Helmet-kirjastojen lainattavat musiikkiäänitteet löydät esim. seuraavasti:
- mene verkko-osoitteeseen helmet.finna.fi
- tee ns. tyhjä haku, eli älä kirjoita mitään hakulaatikkoon vaan klikkaa vain hakulaatikon vieressä olevaa suurennuslasin kuvaa
- valitse rajoittimista aineistotyypistä valinnaksi äänite -> cd
- valitse rajoittimista päägenreksi musiikki
- halutessasi genre-rajoittimesta voit vielä tarkentaa haluamaasi musiikkigenreä
Tutkimistani Tikkasen kirjojen suomenkielisistä käännöksistä en tätä sitaattia vastaavaa tekstikatkelmaa löytänyt.
Tikkasen kuvitettuja aforismeja – "henrikkejä" – julkaistiin useiden vuosien ajan Dagens nyheterissä Ruotsissa, Dagbladetissa Norjassa ja meillä Helsingin Sanomissa. Arvelisinkin, että kysymyksen sitaatti on yksi Tikkasen henrikeistä.
Alun perin Dagens nyheterin ja Dagbladetin sivuilla ilmestyneistä henrikeistä koottiin vuonna 1981 Henrikit-niminen valikoima. Suomeksi Tikkasen aforistiikkaa voi lukea myös hänen Ihmisen ääni -teossarjaan laatimastaan kirjasta. Näistä kummassakaan ei kysymyksen mietettä ikuisesta rakkaudesta kuitenkaan ole.
Lähimmäs kaivattua päästään 11.3.1981 Helsingin Sanomissa...
Tarkkoittanet Orivettä, joka on kaupunki Pirkanmaalla. Suomalainen paikannimikirja antaa seuraavat vanhimmat maininnat: Orihwesi 1466 (kylä), Oriwesi 1551 (pitäjä), Oriwäsi 1556 (järvi). Orihvesi oli jo 1400-luvulla myöhempää kirkonkylää tarkoittavana kylännimenä. Pitäjännimenä on käytetty vanhastaan Orih-alkuisena, mutta yleiskielen mukainen kirjoitusasu Orivesi vakiintui 1800- ja 1900-luvulla. Seudun murteessa sana orih muuttui muotoon ori jo aiemmin, mutta nimen alkuosassa h säilyi, kun sanansisäinen asema suojasi sitä katoamiselta. Asutusnimi tulee järvennimestä. Orihvedeksi on sanottu keskustan kohdalla olevaa järveä, joka nimien syntymäaikana oli nykyistä laajempi ja salmen kautta yhteydessä Längelmäveteen. Orihvesi jäi käyttöön...
Oulun Numismaattisen Kerhon sivustolta löytyy menneiden huutokauppojen listoja, joista voi hyvällä tuurilla löytää kyseisten rahojen lähtöhintoja.
https://oulunnumismaatikot.fi/listat-ja-tulokset/
Tesvision lopettamisen jälkeen 1965 oli Suomessa 70-luvun käänteessä kaksi antenniverkossa toimivaa kanavaa, Yle TV1 ja Yle TV2. Helsingin alueella kuitenkin aloitti toimintansa 70-luvun alkupuolella kaapeliverkossa Helsingin Kaapelitelevisio Oy (HKTV, myöhemmin HTV), 80-luvun alulla yhtiö muutti nimensä HTV:ksi
80-luvun puolivälissä toiminnan aloitti antenniverkossa Kolmoskanava, josta oli jaettu omistus Yle:n, MTV Oy:n ja Nokia Oy:n kesken. Tämä oli ensimmäinen kaupallinen kanava Tesvision lopetuksen jälkeen. 90-luvun alussa Paikallis-tv-kanavat Oy (PTV, nykyisen Nelosen edeltäjä) aloitti toimintansa kaapeliverkossa.
Satelliittitelevisio alkoi nähdä laajempaa käyttöä vasta 80-luvun vaihteessa, lähinnä kuitenkin Pohjois-...
Voit lukea etänä kotimaisia aikakauslehtiä (myös Iltalehti) ePress.-palvelun kautta. Tarvitset vain kirjastokortin (= kortin numeron) ja siihen liittyvän pin-koodin. Linkki palveluun on .https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Etänä voit lukea myös ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä PressReader-palvelun kautta. Myös tässä palvelussa tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodi. Linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Kyseessä voisi olla Saulo Kepsun teos Uuteen maahan : Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö (2005). Sitä löytyy useista Suomen kirjastoista. Kirkes-kirjastoissa sitä on Keravan kaupunginkirjastossa.
Linkit
Saulo Kepsu: Uuteen maahan https://finna.fi/Record/aalto.993276384406526?sid=4065022229
Saulo Kepsun teokset https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%22…
Hei,
Klamydialta ei ole julkaistu yhtään nuottikirjaa. Yleisistä kirjastoista löytyy ainoastaan kitaranuotit/tabulatuurinuotit kappaleeseen Pienen pojan unelmaa. Tämä on nuottikokoelmassa: Kitararock. Suomirock.
Jannika B. ei ole myöskään julkaissut yhtään omaa nuottikirjaa, mutta hänen kappaleitaan löytyy seuraavasti nuottikokoelmista. Näissä nuotinnokset ovat yleensä varsin yksinkertaisia.
- Aamun takana (Pop tänään vol 9.)
- Itseni Herra (Suomipop naiset)
- Seuraavaan elämään (Suomipop naiset ja Bändibiisejä)
- Jääkausi (Hits 2014)
- En luovu susta koskaan (Hits 2018)
- Skumppalaulu (Pop tänään vol 6.)
- Siva (Pop tänään vol 4.)
- Riisu kokonaan (Pop tänään vol 7.)
Sanontoja käsittelevistä kirjoista ei löytynyt sanontaa tuolta puolen, joten vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Sanonnoissa puoli esiintyy yleensä muodossa toinen puoli, esimerkiksi sanonnassa ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Iskelmäsanoituksissa kuten Satumaassa lauletaan "aavan meren tuolla puolen", jolloin se tarkoittaa erityistä luvattua maata, mutta siinäkin muoto on erilainen. Tuonpuoleinen puolestaan on kuolemanjälkeinen tai haudantakainen.
Lähteet
Muikku-Werner, Jantunen & Kokko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Kielipakina: Paikkoja auringossa https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielipakina_%…
Kielitoimiston...
Kappaleen "Friends" on levyttänyt Thom Pace (eli Thomas Michael Pace) vuonna 1979. Kappaleen tekijät ovat Bob Summers ja Penny Askey.
Lähteitä:
Pace, Thom: Friends YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=aK5nppMK3yQ
Discogs-äänitetietokanta:
https://www.discogs.com
Kirjastonhoitajalla ei ole asiantuntemusta hyönteisten ja toukkien tunnistamiseen, joten voin vain esittää arvauksen, että kyseessä voisi olla joku juoksu- tai kaksoisjalkainen. Voit itse yrittää tunnistaa toukan tarkemmin alla olevien sivustojen avulla.
Sisätilojen tuholaiset: Tuhatjalkaiset https://www.hel.fi/fi/asuminen/asuminen-ja-terveys/kodin-tuholaiset/muu…
Suomen lajitietokeskuksen laji.fi (on myös foorumi, jossa voi kysyä)
Ötökkätieto.fi
Mikäli käytät Facebookia, sieltä löytyy Kysy luonnosta -ryhmä: https://www.facebook.com/groups/jyrki.makela/
"Kipakan akan kehtolaulu" on mukana nuottikokoelmilla Kansan laulukirja (Kansankulttuuri, 1968 ja 1974) ja Keski-Pohjanmaa laulaa: uusia keskipohjalaisia lauluja (Keskipohjanmaan kansanmusiikkiyhdistys, 1990). Ainakin jälkimmäisestä pitäisi löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kappaleeseen.
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935...
Kristiina Kuparisen Sun suomi : Finnish for beginners voisi olla toinen kirjavaihtoehto. Tämän kirjan kielinä ovat suomi ja englanti. Minulla ei ole täällä juuri paikalla yhtään kappaletta tätä kirjaa, että voisin tarkistaa missä suhteessa kielet kirjassa ovat. Muita vaihtoehtoa voisi olla Riitta-Liisa Valijärven Finnish Tutor: Grammar and Vocabulary Workbook tai Learn Finnish - Quick / Easy / Efficient. Jos hän etenee siihen asti, että kieliopin opettelu on ajankohtaista niin Leila Whiten A grammar book of Finnish on siihen hyvä ja tekijä sama kuin tuossa jo löytämässäsi teoksessa.
Duolingo on yhdysvalloissa perustettu ja kehitetty, joten toiminee siellä yhtä hyvin.
Yle tarjoaa suomen kielen alkeiden oppimateriaaleja,...
Ragusan helmi oli alkuperäinen nimi Waltarin runolle, joka löytyy kirjasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978 nimellä Ja lopuksi. Nimi on peräisin Unto Salmiselta, joka Esko Salmisen muistelmien mukaan on Waltarin suostumuksella muokannut myös runon tekstiä:
– Unto Salminen kirjoitti runoja, kokoelmiksi asti. Mika Waltarin luvalla hän muutti yhtä tämän runoa. -- Mika kirjoitti sen 21-vuotiaana ja Unto on sen Mikan luvalla korjannut. --
– Runon alkuperäinen nimi oli 'Ragusan helmi'. Unto risti sen uudestaan: 'Ja lopuksi'.
(Esko Salminen, Elämä Eskona)
Miina ja Manu cd-satuaarteet -paketeissa on kaksi Miina ja Manu -kirjaa ja niiden tarinat cd-levylle luettuina. Kuopiossa paketteja on lainattavissa noin 30 erilaista, tässä lista . Verkkokirjastossa voi tehdä varauksia, kun kirjautuu sinne kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Uusissa Miina ja Manu -kirjoissa on qr-koodi, jonka avulla kirjat pääsee myös kuuntelemaan.
Useissa maissa passin käyttöä ja yksilön liikkumista rajoitetaan, kun rikokseen syyllistyneen pidätys, etsintäkuulutus, rikostutkinta tai tuomio on meneillään. Joissakin maissa kansalaisten passin saamista tai käyttöä voidaan rajoittaa, jos sen hakijalla tai haltijalla on tuomio vakavista rikoksista. Tämän voi tehdä poliisi tai muu valtiollinen viranomainen. Sen sijaan esimerkiksi työnantajalla ei ole oikeutta takavarikoida työntekijän passia, olipa tämä saman tai eri maan kansalainen. Usein passin ja viisumin saamiseen sekä liikkumisen valvontaan vaikuttavat sekä kansainväliset lait että eri maiden tai alueiden (EU, Schengen) väliset sopimukset.
Australia:
Passport - policy | Australian Government Department...
