Leppäkertun pilkkujen määrä ja väritys määräytyy lajikohtaisesti: kullakin leppäkerttulajilla on omanlaisensa pilkkumäärä. Löydät helposti lisää tietoa asiasta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla leppäkertut:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4kertut
Vesinokkaeläin ei synnytä eläviä poikasia, vaan munii. Vesinokkaeläinnaaraalla on munasarjapari, joista kuitenkin vain toinen toimii.[36] Se laskee 1–3 (yleensä kaksi) pientä, nahkeaa, matelijoiden munia muistuttavaa ja pituudeltaan noin 15–18 millimetristä munaa, jotka ovat muodoltaan hieman linnunmunia pyöreämpiä.[16] Munat kehittyvät kohdussa noin 28 päivää. Munittuaan naaras käpertyy munien ympärille ja hautoo niitä 10 päivää, kun esimerkiksi kanalla muna on elimistössä vain päivän ja haudottavana 21 päivää.[36] Hautomisaika jakautuu kolmeen osaan. Aluksi alkio on ravinnonsaannin osalta riippuvainen ruskuaispussista, koska sillä ei vielä ole toimivia elimiä. Kehittyessään alkio kuluttaa pussin pois.
Katso lisää tietoa...
Eppu Nuotiolla ei ole omia fani- tai kotisivuja eikä hänelle näin ollen löydy suoria yhteystietojakaan. Kirjailijoille voi lähettää lukija- tai fanipostia kustantajan kautta. Eppu Nuotion kirjojen kustantaja on viime vuodet ollut Otava. Kustantajan nettisivuilta löytyy lisätietoja kirjailijasta sekä kustantamon yhteystiedot:
http://www.otava.fi
Aiemmmin Nuotion kirjojen kustantaja oli Tammi. Myös Tammen sivuilta (http://www.tammi.fi) sekä Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eppu_Nuotio) löytyy tietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
Yleisten kirjastojen lukumäärän voi tarkistaa Opetusministeriön Yleisten kirjastojen tilastot -tietokannasta http://tilastot.kirjastot.fi/ Perustilastot - Koko maa - Organisaatio ja talous. Tietoja muista kirjastoista on Kirjstot.fi -palvelun sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-tietokannasta löytyy vanhoja kauppakirjeenvaihdon oppaita, joista saattaisi olla sinulle hyötyä. Hae esimerkiksi hakusanalla kauppakirjeenvaihto tai liikekirjeenvaihto:
https://finna.fi
Jatkoa ajatellen sinun lieneekin parasta kääntyä Helecon-tietokeskuksen tietopalvelun puoleen.
http://lib.hse.fi/FI/services/tietopalvelu.html
Hei,
Emme ole valitettavasti onnistuneet löytämään vastausta kysymykseesi tiedusteluista huolimatta. Mikäli vastaus vielä löytyy, otamme sinuun yhteyttä. Tietäisikö joku lukijoistamme vastauksen?
Helsingin sanomat -lehden vuosikertoja löytyy Lapin yliopiston kokoelmiasta. Mikrofilmattuina ovat lehden vuosikerrat 1970-1990, paperiversiona lehti löytyy vuodesta 1992 lähtien.
Kirjassa The Times history of Europe esitellään Euroopan historiaa pääasiassa karttojen kautta. Kirja alkaa vuodesta 900 eKr. ja päättyy vuoteen 2001. Myös verkosta löytyy karttoja Euroopan historiasta:
http://www.euratlas.com/time2.htm
http://www.zum.de/whkmla/histatlas/europe/haxeurope.html
Tämänhetkinen tilanne selviää esim. vuonna 2008 julkaistusta karttakirjasta Maailmalla, Eurooppa. Netitse Nyky-Euroopan kartta on vaikkapa näillä sivuilla:
http://www.maailmankartta.fi/eurooppa.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa
Kirjat ovat lainattavissa monista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine,
jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen.
Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
Kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta on tullut monia ehdotuksia:
- Oscar Wilde, Dorian Grayn muotokuva
- Gunter Grasin Peltirumpu
- Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu
- Virginia Woolfin Orlando
- Sean Stewartin Cathyn kirja
- A. F. Th. van der Heijdenin Päivän mittainen elämä
- Jacques Brianin sarja Lentävä hollantilainen
- Stephenie Meyerin kirjat Houkutus, Epäilys ja Uusikuu
- J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogia (haltijat)
- Maarit Verrosen, Yksinäinen vuori
- Carlos Fuentesin Aura ja Inez
- Tess Gerritsenin Elämän lähde
- Wilbur Smithin Niilin valtias
Kypsymättömyyttä kuvataan mm. näissä kirjoissa
- Candace Bushnellin Sinkkuelämää
- Hallgrimur Helgasonin 101 Reykjavik
- John Irwinin Neljäs käsi
- Ari...
Itämurteisiin kuuluvat savolaismurteet ja kaakkoismurteet, joiden alue käsittää Kainuun, Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon: http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4murteet .
Syntyjään itäsuomalaisia kirjailijoita, jotka käyttävät ainakin kirjan henkilöiden puherepliikeissä itämurretta ja kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Suomeen löytyy joitakin.
Näistä ainakin seuraavat on käännetty ruotsiksi:
Aho, Juhani: Rautatie. 1.p. 1884 (Järnvägen)
Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija. 1952 (Konsta)
" Hamsterit. 1957 (Hamstrare)
" Lampaansyöjät. 1970 (Fårätarna)
Lehtonen, Joel: Putkinotko. 1.p. 1920. (ilmestyi aluksi kaksiosaisena)
(ruotsiksi 1935 Ödemarkens barn; 1973 Putkinotko : berättelsen om...
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Seura-lehteä vain viisi viimeisintä vuosikertaa. Turun yliopiston kirjastosta kyseisen lehden pitäisi löytyä ja siitä voi ottaa kopioita.
Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) http://kouvola.kirjas.to/ verkkokirjastossa - Web Origo - voi tehdä varauksia myös ilman sähköpostiosoitetta. Tällöin tieto varauksen saapumisesta tulee asiakkaalle postiosoitteeseen. Sähköpostiosoite tarvitaan siis vain siinä tapauksessa kun asiakas haluaa tiedon varauksen saapumisesta sähköpostitse. Varauksen tekoon tarvitaan aina vain asiakastunnus kirjastokortista ja tunnusluku, jonka saa kirjastosta. Asiakas ei voi itse lisätä sähköpostiosoitettaan, sen voi vain kirjaston henkilökunta tehdä kirjastossa.
Ette maininnut oliko kyse Kyyti-kirjastojen Web Origosta vai jostain muusta verkkokirjastosta, esim. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun kirjastosta. Siinä tapauksessa asiaa voisi kysyä esim....
Täsmälleen samanlaista kertomusta en onnistunut löytämään. On kuitenkin paljonkin tutkimustuloksia, jonka mukaan ne lastenkotien lapsista, joita on pidetty sylissä, säilyvät hengissä, vaikka muut kuolevat. Ritva Enäkosken ja Pirkko Routasalon kirjassa Kosketuksen voima on esimerkkejä tällaisista tapauksista. 1900-luvun alussa amerikkalaisen hoitolaitoksen lapsista 90 % kuoli nk. kuihtumistautiin ensimmäisen elinvuoden aikana. Ne 10 %, jotka selviytyivät, olivat olleet välillä kasvattivanhempien tai sukulaisten hoidossa. Toisessa esimerkissä saksalainen hoitolaitos antoi kuolemaisillaan olevan lapsen vanhan Annan hoitoon, joka kantoi sairasta lasta mukanaan. Tämä lähelläpito sai monen lapsen jäämään henkiin.
Aiheesta kertovat seuraavat kirjat:
Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia (Kauppiaitten kustannus, 1957)
Naakka-Korhonen, Mervi: Halpa hinta, pitkä mitta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988)
Sanat löytyvät kirjasesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 64, sivuilta 14-15 (Musiikki Fazer, 1966). Kirjassa on pelkkiä laulujen sanoja. Kirja löytyy Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Sitä ei lainata, mutta voit tilata oman kirjastosi kautta kaukopalveluna kopion laulun sanoista.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta löytyy ainakin seuraavat kirjat:
-Neuvonen: Viipuri: rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. 2008
-Miettinen: Historian havinaa Viipurissa. 2006
-Neuvonen: Viipuri: opas kaupunkiin. 1999
-Gardberg: Viipuri: kivestä rakennettu kaupunki. 1996
-Neuvonen: Viipurin historiallinen keskusta. 1994
-Viiste: Viihtyisä vanha Wiipuri.
Nämä em. teokset kannattaa tarkistaa. Viipurista (ja laajemmin Karjalasta) on kirjoitettu paljon, joten etsimästänne rakennuksesta voi olla maininta esim. jonkin historiankirjan sivuilla.
Myös cd-rom-levyn Frolov: Viipuri sisältönä on Viipurin arkkitehtuuria.
Voisit saada kysymäsi kirjan kaukolainana Porvoon kaupunginkirjaston tai Askolan kunnankirjaston kautta. Alla on Porvoon kaupunginkirjaston kaukolainatilauslomakkeen linkki.
http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
