Rainer Maria Rilken proosatekstin Erlebnis I ja II vuodelta 1913 englanninnos Experience sisältyy teokseen Where silence reigns : selected prose (1978, translated by G. Craig Houston, s. 34).
Suomessa teosta on ainoastaan Itä-Suomen yliopiston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/uef.99898193705966
Muissa Pohjoismaissa teosta on vain Tanskassa.
https://www.worldcat.org/
Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen...
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ilmoitetaan tilavuuden miljoonasosina, eli ppm (parts per million) -pitoisuusmittana. Ppm on prosentin kaltainen suhteellinen suhdeyksikkö (1% = 10 000 ppm). Tällä hetkellä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noin 415 ppm ja se kasvaa vuosittain noin 2 ppm.
Maapallon normaalitilassa hiilidioksidin lähteet ja nielut ovat tasapainossa eli ilmakehään vapautuu ja siitä poistuu yhtä paljon hiilidioksidia vuoden aikana (noin 770-790 Gt/vuosi). Ihmiskunta taas tupruttelee hiilidioksidia ilmaan noin 39 Gt/vuosi. Luku voi vaikuttaa pieneltä, mutta se on niin sanotusti ylimääräistä hiilidioksidia, jonka varalle ei ole tarvittavia hiilinieluja. Aiheesta löytyy hyvä kirjoitus Kysy ilmastosta -palvelusta, jossa...
Yhdysvaltain osavaltioista löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta kyllä englanninkielinen tietokirja sekä lapsille (Gabrielle Balkin, The 50 states : explore the U.S.A. with 50 fact-filled maps!) että aikuisille (Mark H. Bockenhauer, Our fifty states), mutta suomeksi ei aivan vastaavaa teosta valitettavasti ole tarjolla. Lähimmäs päästäneen Laura Noreilan matkailijoille suunnatussa kirjassa Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, johon sisältyy tiiviit osavaltioesittelyt. Vielä tätäkin ytimekkäämmin asiaa lähestyy ensisijaisesti maahanmuuttajille tarkoitettu Yhdysvallat-opas, jossa osavaltiot käydään läpi parikymmensivuisessa osiossa.
Ruostuakseen rauta vaatii aina sekä hapen että kosteuden (veden) läsnäoloa. Jos rautaesinettä siis säilytetään kuivassa paikassa ruostumista ei tapahdu. Tiede-lehden (2/2012) artikkelin mukaan "[u]lkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä". Tästä päättelisin, että jos raudan ruostuminen ei kokonaan pysähdy, niin se pakkasella ainakin hidastuu huomattavasti. Yksityiskohtaisemmin raudan ruostumiseen liittyvää sähkökemiallista prosessia kuvataan tässä artikkelissa: https://wd40.fi/vinkit-ja-neuvot/kuinka-ruostuminen-tapahtuu-ja-yleisia…
Ks. myös:
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kui…
https://helecleaner.com/ruostetahrat-miten-ne-poistetaan/
Eric Redin ohjaama Bad moon - pahan ote -elokuva perustuu Wayne Smithin romaaniin Thor. Suomeksi kirjaa ei kuitenkaan ole saatavilla.
https://www.imdb.com/title/tt0115610/?ref_=fn_al_tt_1
Ensimmäinen Vääpeli Körmy elokuva eli Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva on filmattu vuonna 1990.
Tiedot elokuvan filmauspaikoista löytyvät Suomen kansallisfilmografian osasta 10, sivulta 519.
Tiedot löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tallentamana myös Finnasta.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133701
Ulkokuvauksia on tehty mm. Saaren kartanon mailla Mäntsälässä ja Nuuksiossa.
Filmografiassa ja Finnassa on tarkat tiedot myös sisäkuvauspaikoista osoitteineen.
Kyseessä lienee 1998 ilmestyneet Pulu-albumin nimikkokappale, jossa lauletaan seuraavasti:"
se on sitä sielujen sympatiaa
henkien harmoniaa, suurta sinfoniaa
jota sodassa soitellaan"
https://www.ismoalanko.com/sanoitukset/pulu/
Kuvausta vastaavaa animaatiota ei ole etsinnöistä huolimatta löytynyt. Lähetän kysymyksen vielä valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, josko siellä joku tietäisi. Asiaa voisi kysyä myös KAVIn kirjastolta. KAVIn sisäinen Tenho-tietokanta sisältää "Suomessa valmistettujen tai elokuvateatterissa esitettyjen ulkomaisten elokuvien filmografisia ja ensi-iltatietoja sekä suomen- ja ruotsinkielisiä nimiä", joten Suomessa julkaistun VHS-kasetin tiedot voisivat löytyä sieltä. https://kavi.fi/erikoiskirjasto-sornaisissa/yhteystiedot/
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Ne eroavat sienistä siten, että ne eivät ole sieniä. Eivätkä myöskään eläimiä tai kasveja. Limasienet ovat amebojen kehityslinjaan kuuluvia alkeellisia aitotumallisia eliöitä, jotka kykenevät myös liikkumaan.
Lähteet
wikipedia.fi. Limasienet.
yle.fi. Limasienet ovat oikea luonnonoikku.
"Jokainen meistä seisoo yksin maan sydämessä auringonsäteen lävistämänä ja yhtäkkiä on ilta" on Quasimodoa, tuntemattoman kääntäjän tulkinta Nobel-lyyrikon runosta Ed è subito sera (Ja äkkiä on ilta). Tämän lyhyen runon kirjoihin päätyneitä suomennoksia on kaksi - Elli-Kaija Könkään ja Aale Tynnin - eikä tämä ole niistä kumpikaan.
Kysymyksen tekstin loppuosan kirjoittajasta ei ole tietoa. Kenties joku kynäilijä on ollut sitä mieltä, että Quasimodon kolmisäkeinen runo sellaisenaan on liian lyhyt ja täydennyksen tarpeessa. En onnistunut löytämään näitä säkeitä mistään ilman tuota Quasimodolta lainattua aloitusta, joten vaikuttaisi siltä, ettei kyse ole jostakin muusta lähteestä peräisin olevasta erillisestä Ed è subito...
Kielitoimiston ohjepankissa todetaan kuvatekstistä mm. seuraavasti:"Kirjassa, uutistekstissä tms. kuvateksti on tavallisesti kuvan alla tai vieressä. Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste. Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei."
Hei,
Koulukohtaisia linjauksia voi toki olla. Niissä tapauksissa lienee kyseessä sen varmistaminen, ettei vahingossa rikota lakia asian moninaisuuden vuoksi. Lähtökohtaisesti ei ole syytä miksi ei saisi käyttää, jos materiaali on lisätty sinne laillisesti ja sen käyttö ei riko tekijänoikeuksia.
tekijänoikeus.fi -sivustolla on usein kysytyissä (https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/) seuraavasti:
"YouTubessa julkaistut videot katsotaan yleensä tekijänoikeuksien kannalta elokuvateoksiksi, joiden esittämiseen opetuksessa tarvitaan erillinen lupa. YouTuben palveluehdoissa todetaan, että palvelusta voi katsella tai kuunnella sisältöä henkilökohtaisessa, ei-kaupallisessa tarkoituksessa, johon oppilaitoksessa tapahtuva esittäminen ei...
Pathimugham (toiselta kirjoitusasultaan myös pathimugam) on juoma, joka valmistetaan sappankesalpinian (Caesalpinia sappan) lastuista ja kiehuvasta vedestä. Sappankesalpinia on Intiassa kasvava puu, jolla on punavärinen sisus. Sitä käytetään myös esim. kankaiden värjäämiseen. Pathimugham-juomallakin on näin ollen punertava sävy. Juomalla sanotaan olevan antimikrobisia ominaisuuksia ja lääkinnällisesti käytettynä sen uskotaan mm. parantavan verenkiertoa ja olevan hyväksi sydämelle.
Lisää tietoa löytyy englanniksi ainakin näistä myös vastauksessa käytetyistä artikkeleista:
https://www.chineseherbshealing.com/proven-herbal-remedies/caesalpinia-…
https://www.thehealthsite.com/diseases-conditions/health-...
Wikipediassa on tosiaan melko suppea artikkeli. Wikipedia
Artikkelissa kuitenkin mainitaan surunvalittelukirje ja sillä hakusanalla löytyy mm. Helsingin yliopiston historiantutkimuksen blogi ja Anna Koivusalon artikkeli En sure kuten pitäisi, joka kertoo 1800-luvun surunvalittelukirjeistä.
Google-haulla "osanotto adressi historia" tulee esiin Anne Haapasen opinnäytetyö Suru, osanotto ja muiston kunnioittaminen jossa adressit ovat yhtenä osana.
Nea Lehtisen pro gardu - tutkielma Surun ja kuoleman kielentämisestä suomessa, voisi myös löytyä jotain mielenkiintoista.
Varmasti kyse on alun perin ollut jonkinlaisesta vastamagiasta. Yritetään muuttaa mahdollisesti paha asia paremmaksi eräänlaisella siunauksella.
Toisaalta terveyttä on toivoteltu aivastajalle jo antiikin ajoista alkaen. Toivotus kuuluu latinaksi prosit eli olkoon hyödyksi.
Aivastusta on pidetty jumalien antamana merkkinä. (joko hyvästä tai pahasta) Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981)
Englanniksi aivastaneelle tavataan sanoa Bless you. Tarinan mukaan 1000-luvulla elänyt paavi Pyhä Gregorius VII toivotteli Jumalan siunausta kaikille aivastelijoille siksi, että aivastus saattoi olla ensimmäinen merkki tappavasta rutosta.
On myös ajateltu, että aivastuksessa ihmisen sielu saattaa äkkirykäyksellä lennähtää...
Olisikohan kyseessä 2019 painettu Gummeruksen kirja Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä? Gummerus
Gummeruksen sivuilta löytyy myös muita Tabermannin kirjoja.
Finna haku löysi myös 1993 julkaistun Oljenkorsia: värssyjä ettei virta veisi. Finna Kansikuva: Antikvaari
