Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Kyseisessä kirjassa on sivunumerointi alkaa kahteen kertaan, jolloin se kerrotaan merkitsemällä molempien sivunumerointien määrät. Usein vaikka esipuhe on merkitty roomalaisin numeroin, jolloin sivumäärä merkintä olisi esim. xvi, 200 s.
Laskemalla nuo luvut yhteen saa siis kokonaissivumäärän.
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
Vastaus kysymykseesi löytyy julkaisusta Korkealla työskentely pelastustoimessa (A:72, 2005), joka on julkaistu Sisäasiainministeriön Pelastusosaston julkaisusarjassa A. Julkaisu on saatavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/data/normit/24719-korkealla_tyoskentely.pdf.
Vuodesta 1680 lähtien maaseudulla oli käytössä pitäjänkäsityöläisjärjestelmä. Pitäjänkäsityöläiset olivat yhteisössään arvostettuja henkilöitä. Heidän oli anottava toimeensa ja sitä ennen saatava pitäjäläisiltä suositus, jossa heidät tunnettiin hyvätapaisiksi ja luotettaviksi henkilöiksi. Yleensä pitäjänräätälit kiersivät kutsusta talosta taloon ja heitä kuten muitakin käsityöläisiä kohdeltiin paremmin kuin muuta työväestöä. Ammatti ei kuitenkaan tuottanut tuohon aikaan suurta varallisuutta, kuten Anne Metsäpuron sukututkimuksen perukirjasta voi päätellä.
http://www.kellomuseo.fi/kasityolaisuus.swf
http://www.kirjastovirma.fi/ylivieska/juurikosken_partaalla/kasityolais…
http://anne.metsapuro.com/Pitajanraatali_Matti_Mikonpoika_Lindstrom....
Rabbe Enckellin runosta on tosiaan kaksi eri versiota, pidempi on teoksessa Kärnor av ögönblick, jossa mainitaankin, että "Dikten förekommar förkortad i Lutad över brunnen. Raderna 14, 15, 16, 17 tillhör det ursprungliga manuskriptet."
Anhavan teoksen lisäksi Enckellin runoja on käännetty ainakin kokoelmissa Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä ja Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin, mutta kummassakaan ei ollut kyseistä runoa.
Etsimäsi kirja on todennäköisesti kustavilaisen Volter Kilven (1874–1939) romaani Alastalon salissa (1933). Suomen Kansallisbiografian mukaan ”Alastalon pappana” tunnettu talonpoika ja laivanvarustaja David Jansson (1821–1883) oli esikuva romaanin päähenkilö Herman Mattsonille. Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppupuolen Kustaviin, jossa kustavilaiset kylänmiehet ovat kokoontuneet Alastalon saliin neuvottelemaan Mattsonin parkkilaivaan sijoittamisesta. Kilven tajunnanvirtatekniikkaa soveltavaa romaania pidetään suomalaisen modernismin merkkiteoksena.
David Jansson kihlautui Josefina Österbergin kanssa vuonna 1882. Avioliitto ei kuitenkaan koskaan ehtinyt toteutua, koska Jansson kuoli halvauskohtaukseen vuoden 1883 kesällä.
David...
Hei,
virke sisältyy Henry Wadsworth Longfellow’n kirjaan Evangeline. A Tale of Acadie vuodelta 1847. Se löytyy kirjoittamalla virke Google-hakukoneeseen.
Fennica Suomen kansallisbibliografia –tietokannan mukaan Evangelinea ei ole suomennettu.
Tekstiä haettiin myös runotietokannan avulla
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Virkettä ei löytynyt näistä kirjoista, joissa on Longfellow’n suomennoksia:
Holden, Edith: Luontopäiväkirja 1905. 1989
Lausunto-ohjelmaa kaunoluvun opetusta ja esitystä varten. Koonnut Onni Savola. 1920
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja /3/. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Eino Railo. 1933
Veri ja kulta. Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. 1954
Tämäkään kirja ei...
Robin Hoodin tarina on osa englantilaista kansantarustoa. Vanhimmat hänestä kertovat balladit on kirjoitettu muistiin 1400-luvulla. Osa historioitsijoista uskoo niiden perustuvan oikeaan historialliseen henkilöön, joka on todennäköisesti ollut rosvopäällikkö, sillä balladejakin vanhemmissa asiakirjoissa Englannin tuomioistuimista 1200-luvulla viitataan usein Robinhoodiin, Robehodiin tai Robbehodiin tarkoittaen yleisemmin rikollista.
1500-luvulla syntyi tuntemamme legenda Robin Hoodista, joka ryöstää rikkailta ja antaa köyhiltä. Tällöin hänet sijoitettiin myös Rikhard Leijonamielen aikakauteen.
Lisätietoja löytyy HelMet-kirjastosta seuraavista kirjoista:
- Stephen Knight : Robin Hood : a mystic biography http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Tässä joitain linkkejä internetistä löytyviin lähteisiin, joissa esitellään suomalaista kirjallisuutta.
- Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisee englanninkielistä nettilehteä Books from Finland: www.booksfromfinland.fi
- Suomi oli nettilehti Words without borders teemamaana elokuussa 2014: wordswithoutborders.org/issue/august-2014-finland
- Ainakin seuraavilla sivuistoilla esitellään suomalaisia kirjailijoita markkinointimielessä: www.bonnierrights.fi ja www.ahlbackagency.com
Muistilistatoiminta on tarkoitettu nimenomaan asiakkaan omaan käyttöön, eikä kirjaston henkilökunta eikä kukaan muukaan pääse tutkimaan yksittäisen asiakkaan muistilistoja. Kun kirjaudut HelMet-verkkokirjastossa omiin tietoihisi, pääset tallentamaan teoksia muistilistoillesi. Ohjeet niiden käyttöön löytyvät uudemman HelMet-haun alareunassa olevasta linkistä "Ohjeita" ( http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) ja perinteisessä HelMet-haussa kohdasta "Ohjeita" -> "Muistilistani" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ).
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Joissakin kirjastoissa on myös kierrätyskärry, johon voi jättää pienehkön määrän kirjoja asiakkaiden poimittaviksi. Kannattaa käydä jossakin kirjastossa kysymässä suoraan heiltä. Kouluistakin kannattaa kysyä suoraan.
Tässä joukko kollegoiden ehdotuksia:
- Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä
- Tommy Taberman, Pelastaja
- Agatha Christien tuotantoa, jossa monessa on kirjan nimikin otettu lorusta. Esimerkiksi Eikä yksikään pelastunut/Kymmenen pientä neekeripoikaa, jossa murhataan lastenlorun mukaisesti ja Hiirenloukku
- Maria Lang: Ei paluulippua. Kirja jakautuu osiin, joiden aloituksena on runonpätkiä, joista muodostuu Bo Bergmanin runo Resan
- Riina Katajavuori, Wenla Männistö
- Ian McEvan, Lapsen oikeus
- Timo K. Mukka, Maa on syntinen laulu
- Anu Kaipainen, On neidolla punapaula
- Ally Condie, Tarkoitettu ja jatko-osat Rajalla ja Perillä
- Vladimir Nabokov, Kalvas hehku
- Riikka Pelo, Jokapäiväinen elämämme
- Göran Tunström, Varas
- J. R. R., Tolkien...
Kun kysymyksessä mainitaan "sanat", rohkenen tässä olettaa, että kysytään Evert Suonion laulun INARINJÄRVI saamenkielisiä sanoja. Sellaiset löytyvät - jos ei ole kiire - Eero Maggan nuottikokoelmasta "Beaivvaseana" (1996), joka löytyy Espoon kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt vastattaessa lainassa. Kokoelmassa laulun nimenä on "Anárjávri".
YouTubesta löytyy Maggan saameksi laulama versio osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g. Itse sanoja en onnistunut netistä löytämään, joten tuota Maggan nuottikokoelmaa kannatta harkita. Sen voi saada Rovaniemielle kaukolainana.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Tällaista luetteloa ei sinänsä ole olemassa, mutta nuo tiedot voi pääosiltaan koota Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan kautta (https://finna.fi). Samaa tietoa on myös vuosittaisissa paperille painetuissa bibliografioissa, joita ei tosin viime vuosikymmeninä ole enää tehty, ei edes 1900-luvun loppuun asti.
Kannattaa kuitenkin varata projektiin runsaasti aikaa, sillä jos viime vuosisadalla tarkoitetaan 1900-lukua, osumia tulee olemaan kymmeniä tuhansia. Jos puhutaan 1800-luvusta, päästään paljon vähemmällä, koska kirjallisuuden julkaisutoiminta oli tuolloin suppeampaa.
Hakusanoina kustantamoiden nimet Otava ja Tammi eivät ole kovinkaan hyviä, koska mukaan tulee myös muita osumia. Mutta vuosiluvulla rajaaminen on...
Kirjaston poistokirjan saa vapaasti myydä eteenpäin, kuten muutkin laillisesti haltuunsa saamansa kirjat. Oikeus perustuu tekijänoikeuslain §19, joka sallii laillisesti levitetyn teoskappaleen vapaan edelleenlevittämisen. Ns. divaritoiminta perustuu samaan pykälään.
Heikki Poroila
Mainitsemanne CD Monastic Song: 12th Century Monophonic Chant on lainattavissa Helmet-kirjastojen musiikkivarastosta Tikkurilasta. Voitte tehdä omassa lähikirjastostanne kaukopalvelutilauksen levystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Voi, mutta kortilla on olrava vastuuhenkilö:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Käyttösäännöt:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
