea käsi.
Olisikohan etsimäsi kirja Petra Szabón Peikonpojan värikätkö (1993).
Teoksen saatavuuden oman kirjastoverkkosi alueella voit tarkistaa täältä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.279354
Tätä on kysytty tietysti ennenkin. Tässä on aiemmin annettu vastaus. Mielestäni ihan hyvä.
Minä olen käyttänyt apunani Reijo Laatikaisen kirjaa Pötyä pöydässä. Siinä keskitytään kumoamaan tieteellisesti perustelemattomia dieettejä ja terveysväittämiä, mutta myös annetaan opastusta terveelliseen ruokavalioon.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, voit uusia lainasi itse Helmet-palvelussa. Kirjautumissivu aukeaa Helmet-palvelusivuston oikeasta yläkulmasta.
Muussa tapauksessa sinun kannattaa ottaa yhteyttä vaikka omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
