Harmillista, että olet joutunut ihmettelemään varauksesi tilannetta. Varaus on kuitenkin ihan kunnossa ja tulee Tapiolan kirjastoon, kunhan ehtii.
Hyllyssä olevat kappaleet mainitsemastasi kirjasta ovat Kallion ja Kannelmäen kirjastoissa, joista niitä ei saa ennen kuin ensi vuoden puolella, koska molemmat kirjastot ovat remontissa. Varauksesi kohdistuu kaikkiin saatavilla oleviin kappaleisiin. Niitä on neljä, ja kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Kuten merkintä Varaus 2/2 kertoo, teoksesta on kaksi varausta, ja sinun varauksesi on jonossa toisena. Kannattaa lukaista Helmetin Ohjeita-sivulta kohta "Aineiston varaaminen".
Vastaisen varalle: jos haluat noutaa jostakin kirjastosta siellä paikan päällä olevan teoksen, on aina syytä ensin...
Juha Honkalan Mytologian sanakirja (WSOY, 2000) määrittelee sanan Camelot seuraavasti: ”Arthurin tarinan päähenkilön hovi”. Arthurin tarinalla tässä puolestaan tarkoitetaan ”muinaiskelttiläistä tarua, joka kertoo brittien tarukuninkaasta Arthurista ja hänen ritareistaan.”
Sanalle ei välttämättä ole olemassa yksiselitteistä kuvainnollista merkitystä, mutta vastauksia voidaan hakea esimerkiksi siitä, millä tavalla Camelot on tarinoissa kuvattu. Kyseessähän on kuvitteellinen ja mahtava kuningaskunta, jota hallitsi oikeudenmukainen ja hyveellinen hallitsija.
Kirjassa Aikojen arvoitukset: vastauksia menneisyyden salaisuuksiin (Valitut Palat, 1987) mainitaan seuraavasti: ”Joidenkin mielestä Arthur ja hänen ritarinsa olivat sivilisaation...
Tarvitset siirtoon tietokoneen, vhs-laitteen, muutaman johdon ja muutaman tietokoneohjelman, jotka voi myös ladata maksutta internetistä. Tarkemmt ohjeet löytyvät vastauksessa mainituilta internetsivuilta.
Seuraavan sivun ohje soveltuu myös vhs-kaseteille:
http://jaaari.no-ip.com/foorumi/viewtopic71072.html
Muita ohjeita vanhojen tallenteiden siirtämisestä uudempaan muotoon löydät seuraavilta sivuilta:
http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft%3A*&q=siirto+vhs&l…
http://answers.google.com/answers/threadview?id=433137
http://forums.afterdawn.com/thread_view.cfm/7628
Fennica-tietokanta eli Suomen kansallisbibliografia sisältää tiedot Suomessa julkaistuista teoksista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica.html
https://finna.fi
Arto-artikkeliviitetietokanta sisältää vastaavasti Suomessa julkaistuja artikkeleita.
https://finna.fi
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko toimii valtakunnallisesti lääketieteellisenä keskuskirjastona Suomessa.
http://www.terkko.helsinki.fi/
Merenkulkuhallituksen (nyk. Merenkulkulaitos), julkaisusta, "Viitoitusjärjestelmä A, Yhdistetty kardinaali- ja lateraalijärjestelmä", todennäköisesti vuodelta 1977, löytyy seuraavaa historiatietoa A- ja B-viitoitusjärjestelmistä:
Vuonna 1975 oli maailmassa käytössä yli 30 erilaista viitoitusjärjestelmää, joista monet olivat keskenään täysin ristiriitaiset.
Erimielisyys koski ensinnäkin valotunnusten käyttötapaa. Eräät maat käyttivät punaista valoa väylän vasemmalla puolella ja toiset sen oikealla puolella.
Toinen erimielisyys koski sitä, minkä periaatteen mukaan merimerkit tulisi asettaa osoittamaan väylää. Useimmat valtiot olivat omaksuneet lateraalijärjestelman, jonka mukaan merkit osoittavat väylän oikeata ja vasenta puolta, sovitun...
Kirja on varmastikin Steven Callahan: Meno-paluu helvettiin. 76 päivää meren armoilla. Otava, 1987.
Helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi löydät kirjan saatavuustiedot.
Valitettavasti lainaushistoria alkaa tallentumaan siitä lähtien, kun otat sen käyttöösi. Aikaisempia lainoja ei näy.
Lainaushistoria on sellainen toiminta, joka näkyy ainoastaan Helmetin
puolella ja asiakkaalle itselleen, ei virkailijoille.
Noora on lyhennelmä nimestä Elenora. Suomen almanakassa tämän nimen perinteinen päivä on 11.7 Noora vuodesta 1973, ruotsinkielisessä almanakassamme on samana päivänä myös Nora.
"Benjamin" tarkoittaa hepreaksi kirjaimellisesti "oikean käden poikaa", eli onnenpoikaa.
Benjamin oli Vanhan testamentin patriarkka Jaakobin nuorin poika.
Ensimmäisen kerran nimi oli Suomen almanakassa vuonna 1798.
Nimestä on runsaasti muunnoksia, kuten esim. Ben, Benny, Penna, Penu, yms.
"Kahden kerroksen väkeä" -sarjan neljäs tuotantokausi on tällä hetkellä saatavilla vain Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, muttei vielä Suomessa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Upstairs,_Downstairs#Region_Four
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy aiheesta 2000-luvulla ilmestyneitä kirjoja:
Erinomaista! Kotitekoista! : 750 helppoa ja hyväksi havaittua ohjetta kotiin ja keittiöön. 2008
Sundgren, Lisen: Ihana kotikylpylä : parhaat reseptit kauneudenhoitoon luonnon omista aineksista. 2008
Coutts, Cheryl: Hyvää oloa luonnosta : tee itse saippuat, voiteet ja öljyt. 2005
Kiistala, Mari: Ruusuvettä ja koivunlehtiä : hemmottelupäivän reseptejä suomalaisille naisille. 2004
Nelson, Maxine: Make your own make-up : step by step methods for professional results. 2004
Kivimäki, Ulla: Hoitavat tuoksut : aromaterapiaopas. 2005
Ranta, Anu: Porkkanaa iholle, nokkosta hiuksiin : kauneutta ja puhtautta puutarhasta. 2002
Vanhempia kirjoja:
Spiers, Katie:...
The Internet Movie Database listaa koko joukon Ritari Ässä -sarjassa käytettyjä stunt-esiintyjiä (http://www.imdb.com/title/tt0083437/fullcredits#cast). Yksi nimekkäimmistä stunt-ajajista listalla on Andy Gill, jonka omalla verkkosivulla http://andygill.com hänet esitellään yhtenä Kittin näkymättömistä ohjaajista videoleikkeiden kera.
Kolsarintie on saanut nimensä vuonna 1962 vanhasta talonpoikaistalosta Kolsar, ruotsiksi Kållssar.
Rosaksen tila jaettiin vuonna 1761. Silloin syntyi Rosas eli Ylä-Rosas tai Lillstu sekä Kållssar eli Ala-Rosas. Jako vahvistettiin 1782. Vuodesta 1837 lähtien Kolsar oli Anders Edvard Ramsayn omistaman Munkkiniemen kartanon ulkotilana. Kolsarin tilalla ei ollut päärakennusta, vaan puusta rakennettu tilanhoitajan asunto. Rakennus purettiin 1950-luvulla ja paikalle rakennettiin tiilinen huvila, joka sekin purettiin 1960-luvun alussa. Ramsayn suku myi tiluksensa.
Paikalla oli neljä vaahteraa, jotka muodostivat sisääntuloportin Kolsarin tilanhoitajan talolle. Yksi näistä puista oli ainakin vielä 1980-luvun alussa jäljellä Tähkätien ja...
Puolustusvoimien verkkosivuilta voi etsiä tietoa ylijäämäkaluston huutokaupoista. Panssarivaunuja on ollut myynnissä viimeksi heinäkuussa 2007, niistä löytyy kuvia ja tietoa osoitteesta http://www.mil.fi/laitokset/tiedotteet/3264.dsp. Vaunuja on myyty siviileille aikaisemminkin 90-luvulla. Ajoneuvojen ajokelpoisuutta, varustelua, käyttömahdollisuuksia ja myyntihintojakin käsitellään Ruotuväki-lehdessä osoitteessa http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?pid=3266.
Ulkomaisen raskaan kaluston hankintaa peltotöitä helpottamaan pohditaan osoitteessa http://www.hilavitkutin.com/2009/02/19/kaytosta-poistettua-venalaista-s….
Yleisesti ottaen kyse on kahdesta eri lajista, joilla on kuitenkin paljon yhteistä.
Tieteiskirjallisuus eli science fiction -kirjallisuus on kirjallisuudenlaji, joka käsittelee tieteen ja teknologian vaikutusta ihmisiin ja koko yhteiskuntaan.
Tieteiskirjallisuus lähenee monia kirjallisuudenlajeja, erityisesti kauhu- ja fantasiakirjallisuutta. Näillä kolmella lajilla onkin yhteiset juuret 1800-lukua edeltävässä ei-realistisessa kirjallisuudessa. (Wikipedia)
Science fictionia eli tieteiskirjallisuutta määrittää tieteellinen maailmankuva, kun taas fantasiakirjallisuuden maailmankuva on maaginen. Yliluonnollisten elementtien läsnäolo määrittää teoksen lajityypin fantasiaksi, mutta molempien kirjallisuuden lajien harmaalla rajavyöhykkeellä on...
Kahvilaulu-nimellä löytyy kaksi laulua, mutta ne eivät täsmää muistetun tekstin kanssa. Saattaa hyvinkin olla, että etsimäsi on radio- tai tv-mainoslaulu. Jotain kahvimerkkiä on tiettävästi mainostettu tällä viisulla:
Lääkkeistä mitä tuottaa maa,
on kahvi kaikista parhain
Se mielen haikean virvoittaa,
jo aivan aamusta varhain
Se vaikuttaa niin valtavasti,
kiireestä kantapäähän asti.
Ja niin se on! Jas niin se on!
Armeijan saappaissa on levytetty v. 1962, mutta sanoja siihen ei löydy, ei kyllä levyäkään kirjastoista, joka on ilmestynyt Esa Saarion laulamana singlelevyllä ja julkaistu samannimisellä kokoelmakasetilla v. 1990.
On olemassa pieni mahdollisuus, että palautuksesi ei ole rekisteröitynyt - esim. jos aineistoja on ollut päällekkäin palautuskoneen hihnalla ja vain ylempi viivakoodi on ollut sähköisen lukijan luettavissa. Tällaisissa tapauksissa kannattaa aina kääntyä sen kirjaston puoleen, josta lainasit aineistosi, jotta henkilökunta voi tarkistaa, ettei palauttamaton aineisto ole hyllyssä. Tietysti kannattaa myös etsiä kotoa. Palautusautomaatista saa aina halutessaan kuitin palautuksistaan, mistä voi myös tarkistaa palautusten määrän ja nimekkeet.
Mikäli palauttamatonta aineistoa pääsisi hyllyyn saakka, pitäisi se sitten löytyä kirjastosta - ja se kirjautuu aina automaattisesti pois edellisen lainaajan lainoista jos uusi asiakas lainaa sen....
Jokaista sanaa ei todellakaan tarvitse kirjoittaa, vaikka pöytäkirjoja voidaankin tehdä monella tavalla. Tässä muutama malli:
http://edu.pudasjarvi.fi/~tuula/
http://www.ksl.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=229&Ite…
http://www.tekniikka.oamk.fi/~tuijaj/suomen_kieli/kokouksen_asiakirjat…
Kirjallisuutta löydät kirjaston aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/. kirjoita hakuruutuun esim. sana kokoustekniikka ja tee haku.
