Kun varaamasi teos on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat noutoilmoituksen, jossa kerrotaan milloin varaus pitää viimeistään noutaa. Yleensä noutoaikaa on yksi viikko.
Lisää tietoja Vaski-kirjastojen käyttösäännöistä: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Tarkoitatko kansallispäiviä ,jotka ovat kansallisia juhlapäiviä, joita vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi vai itsenäisyyspäiviä? Kansallispäiviä voi olla samassa valtiossa useitakin, mutta itsenäisyyspäiviä yleensä vain yksi. Tästäkin on kyllä poikkeuksia.
Emme onnistuneet löytämään luetteloa kummastakaan. Luettelohan muuttuu vuosittain, kun uudet maat viettävät jotakin tasavuosijuhlaa.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät luettelot sekä maailman valtioiden kansallis- että itsenäisyyspäivistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/National_day
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_national_independence_days
Vuosina 2017-2020 tasavuosipäiviä juhlivat maat voi poimia näistä luetteloista.
Eino Leinon runo Sähköfantasia on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Tähtitarha vuonna 1912.
http://www.doria.fi/handle/10024/100574
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1912_tahtitar…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14724/pg14724-images.html
https://finna.fi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa. Tässä tietoa:
Lönnrot, August Ahlqvist ja muuta runonkerääjät eivät vielä tuohon aikaan merkinneet runomuistiinpanoihinsa runonlaulajien nimiä. Siksi ei ole aivan täyttä varmuutta, mitkä kaikki Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjassa julkaistuista runoista ovat häneltä. Tässä kuitenkin (epätäydellinen) luettelo Mateli Kuivalattaren runoista, jotka voi hakea luettavaksi SKVR-tietokannasta (http://skvr.fi) (rajaa haku osan ja numeron mukaan, ks. valikot hakulomakkeessa vasemmalla alhaalla):
SKVR VII1, 221
SKVR VII2, 221a
SKVR VII2, 933
SKVR VII2, 1030
SKVR VII2, 1177
SKVR VII2, 1300
SKVR VII2, 1314
SKVR VII2, 1321
SKVR VII2, 1367
SKVR VII2, 1370
SKVR VII2, 1466
SKVR VII2,...
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa
Kyllä on. Salo on yksi Vaski-kirjastoista, eli riittää kun varaat kirjan itsellesi ja valitset noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Varaussysteemi ei mahdollista kirjan lähetyspaikan valitsemista, mutta saat haluamasi kirjan sieltä mistä se on parhaiten saatavana. Varaaminen on ilmaista, vain noutamaatta jääneistä varauksista peritään maksu (2€ nyt 6.3.2017).
Varauksen voi tehdä verkkokirjastossa osoitteessa https://vaski.finna.fi/ tai se voidaan tehdä sinulle missä tahansa Vaski-kirjastojen neuvonnoista. Ohjeet varauksen tekoon löydät verkkokirjastosta : Asiakkaalle > Asiakkaana kirjastossa > Varaukset.
Kyseessä on Viljo Kajavan runo joka alkaa rivillä Sinä et ollut morsian milloinkaan. Varsinaista nimeä runolla ei ole. Runo on kokoelmasta Murrosvuodet (1937). Se on luettavissa myös Kajavan runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava 1984) sekä antologiasta Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi/
Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Chick lit –termiä on hankala suoraan suomentaa, usein suomenkielisessäkin puheessa käytetään alkuperäistä englanninkielistä termiä. Joskus tosin kuulee puhuttavan myös ”sinkkukirjallisuudesta”, sillä useimmiten chick lit –kirjojen päähenkilönä on juuri 20-30 –vuotias sinkkunainen.
Maria Säkön mukaan ”chick litille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Joillekin se tarkoittaa miehenmetsästyksestä kertovaa höttöä. Jotkut niputtavat siihen lähes kaikki teokset nuorehkon naisen itsensä etsimiskirjoista arkisiin perhekuvauksiin.” (Ylioppilaslehti, 30.11.2007) Joidenkin keskeisimpien chick lit –kirjailijoiden (kuten Helen Fieldingin, Marian Keyesin, Sophie Kinsellan ym) romaaneissa päähenkilöt vanhenevat kirjailijoidensa mukana ja myös aiheet...
Suomen kansallisbiografiaan ei ole Helmet-kirjastojen asiakkailla etäkäyttömahdollisuutta. Sitä voi käyttää vain kirjastotilassa asiakastietokoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Tietokirjat_ja_sanakir… löytyy asiasta maininta ja linkki Suomen kansallisbiografiaan, mutta linkin kautta tosiaan pääsee kokonaisiin artikkeleihin vain kirjaston koneilta.
Suomen kansallisbiografiaa löytyy kirjastoista myös painettuina kirjoina, joitakin kappaleita myös kotiin asti lainattavina, vaikka suurin osa onkin käsikirjastokappaleita.
Suomessa on kaksi järjestelmää, joiden kautta maksetaan hyvitystä (ei siis palkkiota) kirjoittajille kirjastojen kautta tapahtuvasta lainauksesta. Ns. kirjastokorvaukset on vanha, harkinnanvarainen kerran vuodessa tapahtuma haku. Seuraavan kerran siihen voi osallistua tammikuussa 2018. Lisätietoja saa osoitteesta www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset.
Toinen hyvitysjärjestelmä perustuu EU:n direktiiviin ja sen kautta maksetaan korvauksia toteutuneen lainauksen perusteella. Näitä korvauksia hoitaa käytännössä Sanasto ry. Jotta kirjoittaja voisi saada hyvityskorvausta, on hänen ensimmäiseksi liityttävä Sanaston korvausjärjestelmään, lisättävä omiin tietoihin ne teokset, joista korvausta odottaa saavansa ja jäätävä sitten odottamaan....
Näin vanhoja 7 päivää -lehden numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa, mutta kotilainaan niitä ei valitettavasti saa. Voit käydä Pasilassa etsimässä kyseisen numeron ja ottaa valokopion etsimästäsi artikkelista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1001132__S7%20p%C3%A4iv%C3…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti perutut varaukset eivät näy lainaajalle omissa asiakastiedoissa. Kirjaston lainaajarekisteristä perutut varaukset näkyvät muutaman kuuakuden. Voit siis pyytää kirjaston henkilökuntaa tarkistamaan, mikä perumasi varaus on ollut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipediasta löytyy englanninkielinen selitys:
Cream of Wheat is a brand of farina, a type of breakfast porridge mix made from wheat semolina. It looks similar to grits, but is smoother in texture since it is made with ground wheat kernels instead of ground corn. It was first manufactured in the United States in 1893 by wheat millers in Grand Forks, North Dakota.[1] The product made its debut at the 1893 World's Columbian Exposition in Chicago, Illinois. Before January 2007, Cream of Wheat was a Nabisco brand made by Kraft Foods. In January 2007, B&G Foods acquired the brand and all rights to market the cereal.[2] "Cream of Wheat" is a registered trademark.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cream_of_Wheat
Eli Cream of wheat näyttäisi...
Tästä levystä löytyvät tiedot niin Yleisradion Fono-tietokannasta kuin Suomen kansallisdiskografia Violastakin:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=vilin+polkka&ID=98fe7d62-3cc…
https://finna.fi
Valitettavasti sitä ei ainakaan enää ole kirjastojen kokoelmissa. Kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon. Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelma sisältää suurimman osan kotimaisista musiikkiäänitejulkaisuista vuodesta 1901 alkaen. Alta löytyy lisää tietoa ja yhteystiedot:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/musiikkiaanitekokoelma
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Marquis_de_Sade:_Justine löytyvän englanninkielisen Wikipedian artikkelin mukaan elokuva julkaistiin sensuroituna. Siitä näyttää kuitenkin löytävän myös pätkimätön versio. Meillä kirjastossa sitä ei näytä olevan, mutta netistä löytää ostovaihtoehtoja esimerkiksi laittamalla Googleen hakulausekkeen ”Marquis de Sade: Justine” ”dvd” ”uncut”. Sitä löytyy ihan suomenkielisillä tekstityksilläkin.
Kirjasta on tehty myös elokuvaversio nimellä ”Cruel Passion”. Sitä löytyy ostettavaksi Googlesta hakulausekkeella ”Cruel Passion” ”dvd”.
Voisikohan kyseessä olla Jessie Burtonin Nukkekaappi (The miniaturist, suom. Markku Päkkilä, Otava, 2016)? Viime vuonna ei näytä ilmestyneen Nukkekoti-nimistä kirjaa.
Voit lukea lisää kirjasta esimerkiksi Kirjasammosta. Alla on linkki teoksen tietoihin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Teos on tullut jo lainattavaksi oman alueesi kirjastoverkkoon, joten mikäli teosta ei juuri tällä hetkellä ole vapaana lainattavaksi, voit tehdä siitä varauksen.
http://lastukirjastot.fi/start
Voit toki halutessasi pitää Helmet-kortin itselläsi ja käyttää sitä käydessäsi Helsingissä tai muualta käsin esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-kirjapalveluita. Silloin pitäisi kuitenkin uusi osoite vaihtaa asiakastietoihisi. Sen pystyt tekemään kirjautumalla kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla osoitteessa http://www.helmet.fi.
Jos taas uskot, ettet tule Helmet-korttia enää tarvitsemaan, voit pyytää, että tietosi poistetaan asiakasrekisteristä. Sen jälkeen voit heittää kortin pois, mielellään palasiksi leikattuna. Jos korttia ei käytä, se myös poistetaan noin kolmen vuoden kuluttua viimeisestä kortilla tehdystä tapahtumasta eli esimerkiksi lainaamisesta.
Suomen tietokirjalijat ry:tä kerrottiin, että ainakaan heidän apurahahakemuksensa ei ole riippuvainen hakijan asuinmaasta. Lisää tietoa löydät heidän sivuiltaan:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/apurahat/
Apurahoja myöntäviä tahoja on monia, ja jokaisella on omat sääntönsä. Aurora-tietokannan kautta voit etsiä rahoitusmahdollisuuksia:
http://www.aurora-tietokanta.fi/
Tikkurilan kirjaston sivuilla kerrotaan seuraavasti: Tikkurilan kirjaston musiikki- & mediaosastolla siirrät LP-levyt cd:lle tai muistitikulle, muutat kasetit mp3:iksi, valokuvat ja filmit tiedostoiksi, sekä skannaat nuotit A3-skannerilla. Palvelut ovat maksuttomia itsepalvelupisteitä. Henkilökuntamme auttaa tarvittaessa. Varaukset puh: 09 8392 3583.
