Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei ikävä kyllä löydy videota tästä aiheesta, mutta Haaga Instituutin kirjastossa on "Koulu on - opisto tarvitaan" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu hotellit, ravintolat, koulutus, historia.
Samassa paikassa on myös "Tervetuloa uudelleen" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu historia, Suomi, hotellit, ravintolat.
Tarkempia tietoja näistä videoista ja haku Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastojen tietokannasta on osoitteessa http://www.virtuaaliamk.fi/channels/www/fin/koulutus/ajankohtaista/1094…
Tietokannoista löytyi muutamia artikkeleita jotka liittyvät aiheeseen. Vain ensimmäinen löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta:
- Heinonen, Jukka: Moottorikelkka ennen kaikkea työkalu, mutta myös vapaa-ajan väline Aineisto: artikkeli. Julkaisussa: Suomen sotilas - Suomen mies. 62(1980) : 3, s. 20-22
- Virkkunen, Henna: Kolmannes suomalaisista lisäsi liikuntaa viime vuonna Aineisto: artikkeli Julkaisussa: Sotilasurheilu : Suomen sotilasurheiluliiton julkaisu. - Helsinki : Suomen sotilasurheiluliitto. ISSN 0785-2444. 20 (2001) : 1, s. 16
- Mattila, Marjatta : Sotilaskoti -varusmiehen vapaa-ajanpaikka . - Aineisto: artikkeli. Julkaisussa: Lapset ja yhteiskunta. 39(1980) : 4, s. 163-165
- Vahteristo, Samuli: Taidetta ja harrastusvälineitä...
Nettisivuja Slovakiasta
http://europa.eu/abc/european_countries/eu_members/slovakia/index_fi.htm
http://plaza.fi/matkalaukku/ulkomaat/eurooppa/slovakia/
http://www.jyu.fi/intl/opiskelijavaihto/raportit/comenius.html
Slovakian matkailusivustoja löytyy lisäksi seuraavista osoitteista, mutta ne eivät ole suomeksi,
http://www.slovakia.com/
http://www.slovakia.travel/
Kysymys on kovin laaja ja sitä voi tarkastella monesta näkökulmasta, aihepiireistä, sekä siitä kenelle teos on kirjoitettu - aikuisille vai lapsille.
Muutamia esimerkkejä romaaneista, jotka on kirjoitettu lapsen näkökulmasta: Mörö, Mari: "Kiltin yön lahjat"; Peura, Maria: "On rakkautes ääretön"; Honkasalo, Laura: "Metsästä tuli syöjätär" ja "Sinun lapsesi eivät ole sinun"; Singer, Isaac: "Isäni seurakunta"; Kristof, Agota: "Iso vihko". Romaaneja voi etsiä tietokannasta asiasanalla "lapsikertomukset".
Ruotsinkielisestä esim. Oscar Parlandin kaunokirjalliset muistelmat "Tjurens år" ja "Spegelgossen; Jönsson, Reidar: "Mitt liv som hund" ja Merete Mazzarellan muistelmat.
Asiasanalla kirjallisuudentutkimus tulee Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ noin 250 viitettä.
Myös asiasanalla sisällönanalyysi kannattaa katsoa sekä luokkahaulla 86.12, jolla löytyvät kaunokirjallisuuden aihepiirien tutkimusta käsittelevät kirjat.
Muutamia esimerkkejä:
- Marja-Leena Vainionpää: Kirjallisuustieteen perusteita, 1974.
- Juhani Niemi: Kirjallinen elämä : kirjallisuuden yhteiskuntasuhteiden kartoitusta, SKS, 2000.
- Lasse Koskela, Lea Rojola: Johdatus kirjallisuuden nykyteorioihin ja kirjallisuudentutkimuksen suuntauksiin, SKS, 1997 (artikkeli: Kirjallisuus yhteiskunnassa - marxilainen kirjallisuudentutkimus)
Psykologisesta kirjallisuudentutkimuksesta:
- Kirjallisuudentutkimuksen...
Mm. Helsingin kaupunginkirjastossa on suomennettu painos saksalaisesta Volgswagen Transporterin korjausoppaasta, joka käsittelee autoja mainitsemaltasi ajalta.
Teoksen muita tietoja:
Nimeke: VW Transporter korjausopas, 1981-1990 (dieselmallit), 1983-1993 (bensiinimallit)
Julkaisutiedot: Helsinki, Alfamer, 1995
ISBN: 951-9153-83-7
Kieli: fin
Alkuteoksen kieli: ger
Yleisiä tietoja: Saks. alkuteokset: VW Bus und Transporter/-Syncro 60/78/90/95/112 PS 10/82 to 8/90 ; VW Bus und Transporter with Diesel 50-70 PS 11/80 to 12/90.
Muut tekijät: Mauno, Esko
Helsingin luokka: 624.8
Selkänimeke: VW Transporter 1981-1990. - Opas kattaa 1.9- ja 2.1-litraisilla vesijäähdytteisillä bensiinimoottoreilla sekä 1.6.- ja 1.7-litraisilla dieselmoottoreilla...
Mahdatkohan tarkoittaa kansallista digitointiohjelmaa, jota koordinoi Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Mikkelissä? Sen tuloksenahan on jo luettavissa Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860, jonka osoite on http://digi.lib.helsinki.fi/ .
Helsingin yliopistolla on myös olemassa HELMI (Helsinki Electronic Library. Multimedia Information) Helsingin yliopiston kirjaston digitaalisen aineiston kuva- ja viitetietokanta, jonka osoite on
http://www.doria.fi .
Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/finelib/ löytyy Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib, joka hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronisia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi....
Kylläpä esitit vaikean kysymyksen. Lisäksi kysymyksesi voi tulkita kahdella tavalla: tarkoitatko ranskalaisten matkailua ulkomaille vai muunmaalaisten matkailua Ranskaan? No, niin tai näin, tieto tuntuu olevan kiven alla.
Suomalaisten matkailusta eri kohdemaihin löytyy jonkin verran tilastotietoa (mutta ei tietenkään kovin kaukaa historiasta; kuinkahan laajaa ajallista perspektiiviä etsit?) Esim seuraava tieto löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Matkailutilasto 2002:
Tilauslennoilla Suomesta matkustaneet... 1994-2001:
Ranskaan: 1994 10236; 1995 3102; 1996 10844; 1997 6017; 1998 1474; 1999 8124; 2000 2973; 2001 3778.
Samoin Tilastokeskuksen julkaisusta Suomalaisten matkailu 2001 löytyy erilaisia tilastoja kohdemaittain, mm. tietoa matkojen...
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ, https://finto.fi/hklj/fi/
Supistettu UDK, https://finto.fi/udcs/fi/
Listaa ei oikein löydy Wikipedian listan lisäksi, https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_European_television_stations. Makupalat-hakemistosta löytyy jonkin verran tv-kanavia https://www.makupalat.fi/fi/k/1349/hae?category=114322&sort=title&order…
Ranskan historiaa käsitteleviä romaaneja voit löytää Suomen kirjastoseuran ja Kirjastopalvelun julkaisemista ja Maarit Helenin kokoamista teoksista "Historiallisia romaaneja ja ajankuvia" 1-3. Aune Petra on työstänyt vastaavanlaisen bibliografian jo 1968 "Historiallisia romaaneja ja ajankuvauksia."
Ainakin seuraavísta kirjoista voisi olla apua.
1.
Keinänen & Tahvanainen: Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Kuopio 1995. ISBN: 952-5018-04-0
2.
Metsälä, Harri: Puukirja. RAK. Helsinki 1997. ISBN: 952-9687-97-4
3.
Välitalo, Heikki: Sitä kuusta kuuleminen. Rakennusalan kustantajat. Helsinki 1999. ISBN: 951-664-023-0
Vinkiksi vielä, että tietokirjoissa itsessään on usein lopussa lähde- tai kirjallisuusluettelo, jonka avulla voi löytää lisää sopivia teoksia.
Ruotsiksi löytyy mm. seuraavat: Gedge, Pauline: "Solens dotter" ja "Den tolfte förvandlingen"; Grant, Joan: "Jag var Egyptens drottning"; MIka Waltarin Sinuhe on käännetty ruotsiksi; uudempaa edustavat Christian Jacqin "Ramses"-sarja sekä Margaret Georgen "Kleopatra"-sarja. Uusi elämäkerta on 2000 ilmestynyt Joaan Fletcherin "Farao", joka kertoo Amenhotep III:sta.
Itsenäisyyspäivän menu löytyy kirjasta nimeltä "Juhlaan: toimituskunta Maija Silvennoinen, Makujen maailma-sarja, kustantaja Weilin + Göös, 1999.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Itsenäisyyspäivän menu löytyy myös Nicehouse-portaalin linkistä: http://www.nicehouse.fi/keittio/juhlat/itsenais/itse.htm
"Metsä on meille suomalaisille tärkeä paikka. Asuminen melko hajallaan metsän keskellä on osa suomalaisuutta. Kiireisessä elämänrytmissä ja työpaineiden jälkeen luonnossa oleskelun koetaan rauhoittavan ja antavan uusia voimia.
Metsä tuottaa meille yhä myös tärkeimmät raaka-aineet aterioitamme varten. Yöttömän yön ansiosta marjoihin, sieniin ja yrtteihin kerääntyy erityisen...
TRANSILVANIASTA (aikaisemmin TRANSSILVANIA) on tietoa suomenkielisenä
mm. tänä vuonna (2002) ilmestyneessä RISTO KARIN hakuteoksesessa
HISTORIAN ABC osassa 5 sivuilla 415-417.
Lisäksi Transilvaniasta on kaksi teosta:
MIKKO SAVOLAINEN: TRANSILVANIA. 1990.
OSMO LAMPINEN: Romanian unkarilaiset. 1989.
Maakuntakirjastojen yhteisessä tietokannassa MANDAssa on 17 viitettä
Transilvaniasta, joista 9 kpl suomenkielisiin kirjoihin , näistä viittausta mm
kaunokirjallisiin teoksiin,esim. kansansatukokoelmaan, runoantologiaan.
Manda-viitteiden joukossa muun muassa ruotsinkielinen käännös
Raymond T. McNally: Vem är Dracula. Verkligheten bakom myten
( Englanninkielinen alkuteos In search of Dracula. A true history
of dracula and vampire legends...
Pyöreän pöydän ritareista kertovia kirjoja suomeksi ovat esim. Elisabeth Chadwickin Lancelot - ensimmäinen ritari, Wolfram von Eschenbachin (pääsana on Wolfram) Parsifal, Volter Kilven Parsifal - kertomus Graalin ritareista. Englannin kielisiä puolestaan ovat esim. The Chronicles of the Holy Grail, James Knowlesin The legends of King Arthur and his Knights, Rosalind Milesin kirjat, joita ovat muun muassa Isolde sekä Guenevere sekä Lindsay Clarken Parzifal and the stone from heaven.
Jim Rowlandsin englanninkielinen teos "Kites to make and fly" , 1989, ISBN 0-8521-9801-9, on mielestäni varsin käyttökelpoinen. Kirjassa on erittäin selkeät, verraten isokokoiset piirrokset ja valmistusohjeet.
Suomalaisen alan uranuurtajan Mårten Bondestamin kirjat "Lennä, lennä leijani", 1982, ISBN 951-35-2743-3 ja "Better kites--Parempia leijoja", 2000, ISBN 951-98450-0-3, ovat myös tutustumisen arvoisia. Kuvitus on Rowlandsin kirjaan verrattuna kuitenkin epäselvempi. Toisaalta Bondestam antaa seikkaperäisiä ohjeita leijan lennätyksestä, säädöistä, pulmatilanteista jne. Eli kannattanee tutustua näihin kaikkiin.
Jos haluat perehtyä aiheeseen perusteellisemmin, Maxwell Edenin "The magnificent book of kites--explorations in design,...
Vetoketjun "esiasteen" keksi amerikkalainen insinööri Whitcomb Judson 1893. Tällä hakaslukolla kiinnitettiin miesten nappikengät. Nykyaikaisen vetoketjun kehitti ruotsalainen insinööri Gideon Sundbäck n. 1913. Monista keksintöjä käsittelevistä kirjoista löytyy tietoa vetoketjusta, mm. Valittujen Palojen Tiedä ja hämmästy -teoksesta.
