Onnistuin löytämään YouTubesta pari versiota:
Marion Rung: Minuuttivalssi, Lasse Mårtenson: Unkarilainen gulassi No. 5
Minuuttivalssin suomalaiset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari (lähde: https://pomus.net/001576), Unkarilainen gulassi taas on Jukka Virtasen kynästä lähtöisin (lähde: https://www.discogs.com/release/2845071-Lasse-M%C3%A5rtenson-Kaikessa-S…). Nämä sanat eivät kuitenkaan sisällä tuota muistelemaasi pätkää.
Useimmille näitä tutumpia käännöskappaleita ovat 1970-luvun "suomi-iskelmät", joita julkaistiin varsinkin Finnhits-kokoelmalevyillä. Tätä suoranaista ilmiötä on käsitelty perusteellisesti Ylen dokumenttisarjassa Iskelmä-Suomi, joka on ainakin tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Elokuvaohjaajan ammatin sisällöstä ja siihen vaadittavasta osaamisesta kerrotaan esimerkiksi Työmarkkinatori-sivulla seuraavasti:
Ohjaajan ammatissa tarvitaan elokuvailmaisun kokonaisvaltaista hallintaa, luovuutta, taiteellista lahjakkuutta ja persoonallista näkemystä.Ohjaajan tärkeitä ominaisuuksia ovat tilan ymmärtäminen, rytmitaju ja kyky vangita asiat oikeista näkökulmista.Ohjaajan on tunnettava myös kuvauksen, leikkauksen, äänisuunnittelun, lavastuksen, käsikirjoituksen ja muiden elokuvan osa-alueiden erityisluonteet.Ammatissa tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja johtamistaitoja sekä kykyä välittää omia ideoita ja näkemyksiä työryhmälle. Taito ohjata näyttelijöitä oikein on erittäin tärkeää. (--)
Suomen Elokuvaohjaajaliiton mukaan "...
Tässä muutama aiheeseen liittyvä kirja, joista voit lähteä liikkeelle. Kannattaa tutustua teosten lähdeluetteloihin, niistä saa varmasti lisää vinkkejä.
Ryan Holiday: Vastoinkäymiset voimavaraksi : antiikin oppeja vaikeuksien voittamiseksi. Basam Books, 2021.
Thomas Erikson: Vastoinkäymiset ympärilläni : kuinka kääntää vaikeudet menestykseksi. Atena, 2020.
Brené Brown: Nouse vahvempana : vaikeuksien kautta voittoon. Viisas Elämä, 2020. 2., uudistettu painos.
Mikko Kuitunen ja Mika Sutinen: Mahtava moka : uskalla, opi ja menesty. Alma Talent, 2018.
Kyseessä on varmaankin Veikko Samulin säveltämä laulu Vihreä mies (tietokannoissa myös muodossa Vihreämies). Sanat lauluun on tehnyt Aappo I. Piippo ja laulua esittivät Armi Aavikkoa ja Lemmikit (1993).
Laulu on tallennettu äänitteelle, mutta sitä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Äänitteen ainoa käyttökopio on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://finna.fi/Record/fikka.4380967#componentparts
Iloinen lorukirja (toim. Martti Haavio ja Aale Tynni-Haavio, 1985) sisältää runot Kissa ajaa autoa (alkaa sanoin "Pikku kissa killinen autollansa ajaa", I Wallerströmin mukaan) ja runon Rumpumpel (kirj. Paula Dehmel).
https://finna.fi/Record/kirkes.6595
Lastenloruantologiaa, jossa olisivat sekä nämä edellä mainitut että loru itikan rättisitikasta ei valitettavasti löytynyt.
Loru, joka alkaa "Olipa kerran itikka, jolla oli rättisitikka", löytyy teoksista Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (toim. Mervi Koski, 2004). Teoksessa ei ole mainittu lorulle kirjoittajaa.
https://finna.fi/Record/kirkes.269236
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://prettylib....
Valitettavasti vastaus ei ole selvinnyt selvinnyt kollegoidenkaan asiantuntemuksella, mutta jos joku lukijamme tuntee kirjan, sen nimen voi kertoa tämän vastauksen kommenttiosiossa.
Voisit tarjota lapselle ainakin näitä Suomeen muuttamisesta kertovia kirjoja:
Kirwa, Wilson: Juoksijasoturin ihmeellinen elämä (toimittanut) Heikki Saure (2006)
Kirja kertoo Wilson Kirwasta, joka syntyi Keniassa ja muutti Suomeen. Suomessa hänestä tuli juoksija ja lastenkirjailija. Kirja on ilmestynyt vuonna 2006 ja se alkaa lapsuuskuvauksilla Keniasta, jatkuu kertomuksilla sotilaan elämästä ja muutosta Moskovan kautta Suomeen. Kirjassa kerrotaan myös Suomeen asettumisesta ja juoksijanurasta. Myös sen pettymyksistä. Kirja etenee minämuodossa, Wilson Kirwa kertoo itse tarinaansa.
Maria Amelie: Luvaton norjalainen (2011). Kirja kertoo tytöstä, joka lapsena saapui vanhempineen turvapaikanhakijana Norjaan....
Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helmet-kirjastoja. Mahdollisuus antaa tähtiä ja arviointeja ovat Helmetin yhteisöllisiä ominaisuuksia. Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat suositella kirjoja toisilleen. Tähtiä ja arviointeja ei voi siirtää Helmetistä muihin tietokantoihin. Turun kaupunginkirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin ja eri tietokantaan, joten arviot annetaan siellä.
Helmet: ohjeita https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#arviointitahdet
Lapsen näkökulmasta kirjoitettuja romaaneja on todella paljon. Kokosin tähän muutamia esimerkkejä, joissa keskushenkilö on alle 10-vuotias lapsi.
Suomalaisia klassikoita:
Aapeli: Pikku Pietarin piha
Kontturi, Venny: Ruukinkuja
Paloheimo, Oiva: Levoton lapsuus
Uudempia suomalaisia romaaneja:
Franzén, Peter: Tumman veden päällä
Järvelä, Jari: Kosken kahta puolta
Mörö, Mari: Kiltin yön lahjat
Käännöskirjallisuutta:
Bourdeaut, Olivier: Tule takaisin, Mr. Bojangles
Ditlevsen, Tove: Lapsuus
Donoghue, Emma: Huone
Sanajev, Pavel: Haudatkaa minut jalkalistan taakse
Tungal, Leelo: Toveri lapsi
Zālīte, Māra: Viisi sormea
Lisää kirjoja löytyy esimerkiksi Eepos-Finnasta....
Bestseller-aineistoa ei ole mahdollista uusia, eikä laina-aikaa pidentää. Kun palautatte kirjan kirjastoon, voitte kertoa henkilökunnalle tilanteesta, jolloin mahdollisesti kertyneet maksut voidaan poistaa. Kirjastoon on mahdollista olla suoraan yhteydessä, ja yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivustolta https://www.helmet.fi/fi-FI Voitte myös kysyä, jos joku voisi palauttaa kirjan kirjastoon puolestanne.
Ainakaan märkien puiden polttamista ei voine suositella, koska kosteaa puuta poltettaessa jopa kolmannes lämpöenergiasta menee hukkaan. (ks. Ylen uutinen)
Myös Kestävä energiatalous -sivulla on käsitelty tätä aihetta.
Agneta Rahikaisen teoksessa "Edith Runoilijan elämä ja myytti" (Schildts & Söderströms 2014) on sivuilla 112 - 117 on kuvaus Edithin käynnistä Helsingissä kirjallisissa- piireissä. Hän tapasi mm. Eino Leinon, he olivat jonkin aikaa myös kirjeenvaihdossa.
Yle Areenassa on nähtävissä hieno televisioelokuva vuodelta 1977 "Maa jota ei ole". Siinäkin on kohtaus Edithistä helsinkiläisten kirjailijoiden ja kulttuurivaikuttajien kanssa.
Electric vehicles tax benefits and purchase incentives (2021) sisältää vertailua Euroopan unionin jäsenvaltioiden veroeduista ja hankintatuista, näin yksityiskohtaista tietoa en kuitenkaan sieltä löytänyt. Muiden maiden tietoja löytyy World Economic Forumin artikkelista aiheesta sekä IEA:n Global EV Outlookista, Sähköautojen hankintatukeen on perehtynyt Traficom, sieltä osataan varmaankin auttaa lisää.
Lienee mahdotonta selvittää, missä ja milloin kyseinen lausahdus on ensimmäisen kerran sanottu.
Varmuudella voinee sanoa, että se liittyy urheiluun.
Luulisi sitä käytettäneen urheiluselostajien ja -toimittajien toimesta monen eri urheilulajin kohdalla. Esimerkiksi mäkihyppy, taitoluistelu ja eri voimistelulajit ovat lajeja, joiden yhteydessä kyseisen lauseen käyttö vaikuttaa todennäköiseltä.
Mikäli tarkoitatte pelkästään sanan "rokottaa" merkitystä urheilu-aiheisessa yhteydessä, niin sillä viitataan yleensä sanaan "rangaista", esim. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin].
Arkikielessä tai kielikuvana "rokottaa"-sanalla viitataan sanoihin "verottaa; riistää, kupata", esim. Hallitus...
Muista Eepos-kirjastoista näkyi löytyvän Juliette Benzonin Marianne-sarjaa, jota voi tilata Seinäjoelle. Kirjaa kohden tulee kahden euron kuljetusmaksu. Alla on muita kirjailijoita, joiden sarjoja voisit kokeilla.
Jude Deveraux (Montgomery-saaga ja Ylämaan taika -sarja)
Diana Gabaldon (Matkantekijä-sarja ja Lordi John -sarja)
Winston Graham (Poldark-sarja)
Catherine Cookson (Mallen-sarja, Tilly Trotter -sarja sekä paljon yksittäisiä teoksia)
Milja Kaunisto
Kristiina Vuori
Voit etsiä HelMet-haulla teoksia, joihin on koottu runoja (runoantologioita) eri maista ja kielialueilta monella tavalla, esimerkiksi seuraavasti.
Kirjoita hakukenttään sanat antologiat runot AND NOT suomenkielinen kirjallisuus, jolloin hakutuloksessa ei ole suomalaista runoutta. Rajoita tulos vielä sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomeksi julkaistuun aineistoon, kirjoihin ja aikuisten kokoelmaan (kohdasta kokoelmat).
Voit etsiä antologioita myös kirjoittamalla HelMet-haun hakukenttään sanat runot antologiat ja lisäksi vaikkapa hakusana espanjankielinen kirjallisuus tai japani*, afrikka* tai amerikka*. Näin löydät runoantologioita, jotka on koottu espanjankielisestä tai japanilaisesta (...
Verbistä tunnuksella -va, -vä muodostettavat muodot, esim. juokseva, opettava ovat partisiippeja, jotka ovat verbin nominaalimuotoja eli verbimuotoja, jotka taipuvat kuten nominit (esim. substantiivit).
Ison suomen kieliopin verkkoversio
Oikeinkirjoitus liittyy oikeaan kirjoitusasuun, Kielitoimiston sanakirjassa tämä kuvataan tätä vallitsevaksi tavaksi kirjoittaa jtak kieltä.
Kotus OIkea oikeinkirjoitus
Kielitoimiston ohjepankki
Selvittämällä Botnia TV:n toimintaa löytyi seuraavaa tietoa: Botnia TV:n johdossa oli aikanaan Pirjo Haavisto. Hänen lähdettyään kaikki varastossa olleet nauhat luovutettiin johonkin arkistoon, Arkiston nimi ei ole tiedossa. Kanavalle myös ostettiin materiaalia eli ohjelma voi olla ulkopuolista tuotantoa. Yhteystietoja Haavistolle ei ole tiedossa.
Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta (https://rtva.kavi.fi ) löytyy myös tietoa, josta voi olla hyötyä.
Sieltä löytyy kokkiohjelma ”keittiössä” vuodelta 2000(https://rtva.kavi.fi/program/details/program/9263314).
RTVA:n katselupisteitä on eri puolella Suomea (https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet).
Court Circular tiedottaa kuninkaallisen perheen menneistä tehtävistä ja vierailuista vuodesta 1997 lähtien, https://www.royal.uk/court-circular.
Sieltä löytyy esimerkiksi prinssi Williamin virallisia vierailuja Pariisin, mutta tietoa Eiffel-tornissa käynnistä ei ole.
Yksityishenkilön Pinterest-tilin kuvasta löytyy maininta prinsessa Dianan matkasta poikineen Pariisiin vuonna 1994. Kuvan tekstiin on kirjoitettu perheen käyneen tavallisissa turistikohteissa, kuten Eiffel-tornissa, https://www.pinterest.jp/pin/290693350940273289/. Asiaa voisi yrittää tarkistaa esimerkiksi tuon ajan lehdistä. Monet suuremmat kirjastot varastoivat vanhoja aikakauslehtiä ja sanomalehtiä.
Vuodelta 2017 löytyy lehtijuttuja, jossa...
