Karvat liitetään nisäkkäisiin. Höyhenillä, karvoilla ja suomuilla sitä vastoin on yhteinen alkuhistoria. Ne ovat kaikki kehittyneet samanlaisesta varhaiskehityksen rakenteesta. Tästä lisää artikkelissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/karvoilla-hoyhenilla-ja-suomuilla-on-yht…
Lintujen alushöyhenet muistuttavat hentoja karvoja. Joillakin hämähäkeillä nyt ainakin sanotaan olevan karvoja. Tästä lisää artikkelissa: https://tieku.fi/elaimet/hamahakit
Turkmeenin kieltä voi opiskella on esimerkiksi Suomi englanti turkmeeni -kuvasanakirjasta (Oppian 2019). Kirja sisältää valokuvia ja piirroksia sadoista hyödyllisistä ja jokapäiväisistä asioista ja aktiviteeteista sekä niiden nimet kolmella kielellä.
Kyseinen sitaatti on Anton Tšehovin novellista Onnettomuus (Несчастье, 1886).
Juhani Konkan suomennoksessa vuodelta 1959 virke kuuluu näin: "Paljon on tässä maailmassa mielipiteitä, ja valtaosa niistä ihmisten, jotka eivät ole olleet hädässä!"
Ajatus ei ole kenekään novellin henkilön repliikistä, mutta voitaneen tulkita Andrei Iljitš Ljubantsevin ajatukseksi, kun hän oli ilmaissut vaimolleen "mielipiteensä perheestä, uskottomuudesta...".
Juhani Konkan suomennos sisältyy Tšehovin novellien kokoelmiin Valitut novellit 1 (1959), Kirjavia kertomuksia (1989, s. 45) ja Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (1985).
Reino Silvannon suomennoksessa sama kohta kuuluu näin: "Tässä maailmassa on paljon...
Katkelma on V. A. Koskenniemen epigrammista, joka alkaa näin: "Jos tuhlari taikka saituri liet / sinä yhtä paljon hautaas viet". Runo on kokoelmasta Minä ja maailma : epigrammeja (1960).
Runo on julkaistu myös Suomen Turku -lehden numerossa 4/1960.
https://finna.fi/Record/helka.993391273506253
Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille.
Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan."
Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu:
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen...
Lääkärintarkastusohje 1943 antaa näille koodeille seuraavat merkitykset:
A II luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet.
80: Hartian ja yläraajan viat, vammat ja sairaudet.
Esimerkkinä A II -luokituksen aiheuttamasta vammasta:
Vähäinen syntymävika, joka ei estä aseiden keyttöä eikä varusteiden kantamista (kuten 1-2 sormen tai sormijäsenen puutos, 2-3 sormen yhteenkasvettuminen ilman toiminnanhäiriötä, polydactylia).
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Leo Oksasen säveltämä ja Vilho Jylhän sanoittama Tervakoski-humppa ei valitettavasti sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Mitro-nimen alkuperä on ortodoksisessa kirkkokalenterissa esiintyvässä kreikkalaisessa nimessä Metrofanes. Se on yksi Suomen ortodoksisen kalenterin esittämistä paikallisista nimimuunnoksista Metrofanes-nimelle, jonka alkuosa viittaa sanaan 'äiti' ja loppuosa verbiin 'näyttää, ilmestyä'. Nimi ja usko : ortodoksinen ristimänimiopas antaa sille merkityksen 'äitinsä lapsi'.
Vuonna 1945 vahvistetun etunimilain mukaan etunimiksi ei saanut enää hyväksyä kielenvastaisia nimiä. Koska ortodoksisen kirkkokalenterin pyhien ihmisten nimet olivat suurimmaksi osaksi lain tarkoittamassa mielessä kielenvastaisia, tuli välttämättömäksi sovittaa ortodoksiset ristimänimet vallitseviin oloihimme. Näin "kielenvastainen" Metrofanes kääntyi paremmin suomen...
Etsitty kirja saattaisi olla Tessa Grattonin Veritaika.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510376591
Ajantasaista tietoa näiden alueiden vedenlaadusta ei näyttäisi verkossa olevan saatavilla ainakaan englanniksi. Turkin kielellä tietoa etsivä saattaisi onnistua paremmin. Ylipäätään sikäläisen vesijohtoveden laadusta liikkuu verkossa hieman ristiriitaista tietoa. Useat verkkosivustot suosittelevat juotavaksi varmuuden vuoksi mieluummin pullovettä. Putkistojen kunto vaihtelee. Tavallisesti raakaveden lähteenä käytetään pintavesiä, harvemmin pohjavettä.
https://turkeypropertybeys.com/is-it-safe-to-drink-the-tap-water-in-tur…
https://www.tapsafe.org/istanbul-tap-water/#:~:text=Locals%20have%20a%2….
Helsingin vesijohtovedestä löytyy hyvin tietoa HSY:n verkkosivuilta. Vedenlaatutaulukoista voi tutkia tietyin väliajoin päivitettäviä...
Kaikesta päätellen Mr. Bean on hyvin suosittu maailmanlaajuisesti. Omalaatuinen, koheltava hahmo näyttäisi vetoavan suuriin katsojajoukkoihin ympäri maailman. Ihan kaikki eivät ehkä tällaisesta vähäpuheisesta slapstick-huumorista kuitenkaan innostu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mr._Bean
http://www.factfiend.com/everybody-earth-understand-mr-bean/
Kanadalaislähtöinen piilokameramainen sketsiohjelma Just for Laughs Gags tunnetaan Suomessa nimellä Pilanpäiten. Se on myöskin formaattina tunnettu maailmalla. Wikipedia mainitsee ohjelmaa esitetyn yli sadassa maassa. Mr. Beanin tasoista menestystä se ei näyttäisi silti saavuttaneen. Ohjelman huumori myös jakaa mielipiteitä, wikipedia-artikkelin mukaan jotkut kokevat sketsit vain...
Suomenkieliset sanat Pelle Karlssonin lauluun Om du ville tro eli suomeksi Jos sä uskot niin on tehnyt Liisa Lindell. Valitettavasti suomenkielisiä sanoja ei ole missään nuottijulkaisussa, joten ainoa tapa saada suomenkieliset sanat, on "poimia" ne äänitteeltä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://finna.fi/
Laulu on kuultavissa mm. äänitteltä Kiitoksemme : Eija Merilän lauluja (2015)
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.211076#componentparts
Laulun nuotti sisältyy nuottijulkaisuun Han är min sång och min glädje (1966). Nuottia on Suomessa vain Varastokirjastossa ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit tilata nuotin kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelu on maksullista.
https://finna.fi/...
Helsingin Sanomien nimikoneeseen vuodelta 2017 on kerätty Väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella sukunimet, joita on tietyssä kunnassa yli 20 kpl. Kormano-nimisiä oli Lahdessa 21 kpl. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005394490.html
Tuomas Salsteen Sukunimi-info-sivuilta löytyy myös tietoa Kormano-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kormano.html
Lärän om Staten on alkukielisten koottujen teosten osassa 3. Tässä linkki teostietoihin: https://keski.finna.fi/Record/keski.252179. Voit varata kirjan kirjastokortillasi ja pin-koodillasi.
Otaksuttavasti, etsitään siis laulua nimeltä "Suomen kaartin paluulaulu".
Kappaleesta on kysytty aiemminkin palstalla aiemminkin, sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta kolme, jossa myös kerrotaan laulusta lisää.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-sanoittanut-kappaleen-oi
Äänitetietokanta Fonosta löytyy eri versiointeja savikiekoista lähtien:
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?kappale=suomen+kaartin+pal…
Ja ainakin kansalliskirjastossa voi päästä kuuntelemaan digitoitua tallennetta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4549654
TEKIJÄ Kurenniemi, Marjatta, kirjoittaja
TEOS Kesälintu / Marjatta Kurenniemi
PAINOS 1. - 3. painos. - 2. painos 1960
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1960
Kysymäsi kirja on Marjatta Kurenniemen tyttökirja "Kesälintu". Kirja löytyy lainattavaksi Pasilan kirjaston varastosta.
Työläämpien jouluruokien jälkeen uutenavuotena pääsee jo helpommalla nakkeja ja perunasalaattia tarjoamalla. Ylen verkkoartikkelin mukaan makkaroiden ja nakkien hinnat halpenivat 1960-luvulla teollisen valmistamisen myötä. Nakeista tuli arkiruokaa ja kaiken kansan tuote. Uusivuosi muuttui merkittävämmäksi juhlaksi niin ikään kaupungistumisen myötä. Perinneruokaa juhlaan ei aikaisemmin oikeastaan ollut.
Ruokakulttuurin tutkijan Maarit Knuuttilan mukaan uuteenvuoteen ja vappuun perunasalaatti sekä nakit liitettiinkin lehdistön toimesta 1960-luvun puolessa välissä. Mainonnassa kehotettiin ihmisiä hankkimaan koteihinsa perunasalaattia ja nakkeja vuodenvaihteen juhlien ruokapöytään. Kaupallinen markkinointi tosiaankin...
Löysin Helsingin yliopistossa hyväksytyn Jukka Laurilan pro gradu -tutkielman 20:7-13 Jeremia 20:7-13 psykoanalyysissa : Nimettömän valituslaulun syntyprosessi tekstin objektimielikuvien muutosten valossa, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200809091889. Siinä käsitellään myös käännöksiä ja niiden tulkintaa mainitsemastanne kohdasta. Sivulta 51 löytyy alaviitteestä 199 analyysiä verbin käännöksestä. Siinä todetaan, että verbin toinen merkitys on pettää, mutta tässä jakeessa 7a se tarkoittaa enemmän viettelemistä. Verbistä on vielä enemmän analyysia sivulla 61, jossa tutkielman kirjoittaja toteaa verbin merkityksen olevan pettää, viekotella (2 Sam 3:25 ja Hes 14:9), ja juuri tässä hän sanoo merkityksen olevan petoksen...
Vuosina 1990-2001 lyötiin 198 242 500 karhukuviollista 50-pennistä. Valtaosa kolikoista on vuosilta 1990-92: vuonna 1990 lyötiin 70 459 000, 1991 33 359 000 ja 1992 58 996 000 rahaa. Lisäksi 1994-2001 lyötiin 41 010 vain vuosisarjoissa jaettua kiiltolyöntirahaa.
Lähteet:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen
