Valitettavasti mitään tällaisia myyntitilastoja ei löydy.
Luultavasti jo ennen sotia ilmestyneillä kirjoilla oli edelleen paljon kysyntää.
Erilaisista lähteistä (kirjallisuushistoriat, kustantajien historiat) voi poimia seuraavia hajatietoja.
Talvisota 1939 - 1940 tuotti sotakirjojen tulvan. Erään laskelman mukaan vuonna 1940 julkaistiin noin 90 sotaa käsittelevää kirjaa, joista puolet oli luonteeltaan kaunokirjallisia.
Mika Waltarin teos ’Antero ei enää palaa’ ilmestyi jo maaliskuussa eli pian sodan loppumisen jälkeen, ja sitä myytiin vajaassa kuukaudessa 10 000 kpl. Kustantajan – WSOY:n – varsinainen tämän alan menekkiteos oli kuitenkin elokuussa 1940 ilmestynyt Erkki Palolammen ’Kollaa kestää’, jota myytiin kuukaudessa 50 000 kpl,...
Järkeenkäyvin selitys Veljeni Leijonamielen kaksinkertaiselle kuolemalle on se yksinkertaisin: ensimmäinen kuolema on pelkkää mielikuvitusta, oikea kuolema koittaa vasta kirjan lopussa.
"Kun Astrid Lindgrenin väitettiin levittäneen sielunvaellusoppia ja yllyttäneen lukijoita jopa itsemurhiin, kirjailija sanoi halunneensa vain lohduttaa lapsia. Lukija tietää Korpun kuolevan oikeasti vasta kirjan lopussa. Koko Nangijala on hämen kuumehoureissaan näkemäänsä unta." - Leena Laakso, "Minä näen valon!" : Veljeni Leijonamieli, satu kuolemasta ja pelosta ja niiden voittamisesta. Onnimanni : 2003 : 3, s. 33-36
Makkaran maistuvuus ("onko makkara hyvää") on makuasia, johon ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Voit päättää asian omalta kohdaltasi maistelemalla erilaisia makkaroita. Makkaran syömisen terveellisyydestäkin (hyvää ruoaksi) ollaan montaa mieltä etenkin makkaran rasva-, suola- ja nitriittipitoisuuksien vuoksi. Osoitteesta http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/makkara/valmistusaineet.php saat tietoa makkarasta ja sen valmistusaineista lihateollisuuden näkökulmasta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kotisivuilla, osoitteessa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/tuotek… taas löydät neuvoja tuotekohtaisten vertailujen tekemiseen.
Jos haluat perehtyä makkaran tai makkararuokien valmistukseen, voit tutustua...
Tähän mennessä gluteiinittoman tuotteen merkin käyttöoikeuden on saanut 230 tuotetta.
Keliakialiiton internetsivuilla (http://www.keliakialiitto.fi/liitto/merkki/ ) on lueteltu kaikki kesäkuussa 2013 gluteenittoman tuotteen merkin käyttöoikeuden saaneet tuotteet.
Luettelossa on mukana paitsi leivonnaisia ja makeisia myös jauhoja ja eineksiä.
Keliakialiiton mukaan ”merkki voidaan myöntää vain Suomessa toimivien tuottajien, valmistajien, valmistuttajien, pakkaajien ja/tai maahantuojien gluteenittomille tuotteille.”
Myös sellaisia tuotteita, joissa ei ole gluteiiniton-merkkiä, voi käyttää. Tällöin pakkausmerkinnät tulee lukea huolella, koska tuotteessa saattaa olla gluteiinia, vaikka tuotteen nimessä sitä ei ole mainittukaan.
Tässä joitakin kuvaukseen sopivia koti- ja ulkomaisia kirjailijoita.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa: Lucy Dillon, Jane Green, Melissa Hill, Marian Keyes, Anneli Kivelä, Rain Mitchell, Monika Peetz, Jennifer Weiner
City- ja muita sinkkuja: Helen Fielding, Noah Hawley, Pia Heikkilä, Lisa Jewell, Sari Luhtanen, Laura Paloheimo, Kira Poutanen, Jaana Taponen
Luksuselämää Manhattanilla tai muualla: Anna Godbersen, Maria Rocher, Plum Sykes, Lauren Weisberger
Ainakin Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa 1980-luvun lopulla ilmestyneet neljä kirjaa ovat kuvaillun kaltaisia.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5d4193af-69d…
Yhtä yhteistä hakutermiä, jolla kaikki nämä ja mahdolliset muut samantapaiset kirjat löytäisi helposti, ei valitettavasti taida olla. Niissä kirjastoissa, joiden kokoelmissa näitä kirjoja on ja jotka ovat niitä asiasanoittaneet, käytetyt kuvailutermit ovat verrattain yleisluonteisia (seikkailukirjallisuus, ratkaisukirjallisuus, tieteiskirjallisuus) eivätkä auta rajaamaan hakua täsmällisesti.
Turun kaupunginkirjastoon on joskus paljon aiemmin tilattu suomenkielinen Burda, mutta lehti lakkasi ilmestymästä välillä suomeksi. Tilasimme silloin lehden englanninkielisen version. Sillä on ollut suuri kysyntä, joten säilytämme sen eikä pääkirjastolla ole enää taloudellisesti mahdollisuutta tilata kahta versiota, vaikka lehti 2013 ilmestyykin myös suomeksi. Sen sijaan muutamista lähikirjastoissa suomenkielinen Burda Style löytyy: Runosmäki, Lauste, Nummi, Maaria , Varissuo sekä Ilpoinen. Lehdet ovat varattavissa.
Alice-nimi on annettu Suomessa yli 10 000 lapselle (Lähde: Väestöreksiterikeskuksen nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Suurin osa nimenhaltijoista on syntynyt vuosina 1900-1939.
Alice-nimi tunnetaan monessa maassa. Se pohjautuu muinaissaksalaisiin nimiin, joiden alkuosa tarkoittaa jaloa ja jalosukuista. Suomessa nimestä on paljon muunnoksia, mm. Alicia, Aliisa, Aliise, Alisa, Alison, Alissa ja Alyssa. (Lähde: Saarikallio, Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Mercedes-nimeä ei löytynyt suomalaisista nimihakemistoista. Nimipalvelun mukaan sen on saanut Suomessa nimekseen noin 300 henkilöä. Behind the Name -sivuston mukaan Mercedes-nimi liittyy mercy- (armo) sanan monikkoon:
http://www....
Soitin Jokereiden toimistoon ja sieltä vastattiin ettei KHL-liigaan liittymiseen liittyvistä asioista ei ole vielä tietoa. Joulun tienoilla voisi kysyä. Palautelomake : http://www.jokerit.com/?id=29 .
Kirjastokortin saamiselle ei Oulun kaupunginkirjastossa eikä Kempeleen kirjastossa ole alaikärajaa. Huoltaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta ja voi päättää minkä ikäisenä lapselle hankitaan kortti. Eli 2 kk ikäisellekin voi hankkia kortin.
Suomen yleiset kirjastot ottavat mielellään vastaan sellaisia lahjoituksia, jotka sisältävät tarpeellista, kirjastosta puuttuvaa tai huonosti tarjolla olevaa aineistoa. Sen sijaan kirjastot eivät halua "tarpeetton" eli sellaista aineistoa, jota on kokoelmissa jo riittävästi.
Kannattaa ottaa yhteyttä oman lähikirjaston johtajaan ja kertoa hänelle, mitä kirjoja voisi kirjastolle lahjoittaa. Kirjastojen johtajilla on asiantuntemusta arvioida, onko lahjoitukselle tarvetta vai ei.
Jos kirjasto ei tarjottuja kirjoja tarvitse, siitä ei kannata pahoittaa mieltään. Kaikilla on tilanahtautta, jota ei haluta pahentaa tarpeettomalla aineistolla. Mutta aina voi ottaa yhteyttä ja tarjota :)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Vanhan mallisella havelikolla saadusta saaliista kerrotaan saagassa Palon Uunon mettäreisu, joka sisältyy kokoelmaan Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä, 1985).
Meidän kirjastolaisten asiantuntemus ei valitettavasti riitä neuvomaan lakiasioissa. Helsingin kaupunginkirjaston Töölön kirjastossa toimii asianajajapäivystys, josta saa neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Lisätietoja löytyy Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapaht…
Vanhoista lastenkirjoista tulee mieleen Anni Swanin kirjat esim. Iiris rukka ja Tottisalmen perillinen. Klassikkoja ovat Oiva Paloheimon Tirlittan ja Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Burnettin Pikku prinsessa. Uudempia lastenkirjoja, joissa koti-ikävä aiheena, on Kerstin Johansson i Backen Näkymätön Elina ja kuvakirjoista Liisa Kallion Lentävä talo . Aikuisten romaaneissa koti-ikävä on teemana monessa sota-aikaan liittyvässä teoksesssa. Iris Kähärin, Laila Hirvisaaren, Eeva Kilven kirjat ja Heikki Hietamiehen Äideistä parhain voisivat olla esimerkkeinä tuosta ajasta. Nykypäivän koti-ikävä liittyy maahanmuuttoon, mistä aiheesta löytyy runsaastikin kirjallisuutta. Majaneh Bakhtiarin kirjat kertovat maahanmuuttajista Ruotsissa,...
Kaikkiin varauksiin ilmestyy nykyää automaattisesti takaraja. Se liittyy johonkin tekniseen ongelmaan. Päivämäärä on kahden vuoden päässä tulevaisuudessa, joten siitä ei ole mitään haittaa.
Sofiannaa ei löydy nimipäiväluetteloista eikä nimellä ole kalenterissa nimipäivää. Sofianna vaikuttaa Sofiasta ja Annasta yhdistellyltä. Sofian nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on 15.5. ja Annan 9.12.
HelMet-järjestelmässä aineistotyyppi merkitään kenttään 599, joka on ns. "oma" kenttä. Rajauksissa käytetään kuitenkin ensisijaisesti ns. yliöön merkittävää koodia, joka esimerkiksi CD-levyillä on 3, kirjoilla 1. Kielirajaukset tehdään MARC-kentän 041 perusteella. Selväkielisenä kielet merkitään kenttään 546.
HelMet-tietokannassa voi normaalin asiakasnäytön lisäksi tarkastella tietuetta myös MARC-muodossa, jolloin on helppo tutkia, mistä kentästä mikin asiakasnäytön tieto on peräisin. Pääkirjauksen voidaan sanoa muodostuvan aina kahdesta pääelementistä eli pääkirjauksen otsikosta (tekijän tai esittäjän nimi, MARC-kentät 100 ja 110) ja päänimekkeestä, joka merkitään kenttään 245 (jos kyseessä on standardoitava teoksen nimi, käytetään myös...
