Ensisijaisesti neuvoisin kysymään ko. vanhuksilta itseltään.
Lisäksi voisitte kysellä esimerkiksi eri kirjastoista. Uskoisin, että henkilökunnasta ainakin vähän varttuneemmalla väellä on hyviä vinkkejä.
Sinänsähän ikä ei vaikuta lukumieltymyksiin vaan eri ihmisten erilaiset kiinnostuksenkohteet.
Usein, ei suinkaan aina, muistelmat viehättävät vanhempaa lukijaa, onhan hänellä jo perspektiiviä ymmärtää elettyä elämää.
Ette tarkentanut kysymyksessänne sitä, minkä tyyppisestä tilaisuudesta on kyse. Jos toivoisitte hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia juttuja, joihin kuulijat mahdollisesti osallistuisivat, voisi Kirsti Koivulan kirjat olla sopivia. Erityisesti mainitsisin näistä Iltamme iloksi : ikinuorten virikekirjan. Murrejutut ja Suomen heimojen...
Alibi-lehden artikkeleita ei ole indeksoitu kotimaisiin artikkelitietokantoihin Aleksiin ja Artoon.
Linda-tietokannan mukaan lehteä löytyy Vankeinhoitolaitoksen, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastoista, joista ei kaukolainata aikakauslehtiä. Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löytynyt Alibi-lehden vuosikertoja.
Päästäksesi varaamaan kirjoja tai uusimaan lainoja Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta,
sinulla on oltava salanumero. Saat sen Seitti-kirjastosta, joita ovat Seinäjoen kaupunginkirjasto sekä Nurmon ja Kuortaneen kunnankirjastot. Salanumeroa ei anneta puhelimitse eikä sähköpostitse tietoturvasyistä.
Kun olet hakenut kirjastosta salanumeron, voit mennä osoitteeseen
http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 Tältä sivulta voit tehdä hakuja kirjaston aineistoon tai katsella omia tietojasi. Omia lainoja ja varauksia pääset katsomaan painamalla vasemmassa reunassa olevaa Omat tiedot -linkkiä. Ohjelma kysyy asiakastunnuksen (kirjastokortissa viivakoodin alapuolella) ja salasanan. Painamalla kirjaudu sisään -painiketta...
Tanskalainen taiteilija Vilhelm Pedersen eli vuosina 1820-1859. H.C. Andersenin satuja hän on kuvittanut yli 200. ( Lähde: Nationalencyklopedin ) Internetistä löydät paljon tietoa hänestä: mm. http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen.htm (tanskankielinen)
http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen_illu2.htm (tanskankielinen)
Jos haluat lukea myös muilla kielillä, kokeile hakua esim. Google:sta ja hakulausekkeeksi "Pedersen, Vilhelm"
Hei!
Sinun kannattaa tehdä SANAHAKU HelMetistä sekä hakusanalla kirjanpito että tilinpäätös. Sanahaulla haettaessa voit etukäteen rajata haun koskemaan pelkästään suomenkielisiä kirjoja, jotka on julkaistu esim. v.2000 jälkeen. Valittavaksesi tulee useita asiaa käsitteleviä teoksia, esimerkkinä Soile Tomperin Kehittyvä kirjanpitotaito tai Leppiniemi: Kirjanpito ja tilinpäätös harjoituksineen. Voit tarkistaa kunkin teoksen kohdalla luetelluista asiasanoista, vastaavatko ne hakemaasi aihesisältöä.
Factum : uusi tietosanakirja, osa 2 v. 2003 kertoo Enver passasta seuraavaa: eli 1881-1922, turkk. sotilas ja poliitikko. Tuli 1914 passaksi, sotaministeriksi ja pääesikunnan päälliköksi. Saks.-ystävällisenä vaikutti Turkin osallistumiseen 1. maailmansotaan, jossa toimi itse maavoimien komentajana. Kaatui Turkestanissa neuvostohallitusta vastaan puhjenneessa kapinassa.
Kannattaa huomata, että pasha on vanha turkkilainen virkamiesten arvonimi ja Enver Pashan oikea nimi oli Ismail Enver. Tietosanakirjoista kannatta siis hakea Enverin kohdalta. Teoksesta Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki löytyy vähän enemmän tietoja tästä Enveristä.
Englanninkielistä tietoutta löytyy taas Internetin osoitteesta http://encyclopedia....
Biologiset raskaustestit perustuvat siihen, että raskaana olevan naisen virtsaan erittyvällä hormonilla on vaikutusta koe-eläimen sukupuolirauhasiin ja niiden toimintaan. Galli-Maininin kokeessa on käytetty koe-eläimenä urosrupisammakkoa. Eläimeen ruiskutetussa virtsassa olevan hormonin (hCG, engl. human chorionic gonadotropin) vaikutuksesta se tällöin erittää siittiöitä. Kliinisesti koe tarkoittaa sitä, että reaktio tulee positiiviseksi noin kuuden viikon kuluttua viimeisistä kuukautisista, jos kyseessä on raskaus.
Lähde: Korppi-Tommola, Marja; Puukka, Aina: Laboratoriotutkimuksista. Käsikirja sairaanhoitajille.(Helsinki, 1964). Kirja löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastosta Pasilasta.
Mitä ilmeisimmin kyseessä on todellakin urbaani legenda. Aleksis Kivi-säätiötä eikä Aleksis Kivi-seuraa ei ole olemassakaan. Aleksis Kiven Seurasta kerrottiin, että kyseinen tarina on kiertänyt ympäri valtakuntaa jo usean vuosikymmenen ajan. Minkäänlaista taustaa tarinalle ei ole löydetty lukuisista yrityksistä huolimatta.
Kyseessä on virsi 492 Ystävä sä lapsien, suomalaiset sanat on tehnyt Lauri Pohjanpää.
Sanat löytyvät osoitteesta http://www.evl.fi -> linkki Virsikirja.
Mainintaa taidemaalarista ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä. Tarkistimme mm. suuret matrikkelikirjat: Oxford companion to art ja Contemporary artists.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta Grove Art Online:sta http://www.groveart.com/grove-owned/art/about.html ei löytynyt mainintaa.
Teidän kannattakin kääntyä suoraan National Library of the Netherlands Ask a librarian –palvelun puoleen http://www.kb.nl/hpd/qp/qp-en.html
Breaktanssista löytyy seuraavat kirjat:
WATKINS, William H.
Breakdance / William H. Watkins, Eric N. Franklin. - Bromley :
Columbus Books, cop. 1984. - x, 115 s. : kuv.
ISBN 0-86287-079-8
BREAKDANCING / compiled by Lucy Alford. - London : Hamlyn, cop.
1984 - 60 s. : kuv.
ISBN 0-600-50074-8
Ahvenniemi, Ulla: Tanssi
Aikakauslehti: Kodin kuvalehti
Vu/nro/sivu 1999 ; 7 ; 94-104
Huomautus: Artikkelikokonaisuus tanssiharrastuksesta; country, steppi, samba,
flamenco, vatsatanssi, breakdance, paritanssi
Myös Internetistä kannattaa käydä vilkaisemassa seuraavaa sivua, josta on linkkejä eteenpäin: http://www.breakdance.com
AltaVistassa tai Ihmemaassa ei nykyisin ole mahdollista katkaista hakusanaa nähtävästi millään merkillä. AltaVistassa katkaisu oli mahdollista, mutta siitäkin lienee aikaa reilusti yli vuosi. AltaVistan ohjesivu http://www.altavista.com/help/search/syntax ei kerro mitään katkaisusta. Ei myöskään Ihmemaan sivut.
Google tämän puolestaan toteaa selvästi: "Tuottaakseen mahdollisimman tarkkoja tuloksia Google ei hae sanojen osilla tai tue "wildcard" hakuja (esim lentoyht*). Toisin sanoen Google etsii tarkasti niitä sanoja, jotka kirjoitat hakukenttään." http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html
Arvostettu Searchenginewatch.com listaa sivullaan http://searchenginewatch.com/facts/article.php/2155981 hakukonekomentoja; päivitetty tosin...
Nykysuomen sanakirja:
"..jollekin valtiolle annettu valtuus valvoa toista valtiota tai aluetta; ..valtio tai alue, jonka valvonta tai hallinta on kansainvälisellä sopimuksella uskottu jollekin valtiolle..."
Joitain tietoja chatista löytyy tästä julkaisusta: "Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa". Katsauksia 2004/4. Tilastokeskus 2004. Sivulla 86 on taulukko 7.7. "Eräiden internetpalvelujen käyttö...", jossa on myös chatin käyttö mukana.
Ko. julkaisua saa lainaksi mm. Tilastokirjastosta.
Ks. myös http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html
16.6.1950 Suomi maksoi takaisin Yhdysvalloille ensimmäisen maailmansodan aikaista lainaansa 159 619 US $. (Vuosisatamme kronikka, s 710 )
Tämä ei ollut sotakorvaus.
Katso myös http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9n78.htm
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy Dick Olverin HTML & XHTML -kirjaa, jonka alkuperäinen nimi on Sam's teach yourself HTML and XHTML in 24 hours. Jos HelMetissä kirjoittaa Teoksen nimi -hakukenttään Sam's teach yourself HTML..., kirja ei valitettavasti näy hakutuloksissa. Sanahaulla se sen sijaan löytyy. Otan selvää, voiko asiaan tehdä korjauksen. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/search*fin/ .
Tekijä Oliver, Dick
Teos HTML & XHTML / Dick Oliver ; [käännös: Jussi Arola]
Julktiedot [Helsinki] : Edita, IT Press, 2002
ISBN 951-826-608-5 (nid.)
Alkuteos Sam's teach yourself HTML and XHTML in 24 hours
Tilastokeskuksen julkaiseman majoitustilaston vanhoja vuosikertoja näyttää Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi mukaan löytyvän jonkin verran Tikkurilan kirjastosta. Tilastojen osalta kannattaa kääntyä suoraan Tilastokeskuksen puoleen. Ks. sivu http://www.stat.fi/tk/ys/liikmatk_majo.html
Vähiin nämä julkaisut yleisten kirjastojen puolella jäävät, seuraavaan teokseen kannattaa ehkä tutustua:
Matkakuumetta : matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa
Käytössäsi on vielä kuitenkin Matkailun edistämiskeskus MEK:n ylläpitämä matkailualan tieteellinen erikoiskirjasto http://www.finland-tourism.com/web/stats/Publish.nsf/(pages)/Kirjasto?O…
Kansansadut ovat suullisesti kerrottua ja muistinvaraisena säilynyttä perinnettä, joka usein on yhteistä monille kansoille. Tekijä ei näin ollen usein ole tiedossa. "Kansansatujen tapahtumat ovat täysin mielikuvituksen tuotetta, eikä niiden ole koskaan uskottu kansantarinoiden tapaan perustuvan tositapahtumiin." (Otavan kirjallisuustieto, 1990)
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy paljonkin tietoa Kahlil Gibranista, mutta selvää vastausta kysymykseen, oliko hän kristitty, on vaikea saada.
Seemiläisen kirjallisuudenhistorian luokassa 86.92 olevassa teoksessa "Rakastettu profeetta: Gibranin ja Haskellin kirjeitä", päätekijä Kahlil Gibran, kerrotaan kirjailijan vanhemmista, että he olivat maroniitteja, Rooman paavin alaisia Idän kristittyjä, jotka erosivat latinalaisesta kirkosta siinä, että heillä oli syyriankielinen liturgia ja papistolla oikeua avioitua (s. 15).
"Otavan kirjallisuustieto" luokassa 86.03 kertoo Gibranin olleen libanonilaissyntyinen runoilija ja taidemaalari (s. 241).
"Tietojätti: Gummeruksen suuri tietosanakirja A-Ö" luokassa 03 luonnehtii Gibrania...
