Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Persicaria amplexicaulis -nimellä on useita synonyymejä. Kasvi tunnetaan myös tieteellisillä nimillä Bistorta amplexicaulis, Polygonum amplexicaule, Polygonum oxyphullum ja Polygonum speciosum. Englanniksi siitä käytetään myös nimellä mountain fleece.
Suomeksi julkaistusta perennakirjallisuudesta kasvin suomenkieliseksi nimeksi löytyy verikonnantatar.
"Konnantattaret tuntee tiheistä, monikukkaisista tähkistään ja tuuheista, maanpinnan hyvin peittävistä lehdistään. Meillä on viljelyssä yleensä vain kahta lajia, vuori- ja isokonnantatarta. On olemassa monia muitakin viljelynarvoisia lajeja, kuten meillä harvoin kasvatettu tyylikkään näköinen verikonnantatar (Bistorta amplexicaule, ruots. blodpilört), jolla on kirkkaanpunaiset, pitkät...
Oikeusministeriön nettisivulta vaalien 2008 tulos Rovaniemellä puolueittain:
http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_rovaniemi.html
ja valitut:
http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/rovaniemival.htm
Tiistain Aamulehdessä Pirkanmaan Marttojen puutarhaneuvoja Heidi Ovaska kertoo yleisesti tuijan leikkaamisesta, että tuija sietää hyvin leikkaamista ja leikkaaminen aidaksi kannattaa aloittaa heti istutusta seuraavana vuonna. Aitaa leikataan joka toinen vuosi sivuilta, uutta kasvua jätetään joka leikkauskerralla pari senttiä, yhdellä kerralla leikataan enintään kahden vuoden kasvua. Oksia ei leikata vanhaan vuosikasvuun saakka. Tuija-aidan latvusta typistetään vasta kun aita on kasvanut haluttuun korkeuteen. (Aamulehti, tiistai 19.4.2011)
Luin jostakin, että timanttituija kestää leikkausta vielä paremmin kuin muut tuijat, siinä yhteydessä oli kuva spiraalimuotoon leikatusta
tuijasta. Valitettavasti en saa päähäni lähdettä.
Täällä...
Linda-tietokannan mukaan Jyväskylän yliopistossa on tehty seuraava pro gradu -työ:
Vehkalahti, Essi: "Alussa oli vain suo, luokka ja minä, sanoi opettaja." : opettajakuva Timo Parvelan Ella-kirjoissa. Jyväskylä, 2010. Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 103.
Lisäksi kannattaa etsiä kirja-arvostelut ja muut artikkelit Arto-tietokannasta asiasanalla 'Parvela Timo'.
Valitettavasti Helka-kirjastot ovat eri kirjastojärjestelmää, eikä niiden kirjoja saa varattua HelMet-kirjastoihin. Helka-kirjastojen aineisto ei muutenkaan liiku kirjastojen välillä, joten kirjaa ei saa edes toiseen Helka-kirjastoon vaan se täytyy käydä hakemassa siitä toimipisteestä, jossa se on hyllyssä. Helka-kirjastojen aineistoa voi lainata kuka tahansa, mutta se edellyttää erillistä Helka-korttia, jonka saa ilmaiseksi esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen jossakin Helka-kirjastossa.
Espoon kaukopalvelun kauttakaan kirjaa ei valitettavasti saa lähikirjastoon, koska kaukopalvelun kautta tilataan aineistoa vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja nimenomaan sellaisia kirjoja, joita ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy.
Linda eli yliopistokirjastojen yhteistietokanta on ainakin toistaiseksi vapaasti käytettävissä. Lindan kautta voi etsiä mm. graduja aiheen mukaan. Jotkut opinnäytetyöt ovat myös verkossa luettavissa. Joidenkin oppilaitosten opinnäytetyöt voi saada lähikirjastonsa kautta kaukolainaan.
Linda löytyy täältä:
http://finna.fi
Lindan kautta löytyvät ainakin nämä:
- Mieli paloi muualle : opettajan työuran muutos ja ammatillisen identiteetin rakentuminen / Mariikka Almiala. (Väitöskirja, Joensuun yliopisto, 2008)
- Ammatti-identiteetin muodostuminen uudelleenkoulutuksessa ja uudessa ammatissa [Elektroninen aineisto] / Laura Hyvönen. (Tampereen yliopisto, 2008)
- Silta selviytymiseen : tutkielma uudelleenkouluttautumisesta ja sairastumisesta...
Erikoiskirjastoja hallinnoivat ja rahoittavat isäntäorganisaatiot. Organisaatiot päättävät itsenäisesti kirjastojen toiminnasta. Suomessa erikoiskirjastoja on yli 300. Esimerkiksi maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liitto ylläpitää omaa metsäalan kymmenluokittelua.
Erikoiskirjastojen toimintaa on tilastoitu sivulla: https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
Näillä sivuilla ei kuitenkaan mainita kirjastojen luokitusjärjestelmiä, eikä näytä olevan olemassa muitakaan valmiita dokumentteja joihin olisi kerätty etsimiäsi tietoja.
Kirjastot.fi -sivustolla on lueteltu erikoiskirjastoja ja niiden kotisivuja. Kotisivujen kautta voisi yrittää etsiä tietoa heidän luokitusjärjestelmistään.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/...
Bonusten eli vahinkohistorian siirtämisestä kannattaa kysyä omalta vakuutusyhtiöltä, koska käytännöt voivat vaihdella. Esimerkiksi Lähivakuutuksen Liikennevakuutusoppaassa http://www.lahivakuutus.fi/FI/autoliikkeet/Liikennevakuutusopas/Bonusja… todetaan, että vahinkohistorian voi siirtää ainoastaan käytöltään ja laadultaan samanlaisten ajoneuvojen liikennevakuutusten kesken. Toisin sanoen bonusten siirtäminen luvanvaraisen ja yksityiskäyttöisen ajoneuvon välillä ei onnistuisi.
Varauksen kohdalle tullut päivämäärä tarkoittaa sitä, että valitettavasti joku muu on ehtinyt lainata kirjan, jonka olet varannut, ennen kuin kirja on ehditty ottaa sinua varten hyllystä kirjastossa.
Kun teet jostakin teoksesta varauksen, varaus siirtyy johonkin hyllyssä olevaan kirjaan. Henkilökunta ei kuitenkaan ehdi reaaliaikaisesti napata kirjaa saman tien, kun varaus on tehty, joten toisinaan joku asiakas ehtii napata varatun kirjan. Silloin varaus siirretään jossakin toisessa kirjastossa vapaana olevaan niteeseen tai jos vapaita niteitä ei ole, varaus laitetaan seuraavaksi varausjonossa, jolloin sinulle tulee seuraavaksi palautuva nide. Kunhan kirja ehtii tulla sinulle, kirjan kohdalla tosiaan lukee omissa tiedoissasi ”Odottaa noutoa...
Kirjastojen hankkimien dvd-levyjen hintaan vaikuttavat tekijän- ja lainausoikeudet. Kirjastot eivät tee yksittäisiä dvd-elokuvia koskevia sopimuksia myyjän kanssa, vaan luottavat myyjän ilmoitukseen siitä, että elokuvilla on lainausoikeudet. Hintojen vaihtelu johtunee suurimmaksi osaksi myyjän omasta hinnoittelupolitiikasta. Joitakin kirjastojen dvd-elokuvia saa esittää julkisesti esimerkiksi kirjastoissa, mutta useimmissa on pelkät lainausoikeudet.
Kannattaa lukea myös Heikki Poroilan vastaus mediakasvatus.kirjastot.fi -sivustolta http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus/kysy/elokuvien-lainauso…
Koripalloaiheisia lasten tai varhaisnuorten kaunokirjoja ei valitettavasti löydy. Tietokirjatkin ovat aikuisille suunnattuja. Juha Vesalan Kaksoiskuljetus (nuortenkirja) sopii yläkouluikäisille nuorille, samoin Jim Carrollin Koripallopäiväkirjat.
Varausmaksu lainassa olevasta aineistosta on Ratamo-kirjastoissa 0.80€. Paikalla olevasta aineistosta tehdyt hyllyvaraukset ovat maksuttomia. Jos aineistoa varataan toisesta Ratamo-kirjastosta, seutulainojen hinta on 2€.
Risingshadow sivuston mukaan sarjan ensimmäinen osa on Ihmeiden kabinetti ja toinen Kuoleman asetelma, molemmat ovat jo suomeksi. Ja kolmas osa on syksyllä ilmestyvä Tulikivi, ilmestymisaika 26.8.2011.
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Preston Douglasin kotisivujen mukaan Pendergast-sarjassa on ilmestynyt ensimmäinen teos vuonna 1995, Relic ja toinen Reliquary (1997). http://www.prestonchild.com/books/
Preston Douglasilta on keväällä ilmestymässä suomenkielisenä Rienaus, arvioitu ilmestymisaika 27.5.2011. Rienauksen alkuteos Blasphemy.
Tarkempia tietoja sarjasta voit tiedustella sarjan kustantajalta Gummerukselta http://www.gummerus.fi/
Kysymäsi dvd on tällä hetkellä lainassa Riihimäeltä, eräpv. on 26.4. Laitoimme tästä varauksen sinulle. Jos haluat saada aineiston nopeammin, voimme pyytää sen seutulainaksi (2€) Kirkesistä, jossa se on paikalla tällä hetkellä. Ilmoittele Tietopalveluun p. 019 758 4678, kirjasto@riihimaki.fi
Espoon norjankielinen kokoelma on sijoitettu kirjastoauton kokoelmiin. Kirjoja ei ikävä kyllä pääse paikanpäälle tutkimaan, mutta ne ovat varattavissa http://helmet.fi/search~S9*fin/.
Käytä perinteistä aineistohakua. Saadaksesi hakutulokseen vain nuorten kirjoja, kirjoita hakukenttään nuortenkirjallisuus, rajaa alasvetovalikoista aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 47).
Jos haluat nähdä kaikki norjankieliset lasten- ja nuorten kirjat, käytä perinteistä hakua, kirjoita hakukenttään kaksi tähteä (**),rajaa haku lastenaineistoon. Alasvetovalikoista valitse aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 284).
Norjankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja on myös Kirjasto Omenan, Sellon, Pasilan ja Lumon kirjastoissa.
Hei!
Reija Kaskiaho on nuortenkirjailija. Lisää tietoa hänestä löytyy sivuilta http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=51 ja http://wsoy.fi/yk/authors/show/60 sekä teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4.BTJ 2004
Peter O'Connorin 5.8.1901 hyppäämä 761 cm säilyi Irlannin ennätyksenä lähes 89 vuotta - sen rikkoi Carlos O'Connell 2.6.1990 763 cm hypyllä. Seuraavan Irlannin ennätyksen 779 cm teki Jonathon Kron 24.5.1994 ja uusi vuosituhat vei Irlannin pituushyppyennätyksen uusille metrilukemille, kun Ciaran McDonagh hyppäsi 807 cm elokuussa 2005.
Irlannin ennätykset:
http://www.athleticsireland.ie/content/?page_id=4
Parhaat irlantilaiset yleisurheilusuoritukset lajeittain:
http://www.athleticsireland.ie/content/wp-content/uploads/2008/03/AT%20…
Maaningalta tuli tällainen pieni historiikki:
Maaninka, Sinikiven meijeri, Tavinsalmen kylä RN:o 1:6, sijaitsee Tavinniemellä Ruokoveden rannalla.
Meijeritoiminta Sinikivessä alkoi 1906, kun sinne perustettiin Maaningan osuusmeijeri. Meijerin sijaintiin vaikutti sen kuljetuksille tärkeä laivaliikenne; Sinikiveen rakennettiin myös oma laivalaituri.
Ensimmäiseksi meijerirakennukseksi kaavailtiin Venäjänsaaressa sijainnutta tohtori Walmarin huvilaa. Huvilan osti kuitenkin Halolan (Valtion koetila Halola) isäntä Andersson, joka siirrätti sen kirkonkylälle. Meijerin alkutaival ei ollut helppo. Toimintavaikeuksien lisäksi myös alueelle rakentaminen osoittautui vaikeaksi; maapohja oli pehmeä ja se oli paalutettava.
Sinikiven rakennusmestarina...
