| Miksi jotkut uudetkin kirjat haisevat oksennukselta, vaikka niiden välistä ei löydy kenenkään aamupalaa? |
1621 |
|
21.7.2009 |
|
Uusista kirjoista joskus löytyvät epämiellyttävät hajut johtuvat painamisessa käytetyistä kemikaaleista. Mistä kemikaal(e)ista tarkalleen on kyse, ei selvinnyt, mutta joka tapauksessa hajut ovat vaarattomia ja häviävät melko nopeasti.
|
| Mihin Helmet-järjestelmän teosten tähditystä (lainaajan arvio 1-5 tähteä) käytetään? Pystynkö näkemään muiden tekemiä arvioita kirjoista ja levyistä? |
889 |
|
21.7.2009 |
|
Teosten tähditystä käytetään teosten arvioimiseen. Kun joku on lukenut, kuunnellut tai nähnyt jonkin teoksen, hän voi halutessaan laittaa siitä tähtien avulla oman mielipiteensä näkyville muille. Se on tiedoksi muille HelMet-järjestelmän käyttäjille, jotka mahdollisesti harkitsevat kyseisen teoksen lainaamista. Muihin tarkoituksiin sitä ei käytetä.
Muiden arviot näet menemällä HelMet-järjestelmässä teoksen tietoihin. Jos tähdet ovat harmaita, teosta ei ole arvioitu. Jos kaikki viisi tai osa niistä on tummia, teoksesta on tehty arvio. Esim. Barack Obaman kirjasta Unelmia isältäni on tehty neljä arviota. Keskiarvo niistä on neljä tähteä. HelMetin kautta ei pysty näkemään kuka on nämä arviot tehnyt. Näkyvillä on vain lopputulos.
|
| JOs haluan saada luettavaksi vanhoja sanomalehtia tai aikakausilehtiä kuinka paljon ennakkoon ne pitää tilata, vai saako ne heti pyydettäessä |
1892 |
|
20.7.2009 |
|
Helsingin kaupunginkirjaston vanhoja aikakauslehtiä säilytetään Pasilan Kirjavarastossa. Lehdet ovat käytettävissä kirjaston aukioloaikoina ja ne saa varastosta muutamassa minuutissa.
Pasila, pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Ohessa on luettelo varastossa olevista lehtivuosikerroista. Kannattaa tarkastaa, että sieltä löytyvät haluamasi lehdet juuri 1970-luvulta.
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuna seuraavat sanomalehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
|
| Löytyykö Sami Pitkämön kappaleisiin "Sinulle lauluni teen" nuotteja sekä Ainiaan (Sami ja Maarit)? Entä vanha kunno "Niin se käy", jonka ovat levyttäneet… |
1264 |
|
20.7.2009 |
|
Huonolta valitettavasti näyttää. Edes Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia, ei löydy Sami Pitkämön lauluja nuotteina, joten ilmeisestikään niitä ei sellaisina ole edes julkaistu. (Violassa on tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.) Molempien laulujen tekstit kyllä löytyvät ainakin Sami Pitkämön levyn "Lauluja rakkaudesta ja vähän muustakin" tesktiliitteestä.
"Niin se käy", alkuperäiseltä nimeltään "Un, deux, trois" (vuodelta 1976) ei myöskään löydy nuottina Violasta - tuskinpa tätä ranskalaista sävelmää Suomessa olisi nuottina julkaistukaan, vaikka tuohon aikaan käännösiskelmien levyttäminen olikin tavanmukaista. Ainakaan HelMet-verkkokirjastosta kappaletta ei löydy... |
| Igguldenin kirja tuli tiedostoihin ja minut laitettiin jonoon. Olin sijalla 13 kirjastonhoitaja sanoi että kirjoja on 8 joten kun ne olisi annettu jonossa… |
291 |
|
20.7.2009 |
|
Tilanne tällä hetkellä (20.7.09 klo 9:03):
Kirjoja on 8 kpl, joista 6 on lainassa. Näistä kuudesta 3 kpl on bestsellereitä, joihin varaukset eivät tartu. Yksi nide on käsittelyssä ja yksi nide on odottamassa noutoa. Näin ollen varausjonoa ovat tähän mennessä purkaneet ne kolme nidettä jotka ovat jo lainassa eivätkä ole bestsellereitä ja se yksi nide, joka odottaa noutoa, joten siis neljä varausta on poistunut jonosta edeltäsi. Olit kertomasi mukaan alun alkaen jonossa sijalla 13. Nyt jonosta on siis edeltäsi poistunut neljä varausta. 13-4=9. Olet siis tällä hetkellä sijalla 9, eikä kukaan ole ohittanut sinua varausjonossa. Tarkastin lisäksi sen, että kaikki ne kahdeksan varausta, jotka ovat jonossa edelläsi, on todellakin tehty ennen sinun... |
| Olen jo pidemmän aikaa etsinyt englantilaista satua jonka nimi on suomeksi muistaakseni kaislatyttö mutten ole löytänyt sitä netistä englaniksi tai suomeksi … |
2219 |
|
18.7.2009 |
|
Kirjasta Satujen maailma (Weilin+Göös, 1984. ISBN 951-35-3132-5) löytyy Marja Haapion suomentamana "Kaislaviitta"-niminen satu. Siinä kuningas kysyy kolmelta tyttäreltään, kuinka paljon nämä rakastavat häntä. Kolmas tytär vastaa "Rakastan sinua niin kuin keittämätön ruoka rakastaa suolaa". Isä ymmärtää vastauksen väärin ja käskee tyttären lähteä heti kotoaan. Tytär päätyy kaislaviitta päällään piiaksi suureen linnaan. Tanssiaisissa, joissa hän esiintyy omissa vaatteissaan, linnan isännän poika rakastuu häneen. Kun keittiöpiika paljastuu tytöksi, johon poika oli rakastunut, järjestettään suuret häät, joihin kuningaskin kutsuttaan. Häissä tyttö määrää kuninkaalle tarjottavaksi suolatonta ruokaa ja isä ja tytärkin löytävät sadun lopussa... |
| Mitä eroa on tuoteperheellä ja tuotesarjalla? Monessa lähteessä on eri tarkoituksia ja tuntuu ettei yhtä selkeää vastausta näiden kahden eroavaisuuksiin löydy… |
4998 |
|
17.7.2009 |
|
Sanakirjoista Kielitoimiston sanakirja tuntee sanan tuoteperhe, selitys: tuoteperhe toisiinsa liittyvistä tuotteista. Sanaa tuotesarja em. sanakirja ei tunne.
Kauppakorkeakoulun Helexon.MIX -tietokanta antaa huomattavasti enemmän ja tuoreempia osumia sanalla tuoteperhe (artikkeleja ja graduja).
Selasin hyllystä löytyneitä markkinoinnin julkaisuja. Näissä kirjoissa ei käsitteitä tuoteperhe- tai sarja käsitelty. Leena Raatikainen kirjoittaa kirjassaan Asiakas, tuote ja markkinat, että tuotemerkki on tavaran tuottajan omaisuutta, josta syntyy brändi. Tuotemerkkien käytössä on kysymys ihmisten kokemuksista. Kuluttajalla on taipumusta valita yleensä ennestään tuttuja tuotteita. Tunnepohjaiset mielikuvat määrittävät yhä useammin kuluttajien... |
| Ystäväni, jotka eivät ole yrityksistäni huolimatta päässeet alkoholista eroon, väittävät, että he aikoinaan valmistivat alkoholia tavallisesta appelsiini… |
1257 |
|
17.7.2009 |
|
Kemistiä ei valitettavasti ole nyt käytettävissä, mutta käytettävissämme olevista lähteistä emme ole löytäneet kuvailemallesi menetelmälle minkäänlaista vahvistusta.
Luulisi näin helpon alkoholinvalmistustavan olevan laajasti käytössä ja netinkin olevan pullollaan ohjeita. Mainintoja ei kuitenkaan löytynyt. Netissä on kyllä ohjeita, joissa käytetään pakastettua appelsiinimehua, mutta itse valmistus tapahtuu kuitenkin lisätyn veden ja sokerin kanssa käymisastiassa lämpimässä tilassa.
|
| Aiheena on eroahdistuksen/äidistä eron/äidin kuoleman vaikutus lapsen kielenkehitykseen. Haluisin löytää materiaalia lapsen kielenkehityksestä yleisesti,… |
2858 |
|
17.7.2009 |
|
Pikaisen tiedonhaun tuloksena voitaneen päätellä, että kotimaisista kirjastoista löytyy paljon aineistoa lapsen kiellisestä kehityksestä ja varhaisen vuorovaikutuksen tai äiti-lapsisuhteen vaikutuksesta kielelliseen kehitykseen. Avioeroista löytyy tutkimuksia niin psykologisesta kuin sosiaalisen kehityksenkin näkökulmasta, mutta poikkitieteellisiä tutkimuksia on vaikeampi löytää. Suosittelen henkilökohtaista käyntiä oppilaitoksesi kirjastossa tai opettajasi/ohjaajasi vastaanotolla. Parhaiten kirjoja saa yliopistokirjastoista (mahdollisesti kaukolainoina muista kaupungeista). Joitakin opinnäytetöitä, lähinnä pro graduja mutta myös uudempia väitöskirjoja saattaa löytyä myös sähköisessä muodossa, jolloin ne saa luettavaksi/tulostettavaksi... |
| Voiko kirjastolle lahjoittaa DVD levyjä? |
2389 |
|
16.7.2009 |
|
Kirjasto ei tosiaankaan voi ottaa vastaan dvd-levyjä asiakkailta(tai yleensä muitakaan kuvatallenteita). Tämä johtuu siitä, että kirjaston lainaamilla kuvatallenteilla tulee olla lainausoikeus, jonka myyjä on tallenteille hankkinut. Myyjä myös huolehtii tekijänoikeusmaksuista. Kirjasto maksaa tämän vuoksi hankkimistaan dvd-levyistä huomattavasti korkeamman hinnan kuin yksityishenkilö, joka ostaa dvd-levyn yksityiseen käyttöön.
Kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila on Kirjastot.fi-palelun keskusteluissa vastannut samantyyppiseen kysymykseen näin:
" Kysymys: "Jos asiakas haluaa lahjottaa kirjastolle videokasetin tai dvd:n, mikä on menettelytapa?"
HP: Jos tallenteella on suojattu elokuvateos, se voidaan sinänsä ottaa vastaan... |
| Onkos olemassa mitään kirjoja, joissa olisi teemana venäläis-suomalainen rakkaus? Eli pariskunnasta toinen olisi Venäjältä ja toinen Suomesta. |
1731 |
|
16.7.2009 |
|
Yhdistelemällä eri tavoin hakusanoja suomalaiset, venäläiset, rakkaus, rakkausromaanit, viihdekirjallisuus, kaunokirjallisuus, esiin nousi muutamia teoksia.
Laila Hirvisaari (ent. Hietamies):
Vuoksen helmi
Grand Hotel
Myrskyn edellä
Fredrik Lång: Venäjän serkku
-suomalainen tutkija lähtee venäläisen laulajattaren perässä Pietariin
Aleksej Skarov: Pelkkä nimi
-historiallinen rakkausromaani 1700-luvulta, pikkuvihan ajalta
Venäjäksi löytyy ainakin
Jaremenko-Tolstoi, Vladimir: Moi-moi : roman bez vranja (2002)
-eroottinen romaani
|
| Minulta on kateissa eräs Muumi-sitaatti. Sitaatin ajatus menee jotenkin näin: Toiset etsivät ja toiset löydetään, ja vain niin voidaan välttyä siltä, että… |
3586 |
|
16.7.2009 |
|
Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
|
| Haluaisin saada selville, mikä kirja on kysymyksessä. Olen lukenut kyseisen kirjan useita vuosia sitten. Se kertoo nuoresta naisesta. Luulin, että kyseessä on… |
1855 |
|
16.7.2009 |
|
Hilja Valtoselta tällainen juonikuvio kyllä löytyy romaanista Ruskapäiviä (Otava, 1975). Kirjan päähenkilö on eläkkeellä oleva opettajatar, jolle tapaus on sattunut nuoruudessa ja joka nyt tapaa näin pelastamansa miehen uudestaan.
|
| Porista kirjoittavia kirjailijoita |
2556 |
|
16.7.2009 |
|
Seuraavat kirjailijat ovat kuvanneet Poria teoksissaan:
Donner, Jörn: Terveenä sairaalassa 1961 (Donner suoritti siviilipalveluksen 1959-60 Porin yleisessä sairaalassa)
Levola, Kari: Kattohaukka 1982 (nuortenkirja)
Banaanilastaajan poika 1987
Mäkinen, Erkki: Ohoh, Lemminkäinen 1972
Kutila, Marianne: Rauhaa, rockkii ja rakkautta 1973 (Kutilan romaanissa kaksi nuorta tyttöä kiertääSuomen kesätapahtumia. Liftausmatkoillaan he eksyvät myös Poriin ja Yyteriin)
Ojanen, Simo: Kukkia rouva Koivistolle 1972
Seppälä, Juha: Silta 1988
Riikinkukon sulka 1989 (novelleja)
Wessman, Erkki: Odotus 1965
Steinby, Gunnel: Under esplanadernas lönnar 1980 (kuvaa 1910-luvun Poria)
Forss, Anja; Tehdaspalo 1982(nuortenkirja)
Nelimaa, Mikko: Meidän kimppa 1971 (... |
| Etsiskelen yhtä tiettyä runoa, jonka arvelen olevan Mirkka Rekolan kirjoittama. Minulla on muistissa runosta yksi säe, joka menee suurinpiirtein näin: "Olkaa… |
1013 |
|
15.7.2009 |
|
Antamassasi muodossa en tekstinpätkää löytänyt Mirkka Rekolan runokokoelmista.
Levosta ja liikkeestä hän kuitenkin puhuu kahdessa ’Ilo ja epäsymmetria’ -kokoelman (1965)
runossa (saat runot kokonaisina sähköpostiisi):
Hänen liikkeensä on minussa, muuan sanoi ja juoksi.
Hänen leponsa minussa, toinen nukkui. .....
...
Joku nukkuu ja kaiken liike on lepo....
Voisiko jompikumpi näistä erilaisesta muotoilustaan huolimatta olla tarkoittamasi.
Tietenkin Rekola on voinut käyttää muistamaasi muotoa jossain esseessä, esitelmässä tai haastattelussa.
|
| Mitä nimi Janelle tarkoittaa? tahtoisin tietää mahdollisimman paljon nimestä, jos mahdollista... |
2891 |
|
15.7.2009 |
|
Englanninkielisten nimisivustojen mukaan Janelle on johdettu nimestä Jane. Nimen Janelle variaatioita: Janel, Janelba, Janell, Janella, Janellie, Janely, Janiella, Janielle, Jannelle, Jenell, Jenelle, Jinella, Jinelle, Johnelle ja Jonelle.
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Janelle
Jane on englantilainen lyhentymä Johannasta, pitempiä muotoja ovat mm. Janet, Janetta ja Janette. Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen).
Lähde: Suuri etunimikirja / Lempiäinen, Pentti
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Janelle on maassamme sangen harvinainen nimi. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Onko kirjastossa mahdollista tulostaa omia tekstitiedostojaan? |
1673 |
|
15.7.2009 |
|
Turun kaupunginkirjastossa voi tulostaa omia tekstitiedostojaan kaikissa toimipisteissä. Tulostus on mahdollista pääkirjaston Uutistorilla, samoin lähikirjastojen työasemilla. A4-kokoiset mustavalkotulosteet maksavat 0,30€/sivu ja A4-kokoiset väritulosteet 0,50€/sivu.
|
| Onko lakien mukaan laitonta kopioida kirjastosta lainatulta cd levyltä omaan käyttöön musiikkia kotikoneelle? |
1661 |
|
15.7.2009 |
|
Tekijänoikeuslain 12 pykälän mukaan ”julkistetusta teoksesta jokainen saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua teosta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen”.
Lain pykälässä 50a todetaan kuitenkin, että suojatun teoksen suojana olevan tehokkaan teknisen toimenpiteen eli suojausjärjestelmän saa kiertää vain, jos teoksen kappaleen laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut ei muuten saa teosta kuultavilleen tai nähtävilleen. Teoksesta, jota suojaava tekninen toimenpide on kierretty teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville, ei saa valmistaa kopiota.
Saat siis valmistaa kirjaston levyistä itsellesi kopion, jos et joudu kiertämään suojausta.
|
| Onko olemassa kirjaa jossa on suomenkielistä tietoa euroopan perhosista ja(tai) toukista+kuvia? |
1434 |
|
15.7.2009 |
|
Esim. alla olevien teoksien avulla pääsee alkuun. Näitä saa oman lähikirjaston kautta pk -seudulta. teoksia on vielä paljon muitakin, katso vaikka http://www.helmet.fi, kirjoita hakukenttään eurooppa perhoset ja kokeile.
1.
Perhoset luonnossa: Euroopan päiväperhoset. Pohjois-Eurooppa
2.
Tolman, Tom
Teoksen nimi Collins butterfly guide : [the most complete guide to the butterflies of Britain and Europe
3.
Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat.
4.
Butterflies of Britain and Europe
5.
Euroopan päiväperhoset : lajit ja elinympäristö
|
| Mistä voi saada tietää mitä maa-alueita Espoon kaupunki omistaa? |
975 |
|
14.7.2009 |
|
Kaupungin kartanlaatijat varmastikin tietävät, mikä on Espoota ja mikä ei. Kartta- ja kaavaotteet tilataan kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksiköstä, puh. (09) 8162 5500
|
