Kaunokirjallisuus on rakkaustarinoita pullollaan, mutta mikäli haluat lukea jotakin korkeasti arvostettua ja samalla ehdottoman viihdyttävää, niin suosittelen lämpimästi vanhoja hyviä klassikoita, eli Jane Austenin romaania Ylpeys ja ennakkoluulo, sekä Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaania. Myös L.M. Montgomeryn Sininen linna on oma kestosuosikkini, olen lukenut sen useaan kertaan, se on samanaikaisesti sekä hirveän hauska että ihana kirja.
Nykyaikaisemmista kirjoista tulee mieleen Anna Gavaldan Kimpassa, Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjo, Maxence Ferminen Lumi, Laura Esquivelin Pöytään ja vuoteeseen, Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimo (fantasiaa!), Isabel Allenden Henkien talo...
Suomalaisilla kansallispuvuilla on internetissä oma tietokantansa osoitteessa http://www.kansallispuvut.fi. Puvut tarkkoine kuvineen esitellään maakunnittain ja paikkakunnittain. Ruotsalaisista puvuista löytyy myös runsaasti tietoa osoitteessa http://www.folkdrakt.se/. Muiden maiden pukuja esitellään muun muassa osoitteessa http://www.costumepage.org/tcpinfo3.html.
Verkkojulkaisuja:
Pienen ihmisen muisti
http://www.piltti.fi/index/hoidetaan/lehtiartikkelit_kehitysjaterveys/0…
Solu jakautuu- muisti syntyy
http://www.aamulehti.fi/teema/terveys/33703.shtml
Etälukio: psykologia- lapsen muisti
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=352
Traumat muistiin palautuminen ja valemuistot
http://www.markkuojanen.com/sivut/psykologia/traumat-muistiin-palautumi…
Lehtiartikkeleita:
Autiosaari, Riitta
Muistoja vai valemuistoja
Psykologi. - Helsinki : Suomen Psykologiliitto.
2000 : 5, s. 5-7 .
Korpilahti, Pirjo
Lyhytkestoisen muistin ongelmat kielihäiriöisillä
lapsilla / Pirjo Korpilahti
Suomen logopedis-foniatrinen aikakauslehti : Suomen
Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys.
(1994) : 1, s. 106-107.
Mehto, Eeva
Anna...
Lain mukaan televisiolähetysten vastaanottaminen Suomessa edellyttää televisiomaksun maksamista Suomen valtion televisio- ja radiorahastoon. Tämä koskee myös tilanteita, joissa katsotaan muita kuin Yleisradion ohjelmia esimerkiksi sateliittikanavia.
Suomen laissa asiasta kerrotaan seuraavasti:
Laki valtion televisio- ja radiorahastosta
3 luku
Televisiomaksun määrääminen ja maksuvelvollisuus
6 §
Televisiomaksun suuruuden määrääminen
Television käyttämisestä on maksettava televisiomaksu, jonka suuruuden määrää valtioneuvosto. Maksua määrättäessä on muun ohessa otettava huomioon Yleisradio Oy:n mahdollisuus täyttää sille asetetut julkista palvelua koskevat lakisääteiset tehtävät, alan kilpailutilanne sekä yleinen taloudellinen kehitys.
7 §...
Kirjastopalvelu välittää kirjoja kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät heidän sivultaan https://www.kirjastopalvelu.fi/yhteystiedot.
Voit tarjota kirjaasi myös Kirjavälitykseen, https://www.kirjavalitys.fi/. Kirjavälitys välittää kirjoja kirjakauppoihin.
Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia –palsta , jossa pienkustantajat voivat julkaista ilmoituksia uusista teoksistaan, https://www.kirjastot.fi/forum/404.
Kirjaa kannattaa markkinoida myös suoraan kirjastoihin. Kirjastojen yhteystietoja löydät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
HelMet aineistotietokannasta löytyi seuraavat teokset, jotka käsittelevät myös Elin Danielsson-Gambogia:
Dekadenssi vuosisadan vaihteen taiteessa ja kirjallisuudessa / toimittanut Pirjo Lyytikäinen.
Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,1998.
Heininen, Virve.
Elin Danielson-Gambogi : Italian valossa = i italienskt ljus = nella luce italiana / Virve Heininen ; [toimituskunta = redaktionskommitté = comitato di redazione: Virve Heininen, Maria Didrichsen, Kati Huovinmaa] ; [käännökset = översättningar = traduzioni ... Enneli Poli ... et al.]
Helsinki : Didrichsen, 2007 (Art-Print)
Konttinen, Riitta.
Elin Danielson-Gambogi / Riitta Konttinen, Ulla Savojärvi ; [käännökset = översättningar: Rainer Knapas]
Helsingissä : Otava,1995....
Useiden Carolyn Keene -nimellä julkaistujen Neiti Etsivä -kirjojen kirjoittaja Mildred Wirt Benson syntyi vuonna 1905 ja kuoli vuonna 2002 (lähde: englanninkielinen Wikipedia, http://en.wikipedia.org/wiki/Mildred_Benson.
Neiti Etsivä -kirjat alunperin julkaisseen kustantamon perustaja Edward Stratemeyer syntyi vuonna 1862 ja kuoli vuonna 1930.
Lisätietoja mm. Wikipediasta, http://fi.wikipedium.org/wiki/Carolyn_Keene .
Helmet-haulla saa Albergan kartanosta 9 viitettä:
1 Espoon kartanopuistot : historian ja nykytilan inventointi vuodelta 2000 / Ranja Hautamäki 2001
2 Meidän Laajalahti : Laajalahti ry:n 50 v. : juhlajulkaisu 6.12.2000 / [julkaisija: Laajalahti ry.] ; 2000
3 Alberga = Alberga / Kirjoittajat = Författare Björkman, Sten .. [et al.] 1997
4 Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla : kulttuurihistoriallisia ajankuvia / Bo Lönnqvist ; valokuvan 1995
5 Laajalahti r.y. 40 V. / [toim. Erkki Honkanen] 1990
6 Sakaraharjainen linnani : Tarvaspään historia/ Erja Pusa 1988
7 Lepuski. 1 / Toim. Arja Salmi ...[et al.]: Leppävaara-seuran julkaisu KIRJA 1988
8 Espoo. II : Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla / August Ramsay KIRJA 1984
9...
Andrew Lloyd Webberin ja Tim Ricen rock-ooppera Jesus Christ Superstar ilmestyi alunperin studioversiona levyllä 1970 ennen näyttämötuotantoa Broadwaylla 1971 ja Lontoon West Endissä 1972. Alkuperäisellä albumilla Jeesuksen osan lauloi Deep Purplen solisti Ian Gillan, Juudaksen Murray Head ja Maria Magdalenan Yvonne Elliman. Kyseinen tuplacd löytyy HelMet -kirjastojen kokoelmatietokannasta nimellä :
Webber, Andrew Lloyd : Jesus Christ superstar : A rock opera / Music by Andrew Lloyd Webber ; Lyrics: Tim Rice. London : MCA Records , p1970.
Lontoon alkuperäinen näyttämöesitys on taltioitu levylle Webber, Andrew Lloyd : Jesus Christ superstar : Original London cast. 1972.
Levyjen sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http...
Miili on muunnos nimestä Emilia, joten nimipäivä on 19.5. Muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä on saatu sekä miehennimi Eemil että sen sisarnimi Emilia. Emilia otettiin almanakkaan 1852. Nimen tavallisimmat puhuttelumuodot Milja, Emma ja Emmi ovat päässeet almanakkaan, mutta Miili ei (paitsi ruotsalaisessa almanakassa Mili). - Toisen tulkinnan mukaan Mili olisi muunnos nimestä Ludmila, ja Ludmilan muistopäivä on katolisessa kirkossa 15.9. ja ortodoksisessa 16.9. - Lähdeteoksia: Kustaa Vilkuna: Etunimet; Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat; Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja; Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Etunimien alkuperää käsittelevien kirjojen mukaan etunimet Sinja, Sinje ja Sinna ovat Sina-nimen muunnoksia.
Itäiseen nimiperinteeseen liittyvän ortodoksisen kristillisyyden ja kulttuurin piirissä Sina ja Sinja -nimet on johdettu pitemmistä pyhimys- ja marttyyrinimistä Sinaida ja Zinaida tai Zenaida.
Ortodoksikalenterissa Sinaidan ja siten myös Sinan ja Sinjan nimipäivä on 11.10, joka lokakuun 11. voisi siis olla hyvä ehdokas myös Sinjan nimipäiväksi Suomessa. Alunperin kreikankielestä johdettu Sinaida/Zinaida-nimi on tarkoittanut Zeus-jumalan näköistä tai Zeuksen tytärtä.
Läntiseen nimiperinteeseen liittyvässä yleisimmin Suomessa käytetyssä nimipäiväkalenterissa Sinjalla tai Sinalla ei tosiaan ole omaa nimipäivää.
Sinan ajatellaan...
Aiheesta oli vähän vaikeaa löytää runoja, mutta alla on joitakin ehdotuksia:
Nummensalo, Matti: Yhteistyön voima, teoksessa Säkeitä kotiseudulleni (s. 77), 1976. (tehty Isonkyrön Osuuskaupan 60-v. juhlaan v.1966)
Larin-Kyösti: Talkoopolska, teoksessa Runon vuosikymmenet, 6. p. 1980.
Lastenkirjassa Runon vuodenajat (isbn 951-28-3049-3) on heinä- ja elokuun kohdalla talkooaiheiset runot.
Hellen, Immi: Syystoimia (s. 99) ja Viljankorjuu (s. 101), teoksessa Runoja, 1951.
Moisio, Pauli: Maaseurun miättehiä (s. 74), teoksessa Leviää syrämmestä, 2006.
Jyrinkoski, Yrjö: Raivaajat, teoksessa Runomuistelmat, 1981.
Heikki Asunta: Tanssit/Talkootanssit (runolla on kaksi eri nimeä). Alkusanat: On talkootanssit. Pirtin palkit kolkkaa, ja harmonikat...
"Hura hura häitä"–leikkiä on leikitty eri puolilla Suomea peruspiirteiltään samalla tavalla. Laulun sanoista ja melodiasta on sen sijaan runsaasti variaatioita.
Yhdet toisinnot löytyvät teoksista:
Ulla Lipponen: Din din doora – laululeikkejä (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990).
Liisa Laaksonen: Lystiä leikkiä - perinnettä ja perinneleikkejä ([Hki] : Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1983).
Sanojen muita toisintoja voi tiedustella Kansanrunousarkistosta (kansanrunousarkisto@finlit.fi, puhelin: 0201 131 240).
Lähetämme mielellämme tarvittaessa myös viitteitä teoksista, joissa käsitellään lastenleikkejä ja lasten suullista perinnettä.
Mahdollisia kanavia ovat divarit, mutta ne saattavat olla aika nihkeitä ottamaan tällaista aineistoa. Jos aikaa ja harrastusta riittää, voisi ajatella että omatoimikirpputorit vetävät sellaisia asiakkaita joita lehdet kiinnostavat. Onko mahdollista että puutarhamessujen yhteydessä on jokin kirppis? Sitä on syytä kysyä messujen ja vastaavien tilaisuuksien järjestäjiltä. Netissä on myyntipalstoja (mm. Huuto.net), siellä voi ensin katsoa, millaiset markkinat lehdillä on.
http://www.huuto.net/fi/
Jean Piaget'n omia teoksia on mm.
- Lapsen psykologia. G 1977.
- Lapsi maailmansa rakentajana : kuusi esseetä lapsen kehityksestä. WS 1988.
Sekä ruotsiksi että englanniksi hänen teoksiaan on runsaasti kirjastossa.
Piaget'n teorioiden mukaisia muiden kirjoittajien kirjoja
- Piagetin kehityspsykologia / Ruth M. Beard. T 1971.
- Lapset ja nuoret : Jean Piagetin kehityspsykologiaa / David Elkind. G 1974.
- Lapset, tietokoneet, ajattelemisen taito / Seymour Papert. KY 1985.
Lisäksi on kasvatustieteen yleisesityksiä, joissa käsitellään myös Piaget'n ajatuksia.
Myös ruotsiksi ja englanniksi löytyy teoksia muilta kirjoittajilta.
Nämä tiedot on otettu Helmet-tietokannasta. Hakusanoina voi käyttää tekijännimeä Piaget, tai myös sanahakua jolloin...
Kysymystä on tällä palstalla kysytty aikaisemminkin. Arkistostamme löytyy vastaus:
Runoilijan nimi on Voitto Hokkanen, ja runo Onnelliset löytyy Hokkasen omakustanteena ilmestyneestä kokoelmasta Saldo : Hetkiä elämästä (1996). Runokokoelma on kaukolainattavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Teos löytyy myös Oulun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista.
Sommarboken on käännetty nimellä The summer book, Solstaden on Sun city ja Meddelande-kokoelmasta osa novelleista käännetty nimellä A winter book : selected stories.
Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
