Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Hunni Attilan valtaannousuun liitettiin tarina, jonka mukaan muuan paimen löysi ruohikkoon haudatun miekan ja vei sen Attilalle. Attila julisti, että miekka oli kadoksissa ollut hunnien sodanjumalan miekka. Tämä antoi Attilalle jumalallisen oikeutuksen valtaan ja veljensä syrjäyttämiselle vallasta. Tarina löytyy esim. Tiede-lehdin artikkelista, https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/hunnikuningas_attila_sa…
Hei! Valitettavasti en ole pystynyt selvittämään, kenen säkeistä on kysymys. Tietoa on etsitty eri tietokannoista ja myös runokirjoja on selattu, mutta säkeiden tekijä ja niiden tarkoitus jäi löytymättä.
Kirjassa Vaasan historia osa II löytyy tietoa henkilösta Klas Berg sivuilla 165-168. Klas Berg oli tukholmalainen kauppias, joka etsi malmia Pohjamaalta tuohon aikaan ja hän toimi myös Vaasassa. Oletettavasti kyseessä on tämä henkilö.
Vaasan historia II -kirja on lainattavissa ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Vuonna 1982 julkaistu Kaustisen parhaat I on HelMet-kokoelmassa pelkästään LP-levynä, mutta kasettiversio löytyy Kansalliskirjastosta. Sieltä sitä ei kuitenkaan saa lainaksi, mutta sen voi siellä kuunnella. CD-versiota tästä äänitteestä ei ole koskaan tehty. Kasettiversiotakaan ei löydy yleisten kirjastojen kokoelmista.
Heikki Poroila
Yksimielistä vastausta tuskin löytyy, jos asiaa ryhdytään ratkomaan ideologioiden tai uskontojen näkökulmasta. Puhtaasti biologian ja evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen eliölaji ei ole sinänsä sen tarpeellisempi kuin mikään toinenkaan. Evoluutiolla ei ole tavoitteita tai päämääriä, se on vain nimitys järjestelmälle, joka näyttää ratkaisevan eliölajien menestymisen. Maapallo eli miljardeja vuosia siten, että ainoa elämä oli yksinkertaisten bakteerien ja muiden pieneliöiden elämää.
Voidaan siis turvallisesti sanoa, että Maapallo ei mitenkään tarvitse ihmistä biologisena lajina, kuten se ei tarvitse kimalaisia tai kaskelottajakaan. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää niin, ettei ihmisellä ja monilla eliöillä olisi kehittynyt suhdetta,...
Kun kysyjä ei täsmennä, kenen Kultakaloista voisi olla kysymys, täytyy olettaa. Jukka Kuoppamäellä ainakin on tämänniminen sävellys, joka on julkaistu nuottina sovitettuna sekakuorolle ja pianolle. Tämän laulun ovat levyttäneet sekakuoroversiona
(1) Soilat: Lennä laulu (Kalajoki 2016) CD
(2) Hollola Singers ja Jukka Kuoppamäki: Päivien kimallus (Fazer Records 1997) CD
Molemmat levyt ovat melko harvinaisia, kumpaakaan ei löydy Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta ne voi kuunnella Helsingissä Kansalliskirjaston musiikkiosastolla.
Heikki Poroila
Hippokrateen valaa ei enää sovelleta, vaan sen sijaan on tullut vuonna 1997 vapaaehtoinen lääkärinvala. Jälkimmäinen kuitenkin pohjautuu monelta osaltaan Hippokrateen valaan, kuten tekstejä vertailemalla voi helposti huomata, mutta myös Maailman lääkäriliiton vuonna 1949 hyväksymään Geneven julistukseen. Lääkärinvala on ammattikunnan sisäinen eettnen normi, jolla ei ole juridista ulottuvuutta.
Heikki Poroila
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila
Nuotti löytyy kyllä HelMet-kokoelmasta, tässä suora varauslinkki https://luettelo.helmet.fi/record=b2046780~S9*fin. Myös Helsingin kokoelma on nykyään ns. kelluva kokoelma, joka tarkoittaa sitä, että yksittäisen kirjaston kappale jää yleensä siihen kirjastoon, mihin se on palautettu. Tämä nuotti on viimeksi palautettu Oulunkylän kirjastoon. Varaamalla sen saa kuitenkin haluamaansa kirjastoon.
Heikki Poroila
Four Catsin esittämään kappaleeseen Kaikki muuttuu (You can have her, suom. Kari Tuomisaari) ei näytä löytyvän painettuja sanoja. Myöskään netistä ei ole apua.
Four Catsin artikulointi on kuitenkin selvää, joten netistä voisi saada tekstit itse poimimalla lauluesityksestä.
Kirjasampo kertoo, että Matti Lilja oli suomalainen kirjailija, joka syntyi 1903 Tampereella ja kuoli Helsingissä 1956. Hän ehti julkaista 14 romaania ja yhden satukirjan. Matti Lilja kirjoitti sekä aikuisille että lapsille. Matti Lilja oli Suomen kirjailijaliiton jäsen ja vuonna 1953 hänet valittiin jäseneksi liiton kirjalliseen toimikuntaan.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929956445
Kyllä liittyvät.
Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää.
Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä.
Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan.
Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara, innokas taistelija.
Pahoittelen, että kysymykseen vastaaminen on viivästynyt. Keskustelin asiasta lasten kirjallisuutta tuntevan kollegan kanssa ja hän suositteli seuraavia uusia lastenkirjoja, joissa on paljon tekstiä:
Gravel, Elise: Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta. WSOY, 2019. 167 s. Lapsille tarkoitettu sarjakuvaromaani, jossa tiede ja mielikuvitus sekoittuvat. Hauska kirja, jossa tekstiä ei ole liikaa. Käsittelee asioita, joka voisi kiinnostaa yli 10-vuotiaita lapsia.
Gough, Julian : Karhu ja kaniini .-sarja. Otava. Humoristisia ja kauniisti kuvitettuja kirjoja. Sarja kertoo ystävyydestä.
Riddell, Chris: Ottilia-sarja (Ottilia menee kouluun, Ottilia ja keltainen kissa, Ottilia merellä). Gummerus. Kirjoissa on runsas ja hauska kuvitus. Kirjat...
Linkki johtaa Yleisradion levystön Fono-tietokantaan. Kysessä on Jetit-lauluduon (Jukka Järvelä & Pentti Lindqvist) single vuodelta 1973 Ei sitä usko ennen kuin näkee / Näytit oikean tien.
Yleisradion äänitteitä ei lainata, mutta laulua voi toivoa soitettavaksi esim. Radio Suomen toivekonsertissa.
Kansalliskirjaston äänitekokoelmassa single kyllä on, mutta kyseessä on arkisto, jonka äänitteitä voi käydä sopimuksen mukaan kuuntelemassa paikan päällä Helsingissä.
Jettien sinkkua ei ole yleisissä kirjastoissa - ne eivät yleensä ole hankkineet singlejä. Jettien suppeasta tuotannosta vain kappale Eteenpäin on julkaistu myöhemmin CD-kokoelmalla Muistojen 70-luku : kaikki mukaan, 1972, 2.
B-puolen laulu Näytit oikean tien on...
Jugoslavia oli poikkeus sosialistimaiden joukossa. Se osallistui Eurovision laulukilpailuun ensimmäisen kerran jo vuonna 1961. Muut sosialistimaat osallistuivat Euroviisujen kilpailijaksi perustettuun Sopotin laulukilpailuun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jugoslavia_Eurovision_laulukilpailussa
https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/interviisut-ja-sopot-festiv…
Tiina Miettiseltä on ilmestynyt teos "Juuria ja juurettomia: Suomalaiset ja suku keskiajalta tähän päivään" ja sitä on tilattu Vaski-kirjastoihin. Mikäli kirjan haluaa heti sen saavuttua, suosittelen tekemään varauksen verkkokirjaston https://vaski.finna.fi/ kautta tai soittamalla Turun pääkirjastoon kirjastoon puh. 02 262 0624.
