Saat varmaan parhaiten tietoa asiasta ottamalla yhteyttä kirjastoalan koulutusta järjestäviin tahoihin, esimerkkinä mainitsemasi Tampereen yliopisto avoin.tau@tuni.fi, puhelimitse 0294 520 200 tai Seinäjoen ammattikorkeakoulu https://www.seamk.fi/kaikki-koulutukset/tradenomi-amk-kirjasto-ja-tieto….
Kirjastot käyttävät virallisia hankintaväyliä julkisen kilpailutuksen kautta. Nämä kirjavälitystoimijat tuottavat ns hankintalistoja viikottain, lähinnä täydentäviä uutuus/lisäpainos-julkaisuja. Näitä tulee sekä kaunokirjallisuudesta että tietokirjallisuudesta. Niistä sitten hankinnasta vastuussa olevat kirjastolaiset tekevät valintoja omiin kirjastoihinsa. Puhumme näistä viikkolistoina. Sen lisäksi keväisin ja syksyisin tulevat hankintakanaviin tarjolle suurten kustantajien seuraavan kevään/syksyn uutuudet, joihin tehdään sitten ennakkotilauksia.
Wikipedian mukaan elokuvasta julkaistiin remasteroitu DVD-versio vuonna 2006. Finnasta löytyy muutamasta kirjastosta vuonna 2002 julkaistu DVD, jonka voisi siis olettaa olevan alkuperäisversio. Sen saatavuustiedot voit tarkistaa täältä.
Valitettavasti en ole saanut selville, mikä tuo esine on. Lähetin kysymyksesi kaupunkiympäristön hoidosta vastaaville. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy.
Olisikohan etsimäsi kirja Siri Pettersenin Odininlapsi?
Ainakin sen kansi on vaalea ja siinä on kuvattuna katkaistulta käärmeen tai lohikäärmeen kaulalta näyttävä asia.
Kirjan löytäminen kansikuvan perusteella on usein melko hankalaa hakuammuntaa. Kirjasammon kansikuvahaku on hyvä apu, mutta sieltäkään etsiminen ei ole aina yksinkertaista. Ohjeen mukaan kansia voi hakea niissä olevilla elementeillä (jos siis tekijää tai kirjan nimeä ei ole tiedossa), esimerkiksi tätä yritin lähteä hakemaan sanoilla valkoinen lohikäärme, jolloin hakutuloksia tuli vain yksi. Haku valkoinen lohikäärmeet antoi 48 tulosta, mutta niistäkään ei tätä etsityn kaltaista löytynyt. Ehdottamani kirja löytyi vahvan mielikuvan...
Kalevankatu 21 historiaa voisi ryhtyä selvittämään Arkistojen portin kautta. Sieltä löytyy osio Helsingin kaupungin kiinteistökortisto, jossa on tietoja 1800-luvulta 1950-luvulle. Sivuilta löytyvät myös tarkemmat hakuohjeet, sekä viittaus kirjallisuus lähteisiin.
Helsingin vanhoja kortteleita, osat 1-6. Helsingin sanomat, 1975–2001.
Mistä tietoa rakennusten historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Toim. Lahti, Juhana et al. Suomen rakennustaiteen museo 2003.
Linkki sivustolle
Kalevankadusta löytyy Wikipedia-artikkeli, josta löytyy tieto talon arkkitehdeistä. Talon suunnitteli Florentin Granholm, 1879 (korotukset Karl Johan Grönstrand 1890 ja Zaida Finkenberg 1892) Artikkelissa mainitaan myös muutama...
Viisaudenhampaan poistamisesta leikkaamalla kerrotaan pääpiirteittäin eri verkkolähteissä. Myös videota operaatiosta voi katsella.
https://www.kaypahoito.fi/nix02801
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/viisaudenhampaan-leikkaus
https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/vaativa-hampaan-poisto-ja-viisa…
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00092
Hei!
Sähköinen kirjastokortti löytyy puhelimeltasi kun olet kirjautunut verkkokirjastoon. Kun menet omiin tietoihin (ukkelin kuva) ja edelleen kirjastokortteihin saat kirjastokorttisia viivakoodin esiin. Voit käyttää viivakoodia kirjaston automaateilla asioidessasi. Jos tallennat kirjautumistiedot puhelimeesi, kirjastokortin numeroa ei tarvitse muistaa. Automaatilla asioidessasi pin-koodi pitää naputella.
Niitä voi ostaa Ejes Chokladfabrik ABn liikkeestä osoitteesta Erik Dahlbergsgatan 25, 115 32 STOCKHOLM.
Liikkeessä on huomioitu heidän saamansa mainos ja ilmeisesti kirjan hahmon Mariannen lempisuklaa on erikseen merkitty.
Alla olevasta linkistä löytyy noin 50 Helmet-kirjastojen teosta aikajärjestyksessä, kaikki käsittelevät ilmastonmuutosta. Klikkaa kantta kerran ja avautuvassa ikkunassa toistamiseen, niin saat kirjan takakansitekstin näkyviin.
https://tinyurl.com/ilmastmuutos
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
Suomen vapaa-ajankalastajien sivulle on listattu esteettömiä kalapaikkoja Suomessa.
Uudeltamaalta löytyy Vihdin Kirkkojärvi/ Vihdin kirkonkylä ja Helsingissä Vantaanjoki, Kuninkaankartanon alasuvanto https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/esteettomat-kalapaikat/
Kysymys kannattaa lisäksi esittää Kalastus.com foorumilla https://kalastus.com/forum
Facebookista löytyy sivusto Esteetön kalastus
https://www.facebook.com/groups/566965791050578/
Muistelen nähneeni Museokaupassa historian aikajana viivoittimen. Tosin se taisi olla joko taidehistorian tai Euroopan historian aikajana.
Wikipedian luettelo on kyllä kattava. Ehkä sen avulla voisi piirtää oman aikajanan?
Voisiko kyseessä olla Mary Nortonin kirja Kätkijät? Tosin kätkijät ovat peukaloisia, jotka asuvat keittiön lattian alla. Linkki Wikipedia Linkki Risingshadow
Vaikuttava hissillä pakenija/kulkija oli 1960-luvulla agentti 86. Kirjat tosin julkaistiin vasta 1970. Linkki Iltalehti 21.1.2018 Linkki Kirjasampo.
Poliisikomisario Martin Beckin lähimpiä työtovereita ovat Lennart Kollberg, Gunvald Larsson, Einar Rönn ja Fredrik Melander. Kukin heistä on persoonaltaan erilainen tiimin täydentäen toinen toistaan. Rauhallisen Melanderin muisti on ilmiömäinen ja Rönn hiljainen työmyyrä, Kollbergin kanssa Beck käy usein hedelmällisiä keskusteluita.
Aivan ensimmäisessä romaanissa "Roseanna" rikospaikalla ensimmäisenä ovat Kollberg ja Melander.
Ehkäpä lukijamme voivat tarkemmin valaista, ketä henkilöitä tuo kysyjän kuvaus parhaiten vastaisi?
Sekä Foreca että Ilmatieteen laitos tarjoavat maksullisia sääpalveluja mediayhtiöille. Se, kenen tuottamia ennusteita lehti julkaisee, riippuu siis siitä, minkä tahon kanssa heillä on sopimus asiasta.
Lisätietoa:
Foreca: https://corporate.foreca.com/fi/
Ilmatieteen laitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/palvelut-ja-tuotteet
Yleisradion ohjelmistosta kannattaa kysyä suoraan YLE:ltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
