SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivuston mukaan Siinä näkijä missä tekijä on käännetty ainoastaan ruotsiksi (Kommer upp i tö, 1974). Englannin kielellä Salamaa löytyy novellivalikoimasta Finnish short stories (1982), joka sisältää käännöksen novellista Juopot (The drunkards).
Kirjastokorttia ei ikävä kyllä voi uudistaa sähköpostitse. Mikäli kirjastossa asioiminen on haastavaa voit valtuuttaa jonkun muun asioimaan puolestasi. Se onnistuu joustoasiakkuuden avulla.
Joustoasiakkaaksi voi rekisteröityä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Rekisteröitymiseen tarvitaan valtuuttajan ja valtuutetun tiedot. Rekisteröitymislomakkeen saa kirjastosta tai Helmet.fi-sivulta Kirjastokortti ja lainaaminen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiak…
Hei
Samaa on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Kattava vastaus löytyy täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Jos linkki ei avaudu, kopioi osoite Googlen hakukenttään.
Runo on Hannu Salakan kokoelmasta Tauko ennen laulua (Otava, 2000). Runo menee hieman eri tavalla. Kiiltomato-verkkolehdessä on Mika Nykäsen arvio Salakan teoksesta. Sen lopusta voit lukea runon viimeiset säkeet.
https://kiiltomato.net/critic/hannu-salakka-tauko-ennen-laulua/
Viialan kirjastosta sain seuraavanliasen listan:
Tällaista löysin pikaisella haulla
Korkeamäki, Esko
Vanhaa Viiala, Viialan historiaa sanoin ja kuvin. Viialan kunta, 2007
978-952-92-1477-8
Sisältää mm. Kalle Siimeslehto: Haihunkosken kylän muuttuvat kasvot s. 205-209
Akaan historia 1 - 3
Akaan historia 1. 1954
Haihunkosken kartanon omistajaluettelo vuodesta 1539-
s. 436
Adel, Vadim
Viialan Haihunkoski, elinkeino- ja teollisuushistoriallisen muinaisjäännösalueen inventointi 2003.
Pirkanmaan maakuntamuseo. Kulttuuriympäristöyksikkö. 2003
Adel, Vadim
Viiala. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot 1997, Maakunnallinen yksikkö.
Haihunkoski s. 30 – 42.
Heiskanen, Jari...
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
Wittenbergin tehtaan historiaa https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory...
Jos kyse on Martinlaakson kirjastoon tilatuista varauksista, niin ne ovat noudettavissa Myyrmäen kirjastossa. Jos kyse on Kivistön kirjastosta noudettavista varauksista, niin ne on Martinlaakson kirjaston vesivahingon vuoksi siirretty Kivistöön, joka aukeaa kahden viikon kuluttua.
Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä esimerkiksi Myyrmäen kirjastoon, myyrmaki.kirjasto@vantaa.fi tai 043 825 1308. Viestiin on hyvä laittaa kirjastokortin numero sekä tieto, mistä varauksista on kyse.
Liisa Laukkarisen kirjassa "Kuoleman huolenpito" (Gummerus, 1980, s. 67) on lyhyt runo, joka vastaa kuvaustasi. Runo alkaa: "Mitä hän ruusuilla". Silkkipaidan sijasta vainajalle puetaan flanellipaita. Kirjassa on muitakin isän kuolemaan liittyviä runoja.
Kyseessä on Catherine & Laurence Anholtin kuvakirja nimeltään Kaikkein paras paikka (2000). Verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.262705?sid=3123933201
Kirja kertoo Jonista, joka rakastaa kaupunkia. Jonin pappa asuu maaseudulla meren lähellä. Joni matkustaa pappansa luokse maalle. Illalla hän ei saa unta. "Siellä oli rauhallista. Siellä oli erilaista. Maalla oli niin pimeää, ettei hän pystynyt nukkumaan".
Säveltäjä Kari Rydmania haastateltiin hänen täyttäessään 80 vuotta. Haastattelussa hän kertoi kirjoittaneensa laulun työskennellessään Yhtenäiskoulun opettajana Helsingissä. Koulua käynyt neljäsluokkalainen tyttö jäi Mäkelänkadulla auton alle ja menehtyi.
Helsingin Sanomat 15.10.2016.
Valitettavasti tuota laulua ei löytynyt. Tästä Violan hakutuloksesta näet samantyyppisiä kappaleita siltä varalta, että tuo etsimäsi olisi niiden joukossa.
Tunnistaisiko joku lukijamme laulun?
Hei, Kyseinen nuotti löytyy useammasta eri niteestä. Esimerkiksi Jukka Salmisen Laulureppu-nuottikokoelmasta.
Heili-kirjastoista tämä nuotti löytyy esimerkiksi Pekka Laukkarisen toimittamasta nuotista Laulutuuli.
Helsingin yliopiston Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus -kurssin blogin artikkelissa "Vesiliukoisten vitamiinien hävikki marjojen ja kasvisten pakastamisen, sulatuksen sekä kuumennuksen aikana" on hyvä yhteenveto aiheesta. Vesiliukoisiin vitamiineihin kuuluvat kaikki eri B-vitamiinit sekä C-vitamiini. Pakastettaessa oleellisinta on mahdollisimman lyhyt aika marjojen poimimisen ja pakastamisen välillä, ja vitamiinien säilyvyyteen vaikuttaa myös se, kauanko marjoja säilytetään pakastettuina. Kriittisin vaihe on kuitenkin sulatus, sillä sen aikana solurakenteet rikkoutuvat herkästi, mikä voi johtaa vesiliukoisten vitamiinien hävikkiin. Ne liukenevat sulatuksen aikana syntyvään nesteeseen. Neste kannattaakin mahdollisuuksien mukaan...
Aivan täsmällistä vastausta ei löytynyt.
Keho tuottaa adrenaliinia normaalisti 10 ng/l (nanogrammaa per litra). Suurin osa adrenaliinista on ihmisen veressä, mutta jonkin verran sitä on myös muissa kudoksissa. Liikunnan aikana määrä voi kymmenkertaistua ja akuutissa stressitilanteessa 50-kertaistua. Keho tuottaa adrenaliinia hyvin nopeasti ja se myös poistuu elimistöstä melko nopeasti. Kuitenkin ihmisen on mahdollista tuottaa isompia määriä adrenaliinia myös hieman pitempiä aikoja, esimerkiksi tunnin ajan.
Joka tapauksessa adrenaliinin määrä on ihmisen kokonaistilavuuteen suhteutettuna häviävän pieni.
Laulu on nimeltään Pumppuräppi ja sen esittää "soitin- ja keitinyhtye" Los Piratos (Olli Liimatainen ja Janne Jukarainen).
Laulu löytyy muutamalta eri tallenteelta Outi-kirjastojen kokoelmista. Myös Youtubessa laulusta on useita versioita.
Tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Juuri saunatonttuja käsittelevää kirjaa ei löytynyt, sen sijaan tontuista ylipäänsä kannattaa katsoa esimerkiksi näitä kirjoja:
Koski, Mervi: Tonttujen suuri suku
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko samaaneista saunatonttuihin
Saure, Heikki: Tonttu - Tarua ja totta
Saunoista tietoa voisi löytyä esimerkiksi näistä:
Taskinen, Keijo: Sauna - puhtaasti suomalainen
Tommila, Pekka: Sauna - suomalaisen saunan rakentaminen
Vuorenjuuri, Martti: Sauna kautta aikojen
Lause on Mary Baker Eddyn teoksesta Science and health with key to the Scriptures (1875), joka on julkaistu suomeksi vuonna 1987 nimellä Tiede ja terveys sekä avain Raamattuun.
Kysytty kohta on käännetty näin: "Kaikki on ääretöntä Mieltä ja sen ääretöntä ilmausta, sillä Jumala on Kaikki-kaikessa." Teoksen tiedoissa ei mainita suomentajan nimeä.
