Vainikkalaan liittyvää tietoa löytyy ainakin seuraavista historiakirjoista:
Vainikkalan kylätoimikunnan julkaisema "Vainikkalan historiikki" vuodelta 1991.
Lappeen kihlakunnan historia 1 (1620-luvulle).
Lappeen kihlakunnan historia 2 (1620-luvulta 1860-luvulle).
Murto: Lappeen pitäjän historia (vuodesta 1784 alkaen).
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista kokoelmista:
Bocelli, Andrea: Anthology, 2000.
Movie hits, Level five : Late intermediate, 2004.
Quest for Camelot : easy piano ; arranged by Dan Coates, 1998.
Movie hits for the teen player : Easy piano arrangements / by Dan Coates, 2003.
Seuraavassa joitakin saksankielisiä (saksalainen ääniraita)elokuvia HelMet-kirjastojen kokoelmissa :
DVD-elokuvia
Good bye Lenin!/ohj. Wolfgang Becker.
Sophie Scholl : viimeiset päivät/ohj. Marc Rothemumd.
Valkoinen masai/ohj. Hermine Huntgeburth.
Peltirumpu/ohj. Volker Schlöndorff.
Kaikilla Mausteilla/ohj. Sandra Nettelbeck.
Perikato/ohj. Oliver Hirschbiegel.
Napola: Hitlerin eliittikoulu/ohj. Dennis Gansel.
Suoraan seinään/ohj. Fatih Akin.
Woyzeck-kidutettu/ohj. Werner Herzog.
Sissi/ohj. Ernst Marischka.
Sissi-nuori keisarinna/ohj. Ernst Marischka.
Sissi - kohtalon vuodet/ohj. Ernst Marischka.
Videoelokuvia
Bandits/ohj. Katja von Garnier.
Vapautunut mies/ohj. Sönke Wortmann.
Berliinin taivaan alla/ohj. Wim Wenders.
Mainoshemmo/ohj. Lars...
Teksti kuuluu suomeksi:
Sinun tuulessasi -, Sinun valossasi -.
Miten pientä kaikki muu, miten pieniä me - ja onnellisia siinä, mikä yksin on suurta.
Hammarskjöld, Dag: Kiinnekohtia (s. 149). Otava.
Substantiivina sana pivot yhtä kuin napa, keskipiste. Tekniikassa se merkitsee tappia, kiertymisen keskipistettä, sotilaallisesti kulmamiestä ja urheilussa avainpelaajaa. Verbinä se merkitsee kääntymistä tai kiertymistä jonkun varassa. Sanan alkuperä on hämärän peitossa. Oxfordin sanakirja kuitenkin ehdottaa mahdolliseksi alkuperäksi esim. espanjan sanaa pu(y)a kärki, terä tai piste.
Lähteet: Suuri englanti-suomi sanakirja. Gummerus; Englanti-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja. Tietoteos Ky; The New Shorter Oxford English Dictionary. Clarendon Press, Oxford.
Valitettavasti ei löytynyt ketään farsin eli persian kielen taitajaa vastaamaan kysymykseesi, mutta arvelen, että oheisella internet-sivulla saattaisi olla etsimäsi laulun sanat:
http://baghebahar.blogspot.com/2005_09_01_archive.html .
Kun rullaa sivua jonkin verran alaspäin, niin siellä on laulun nimi Gracias a la vida ja ainakin espanjankieliset sanat, toivottavasti persiankielisetkin.
Lisäksi internetistä löytyi muutama muukin sivu, jotka ovat persiankielisiä ja niillä esiintyy etsimäsi kappaleen nimi ainakin jossakin yhteydessä:
http://www.google.fi/search?as_q=&hl=fi&num=10&btnG=Google-haku&as_epq=…
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa on yksi persiankielisiä lauluja sisältävä nuottivihko, mutta siinä lienee vain...
Kyseessä on varmaankin amerikkalainen rikoskirjailija Andrew Vachss, jolta on suomennettu neljä rikosromaania ja kaksi sarjakuvanovellia. Melko hyvä lähde kirjailijan elämään ja tuotantoon on DekkariNetti http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/vachss.htm
Vachssista löytyy tietoa myös teoksesta Haasio, Ari : Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1.
Kirjailijan teoksia pääkaupunkiseudun kirjastoista voi hakea HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/
Suosikki on suomalainen nuorisolehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1961. Lehden vaiheista löytyy tietoa seuraavilta sivustoilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suosikki ;
http://www.helsinki.fi/~jerola/onil1908_ihSuosikki.html
Kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta Artosta löytyi pari artikkelia, joista voi olla apua aiheen käsittelyssä.
Haapanen, Seppo : Mikä menee nuorten kaaliin? Julkaisussa: Aikakausilehdistö, 1992 : 4, s. 23-27.
Karvala, Kaappo : Jyrki Hämäläinen : Suosikki ei ole historiaa. Julkaisussa: Markkinointi & mainonta : Talentum, 1996 : 8, s. 25. Lehdet on luettavissa Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot: Unioninkatu 36 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.
puh. (09) 191 23196.
Suosikki -lehden vuosikertoja löytyy vuodesta 1983...
Ensimmäinen kirja voisi olla Tuulen laulu, kirjoittaja Unity Hall. Toinen kirja saattaisi olla Johanna Al-Sainin kirjoittama Taistelin Allahin puolesta. Tämä kirja ei ole romaani, vaan todellisuuspohjainen dokumentti.
Nykyisin voi Helmet-järjestelmään omiin tietoihinsa lisätä oman lainaushistoriansa. http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus julkaisee Maatilatilastollista vuosikirjaa. Uusin on ilmestynyt 2006.
Sen mukaan lampaita - 1000 kpl on Pohjois-Pohjanmaalla
uuhia 4,4, muita lampaita 2,2 ja vuohia 0,1.
Vanhempiin vuosikirjoihin voi tutustua ilmaiseksi internetissä:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/kotielai…
Suomen lammasyhdistyksistä löytyy yhteystietoja maakunnittain:
http://www.proagria.fi/suomenlammasyhdistys/
Vuohien ystävät ovat perustaneet oman järjestön:
http://www.vuohet.net/vuohi.html .
Kirjallisuutta aiheesta:
- Aaltonen, Uma: Kuttu ja kutunpito, 2005
- Einola, Jalo: Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet, 2004
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi laulua ei ole suomennettu. Tässä muutamia englantilaisia kansanlauluja, jotka on suomennettu.
- Aikaisin aamulla (Early one morning): suomenkieliset sanat ovat ainakin kirjassa Laulumatti: lauluja arkeen ja juhlaan / [toimittanut] Paavo Alanne
- Lilja, ruusu ja kirsikkapuu (Scarborough fair): sanat esim. Suuri toivelaulukirja 5
- Sait multa kukkaset toukokuun (Greensleeves): sanat esim. Suuri toivelaulukirja 1, Kultainen laulukirja, 400 suosikkilaulua
Hei! Sirkusmusiikkia voitte hakea tietokannastamme kirjoittamalla hakusivustomme asiasanakenttään 'sirkus' tai 'sirkukset' ja valitsemalla aineistolajiksi cd-levyn (jos cd-levyä toivotte). Myös kirjasto kannattaa valita ruksimalla vaihtoehto Jyväskylän kaupunginkirjasto, jos asioitte nimenomaan täällä. Lisäksi voitte hakea asiasanoilla 'automaattisoittimet' ja 'soittorasiat', koska myös näiltä levyiltä voi löytää sirkustunnelmaa. Internetin kautta pääsette tekemään hakuja tietokantaamme osoitteessa http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ > HAKU
Kirjaa ei ole Vammalan kirjastossa, mutta Piki-kirjastoista muualta löytyy sitä (Tampere, Ylöjärvi, Nokia) hyllystä.
Voit tehdä ao kirjasta Piki-verkkokirjaston kautta seutuvarauksen kirjastokortillasi ja tunnusluvullasi. Noutopaikaksi voit valita Vammalan kirjaston, jolloin saat teoksen kuljetettuna sinne parissa päivässä. Sinulle tulee ilmoitus kun kirja on Vammalasta noudettavissa.
Seutuvarauksen hinta on 2€/varaus. Voit myös palauttaa kirjan Vammalan kirjastoon ja uusia teosta verkon kautta.
Kysymäsi Veikko Huovisen Lampaansyöjät on tosiaan Suuren suomalaisen kustantama. Se on Seppo Polameren kuvittama ja ilmestynyt vuonna 1971. (2. lisäp. 1971, 3.p. 1972, 4.p. 1972, 5.p. 1973, 6.p. 1974 ; Fennica)
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) antaa nimistä seuraavat tiedot:
Aake on todennäköisesti tanskalaisen lyhennelmän (Aage, Aghi) suomalainen versio nimestä Achatius/Akatius (lat., kreik. syytön). Nimi on kuulunut roomalaiselle sotapäällikölle, joka legendan mukaan surmattiin 100-luvulla Araratin vuorella.
Ukko on muinaisten suomalaisten ukkos- ja ylijumala, sateen kasvattaja. Ukko vastasi skandinaavista Odin -jumalaa.
Ilmari on vanha ilma-sanasta muodustunut suomalainen nimi. Ilmari oli myös hämäläisten jumala, joka mm. suojeli matkustavaisia. Kalevalassa seppä Ilmarinen takoi taivaankannen ja Sammon. Hän on yksi eepoksen sankareista, vakavan, rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen esikuva
Noora on lyhentymä Eleonoorasta, jonka alkumuoto on arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni".
Veera on slaavilainen nimi ja sen merkitys on "usko".
Sara on lyhentymä Saarasta, heprean "ruhtinattaresta".
Emilia on latinalaisesta Aemilius-suvun nimestä lähtöisin. Se oli 1700-luvulla muotinimi Euroopassa, niin kuin nykyisinkin eräs yleisimmistä etunimistä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on "viisaus".
Juulia on muunnos Juliasta. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan.
Lähteenä on käytetty Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet.
Meiko Kaji on laulava näyttelijä. Vuonna 2004 ilmestyneellä levyllä "Zenkyokushu" on koottu elokuvanäyttelijän tunnetuimpia levytyksiä. Sitä ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta muualta Suomen kirjastoista cd-levyä löytyy, joten sen voi esim. kaukolainata. Mm. Wikipediasta löytyy enemmän englanninkielistä tietoa Meiko Kajista osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Meiko_Kaji.
Masaaki Hirao on elokuvamusiikkisäveltäjä ja näyttelijä. Internet Movie Databasesta voi Hiraon nimellä etsiä elokuvia, joihin hän on säveltänyt musiikin. Suomen kirjastoista Masaaki Hiraon musiikkia näyttäisi löytyvän Kill Bill soundtrack 1:n lisäksi vain elokuvien taustamusiikkina, ei cd-levyinä.
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolle on hankittu uutta...
Lattiakuvat on uskonnonpedagoginen menetelmä, jossa Raamatun kertomukset liitetään osaksi lapsen tai aikuisen kokemusmaailmaa. Lattiakuvat-menetelmässä käytetään hyväksi kaikkia aisteja, liikettä, musiikkia, visuaalista ilmaisua ja kerrontaa. Menetelmä on peräisin Saksasta ja Suomeen se on ilmeisesti jalkautunut 2000-luvulla. Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyi vain mainitsemasi Aulikki Mäkisen Lattiakuvat –kirja, jonka Lasten Keskus on julkaissut tänä vuonna (2007).
Symbolididaktiikasta ja 4-5-vuotiaiden lasten uskonnollisesta kehityksestä saat tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Kaikille tilaa riittää: päivähoidon uskontokasvatus. Toimittanut Seija Saarinen. Lasten Keskus 2002.
Lapsityön käsikirja. Toimittaneet Leena...
