Bandi: Syytös : 7 kertomus Pohjois-Koreasta, 2017
Han, Kang: Vegetaristi, 2017
Shin, Kyung-sook: Pidä huolta äidistä, 2015
Hwang, Sun-Mi: Kana, joka tahtoi lentää, 2015
Lokakuussa ilmestyy Shin, Kyung-sook: Jään luoksesi
Korean kielestä käännettyjä muita teoksia voi etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta
https://finna.fi hakusana kor, hakutyyppi alkuteoksen kieli
http://bit.ly/2qKHwIn
Mitään tilastoja ei ole, eikä asiaa ole Suomessa tutkittu. Ihmisoikeusjärjestö Setasta kerrottiin, että monissa Euroopan valtioissa transsukupuolisia ihmisiä arvioidaan olevan puolesta yhteen prosenttiin väestöstä, ja n. neljä prosenttia ei katso kuuluvansa kumpaankaan sukupuoleen.
Youtube-videoita ja vlogeja aiheesta löytyy paljonkin. Löydät niitä vaikkapa googlaamalla.
Transsissa-nimisessä blogissa on kerättynä blogeja ja vlogeja transsukupuolisuudesta https://transsissa.vuodatus.net/sivut/muita-blogeja-vlogeja-transsukupu…
Tässä muutamia:
https://www.youtube.com/channel/UCx1qytpOeGlUrbIpnfdGufg/videos
https://www.youtube.com/channel/UC_tAa9NhTmMt7Sj06TN55hw/videos
https://www.youtube.com/watch?v=a02_j7PGTPI
Sekä muutama blogi:
http://...
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/...
Kirjasampo.fi:n on kerätty listaus kirjablogeista, joista tulee Kirjasammon kautta syöte. Listan kautta voi käydä katsomassa blogeista bloggarien yhteystietoja. Sähköpostiosoitteita ei ole erikseen listattuina. Tässä blogilista, http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/fi/kirjablogit
Kannaksen evakuoinnin suunnittelusta ja suorituksesta vastasivat Kaakkois-Suomen sotilasläänin sekä Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnat.
Päämajan antama evakuointikäsky tuli Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan kautta Viipurin suojeluskuntapiirin esikuntaan, josta se viestitettiin heti kunnan evakuointipäällikölle ja ilmasuojelukomppanian päällikölle. Vastuu väestölle tiedottamisesta oli evakuointipäälliköillä.
Viipurin suojeluskuntapiirin evakuointivastuu ulottui ns. huoltorajalle eli Viipurin maalaiskunnan, Antrean ja Kirvun kuntien länsirajalle. Karjan ja muun omaisuuden huoltovastuu siirtyi tässä siviiliviranomaisille: siitä alkaen yleisjohto oli sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosastolla, alueellinen johto...
Päättää
Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjassa (os 2 L-P, s.464–465) ’tehdä t. kiinnittää pää, pääte, pääty tms., kotkata naula (et.länsimurt.); saattaa päätökseen, lopettaa; tehdä päätös, päätellä’.
Hei,
aivan noilla sanoilla ei tekstiä löytynyt, mutta Hilja Aaltosen tekstissä Sain herralta kanteleeni (2. säe) löytyy lause "Ja varjoihin Jumalan puistoin minut lauluni valjaat vie."
"Olen laulaja elämän saaton.
Sen tehtävän Herralta sain.
Olen juhlain ja juhlien aaton
ja arjen ja sunnuntain.
Ja varjoihin Jumalan puistoin
minut lauluni valjaat vie.
Ja päiviin, kun kirkkahin muistoin
käy vuosien ylitse tie."
Sanat löytyvät muun muassa täältä: http://forum.netmission.fi/forum/hengelliset/uskonel%C3%A4m%C3%A4n-kysy…
Fono.fi-tietokannasta ilmenee, että tekstin on säveltänyt Pekka Kuokkala. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ebf228d2-daba-4789-a96e-717f…
Elmer Diktoniuksen runon Barnets dröm (Lapsen uni) kokoelmasta Stark men mörk (1930) on suomentanut Viljo Kajava. Runon suomennos on luettavissa teoksesta Diktonius, Elmer: Runoja (Otava, 1963). Se sisältyy myös mm. runoantologiaan ja Ojennan käden : lohdutuksen sanoja etsiville (toim. Päivi Lipponen, Kirjastudio, 2005).
Diktoniuksen runon on suomentanut myös Jaana Wahlforss teokseensa Keltainen kirahvi (Tammi, 2001).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Suomi on suomalainen -ohjelman on tuottanut Intervisio Oy. Ohjelmasarjan tunnusmusiikin on säveltänyt Sami Timonen ja sanat ovat Antti Seppäsen käsialaa.
Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että tunnusmusiikki on sävelletty nimenomaan kyseistä ohjelmasarjaa varten, eikä siinä ole tekstiä enempää kuin mitä ohjelmassa kuullaan.
http://www.intervisio.fi/
Jarkko Laine on kirjoittanut runon Narkissos. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Traagisen runoilijan talo (1986). Runo on luettavissa myös mm. Jarkko Laineen valittujen runojen kokoelmassa Tähden harjalta (Otava, 2008).
https://finna.fi/
Laine, Jarkko: Tähden harjalta. Valitut runot (Otava, 2008)
Villu Jürjon runo Oi Jumala, kuuntele sisältyy runoantologioihin Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (toim. Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1982) ja Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998).
Mika Waltarin runo Salaisuus julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Sinä kirkkain (1929). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979).
Edellä mainitut teokset lukuun ottamatta Waltarin Sinä kirkkain -teosta kuuluvat alueenne kirjastoverkon kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979)
Korkeakoulut tekevät yhteishakujen valintoja eriaikaisesti toukokuun loppupuolelta lähtien. Kaikki yhteishaun valintojen tulokset on julkaistava viimeistään 30.6.2017. Valintojen valmistumisen eriaikaisuudesta ja hakutoivejärjestyksestäsi riippuen valinnan tulokset ovat nähtävissä Oma Opintopolku -palvelussa yksilöllisesti.
https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yht…
Onko kyseessä varmasti runo, vai voisiko se olla kertomus nimeltään Isänmaa Topeliuksen Maamme kirjasta? Kertomuksessa lapsi seisoo kotitalonsa tikapuilla ihmetellen maailman suuruutta kysyen äidiltään: Onko kaikki tämä maa, niin kauas kuin silmä näkee, meidän isänmaamme? Äidin vastaus alkaa sanoilla "Kaikki tämä maa, jonka tästä näet ja vielä paljon sen lisäksi, on Suomenmaata. Ennen isääsi asui tässä maassa isäsi isä.
Lähde: Topelius, Zacharias. Maamme kirja. s. 5-8
Sodankylän kirjastosta kerrottiin, että ainakaan tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista. Voit kysyä asiasta tarkemmin ottamalla yhteyttä suoraan Sodankylän kirjastoon. Alla yhteystiedot:
https://www.sompionkirjasto.fi/sodankyla/
Kiinnostavan kuultavan valitseminen toiselle on vaikeaa ihmistä tuntematta. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celian sivuille on koottu vinkkejä. Alla linkki Lyhyttä ja leppoisaa: lukuvinkkejä lyhyitä kertomuksia ja muisteluksia kaipaaville -vinkkilistaan:
https://www.celia.fi/celian-kirjat/kirjavinkit/kirjapaketit/lyhytta-ja-…
Sivuilta löytyy myös muita vinkkilistoja:
https://www.celianet.fi/kirjavinkit/101-kirjaa/#teemat
Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
Valitettavasti Mirjam Jokista käsittelevää kirjaa ei löytynyt, mutta Saarijärven Joulu-lehdessä on vuosien varrella ollut monia juttuja ja muisteluja Kolkanlahden koulusta.
Esimerkiksi vuoden 2012 Saarijärven joulu-lehdestä löytyy seuraavat artikkelit: Matti Raivola: Muisteluksia Kolkanlahden koulusta, s. 14-16 ja Hyytiäinen Arto: Kolkanlahden koulu oli merkittävä liikunnan innostaja, s. 17-19, jossa mainitaan nimeltä myös opettaja Mirjam Jokinen.
Saarijärven joulu-lehden digitoituja artikkeleita voi verkossa selata Kirjastot.fin Digi-sivustolla osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/collections/show/42
Asiaa voi tiedustella vielä Saarijärven kirjastolta ja museolta osoitteista kirjasto@saarijarvi.fi ja museo@saarijarvi.fi
Symbolit vaihtelevat ajan ja kansan mukaan. Symbolit ja merkit: alkuperä ja merkitys -kirjan mukaan villiaasi on egyptiläisille yksinäisyyden ja eristyneisyyden symboli. Toisaalta taas Euroopassa variksen on katsottu ennustavan kuolemaa, sotaa, yksinäisyyttä ja pahuutta. (Lähde: Jack Tresidder, 1001 symbolia). Happamuutta tai katkeruutta symboloivaa eläintä emme löytäneet.
Heikki Paunosen slangisanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kertoo, että friidu on esiintynyt Helsingin slangissa jo 1900-luvun alussa. Tyttöä tai naista tarkoittavat sanat ovat slangissa muutenkin hyvin edustettuina, ja vuosisadan alusta niitä on kerätty yli kaksikymmentä erilaista. Friidu ja bööna pitivät käytössä pintansa kauan, kunnes 1960-70-luvuilla yleisimmäksi tyttöä tarkoittavaksi sanaksi tuli kimma. Friidun alkuperä on mimmin tapaan erisnimessä.
Stadin slangi ry. on valinnut Stadin friidun ja kundin vuosittain vuodesta 1996 asti (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=65).
