Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on aihetta käsitteleviä artikkeleita, joista löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen aineistoon sekä muihin käytettyihin lähteisiin: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
Tuohon ei ole mitään yksiselitteisen selkeitä vastauksia. Kaivostoiminnassa on aina kyse siitä mikä on suhde kaivoksen aiheuttamien ympäristöhaittojen ja kaivoksen tuottaman hyödyn välillä. Kaivoksilla on tietyt kiistattomat vaikutukset ympäristöön ja on varsin olennaista, onko ne osattu jo etukäteen huomioida riittävästi ja myös toteuttaa käytännössä oikein. Tätä monimutkaista ongelmakenttää on käsitelty esimerkiksi seuraavilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työ- ja elinkeinomisteriön sivuilla:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/kaivokset-vesistojen-kuormittajana
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-kaivostoiminnasta
Yleensä kaivoksia vastustetaan vähemmän, jos niiden ympäristöhaittojen selvitykset on tehty...
Jos kriteeriksi otetaan julkaistu oma runokokoelma, vahvoja ehdokkaita Tampereen ensimmäiseksi naisrunoilijaksi voisivat olla Ain'Elisabet Pennanen ja Aliina Salomaa. Pennasen esikoiskokoelma Tschandalan vanki ilmestyi vuonna 1907, Salomaan alun perin pääasiassa Wäinämöinen-lehdessä julkaistuista runoista koottu postuumi kokoelma Ylöspäin vuonna 1909.
David Tysonin ja Christopher Wardin kappale Black velvet tunnetaan suomeksi nimellä Yön helmaan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jarmo Rantanen. Kappaletta on esittänyt Virve Rosti. Yön helmaan on kuultavissa äänitteillä Nyt aika on (1992) ja Tunnen sen täysillä taas (1992)
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://lumme.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Y%C3%B6n+helmaan%22&ty…
Englantilaista animaatiosarjaa Leevi Lepakko (Bertie the Bat) esitettiin Ylellä vuosina 1992 ja 1996. Sarjassa on kymmenen osa, jotka kaikki esitettiin Ylen ohjelmistossa.
Yle Arkisto
https://www.imdb.com/title/tt1605120/
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/) mukaan 'narttu' viittaa koiraeläinnaarakseen, kun taas 'naaras' viittaa munasoluja tuottavaan eläinyksilöön. Naaraskissa näyttäisi olevan vakiintunut nimitys.
Kävimme kollegan kanssa läpi Yrjö Jylhän Runon purren ja nettitietona teoksen Veri ja kulta. Näistä ei löytynyt Thomas Grayn Epitafia. Ainoa löytämämme oli todella tuo Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957), jossa on Jylhän ja Aale Tynnin suomennos sivulla 225.
Erilaisia metodioppaita on julkaistu valtavia määriä. Tässä yksi lista tuoreista kirjoista, jotka käsittelevät tieteellisiä menetelmiä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22tutkimusmenetelm%C3%A4t%22&filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B2015+TO+2021%5D%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=tieteelliset+menetelm%C3%A4t&type=AllFields
Suurin osa näistä on tarkoitettu joko opinnäytetöitä tai tutkimuksen tekemistä aloitteleville. Pääsykokeisiin valmistautuvalle voisin suositella seuraavia teoksia:
Hanna Vilkka, Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas:
https://www.finna.fi/Record/3amk...
Helmet-aineiston hakulaatikko ei ole kadonnut. Sen päälle oli joutunut harmaa 0ohjelaatikko, jonka voi sulkea ruksista painamalla. Hakulaatikko aukeaa, kun klikkaat tai näpäytät suurennuslasin kuvaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymykseesi ei voi antaa varmaa vastausta. Joidenkin mielestä on mahdollista, että ihminen juo elämänsä aikana saman vesimolekyylin. Esimerkiksi ekonomisti Chris Blattmanin mukaan tämä on hyvin todennäköistä:
https://chrisblattman.com/2016/06/09/whats-the-chance-of-having-drunk-the-same-water-molecule-twice/
Kaikki yksityiskohdat eivät täsmää, mutta voisiko kyseessä olla kirja Kummitusmatkat: Seikkaile ja ratkaise (Tammi 1991)? Kirjassa on kolme tarinaa, joissa jokaisella aukeamalla on ratkottava tehtävä. Useimmiten tehtävä liittyy juuri kuvien yksityiskohtien tutkimiseen ja loogiseen päättelyyn. Yhdessä tarinassa ollaan aavelinnassa, toisessa kummituskartanossa. Kirjaa löytyy vielä joistakin Suomen kirjastoista.
Hei! Valitettavasti meiltä ei voi lainata tiibetiläisiä äänimaljoja, mutta monia muita soittimia on lainattavissa pääkirjastosta. Niistä löydät lisätietoja tästä verkkokirjaston uutisesta.
Vaikea kysymys, etenkin kun runous on niin pitkälle makuasia ja yhteistyöstä on vaikeaa löytää runoja muutenkin. Mutta ystävyydestä niitä kyllä löytyy. Itse olen aina pitänyt oheisesta runosta, jonka tekijä/alkuperä on tuntematon:
Monta on kaunista, monta on hyvää,
vain yksi on parasta, tunnetta syvää.
Suuri on ihme, myötäelämisen taito,
sen omaa vain ystävä, jonka sydän on aito.
Runo löytyy mm. täältä:
https://kotiliesi.fi/juhlat/valitse-ystavanpaivaruno-kokosimme-lukijoiden-lempirunot/
Tarinan todenperäisyydestä ei ole mitään varmuutta, mutta kyseessä saattoi olla Robert Schumann, josta kerrotaan tuollaista tarinaa:
”Schumannin tie pianistiksi katkesi kuitenkin äkisti. Yleisesti tunnetun näkemyksen mukaan syynä tähän oli laite, jonka Schumann oli itse kehittänyt venyttääkseen sormenvälejä. Laitteen käyttö johti oikean käden tilapäiseen halvaantumiseen, jonka jälkeen keskisormi ei enää toiminut soittamisen kannalta riittävän hyvin. Tämä on tunnetuin versio tapahtumista, mutta myöhemmin tutkijat ovat myös esittäneet näkemyksen, jonka mukaan käden halvaus olisi johtunut syfiliksestä. Ainoa Schumannille annettu hoito-ohje hänen loukattuaan kätensä oli liottaa sitä vasta teurastetun eläimen sisälmyksissä.”
https://fi....
Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions.
Amerikkalaisia joukkoja on ollut Saksassa toisen maailmansodan päättymisestä saakka. Tällöin Saksa jaettiin liittoutuneiden (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Jo ennen vuonna 1955 tapahtunutta miehityskauden päättymistä solmittiin sopimus, joka mahdollisti USA:n ja seitsemän muun puolustusliitto NATOn jäsenmaan pitää joukkojaan Saksan alueella tämän jälkeenkin. Saksa oli yksi maista, joissa sijaitseviin Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alokkaita sijoitettiin.
Enimmillään amerikkalaissotilaita on Saksassa ollut noin 200 000. Nykyisin heitä on noin 35 000. Väistyneen presidentti Trumpin pyrkimyksenä oli vähentää joukkoja noin kymmenellä tuhannella sotilaalla, mutta nykyinen...
Kirjastolla on käytettävissään vain avoimesti julkaistut tiedot henkilöistä ja heidän elämätiedoistaan. Jos siis tietoja ei ole esimerkiksi Kuka on kukin -teoksessa tai muissa julkaisuissa, niitä ei kirjaston kokoelmista löydy. Digi- ja väestötietovirasto kykenee auttamaan henkilötietoasioissa, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Jos henkilö on ollut mukana sodissa, hänestä saattaa löytyä tietoa Sotapolusta, https://www.sotapolku.fi/henkilot/. Helsingin asuneiden tietoja voi etsiä hautahaun avulla, https://www.hautahaku.fi/.
Kouvolan kirjastoissa on itsepalvelukopiokoneita ja ainakin pääkirjaston kopiokoneella on ollut mahdollista tulostaa myös muistitikulta. Tällä hetkellä kopiokone on valitettavasti huollossa. Muistitikulta voi tulostaa myös kirjaston tietokoneilta.
Mäyräkoira Rillaa ei löytynyt eikä myöskään karhua, joka ajeli turkkinsa. Sen sijaan Finna-haussa mäyräkoirat ja satukirjat (miinus Pekka Töpöhäntä), on mukana B. Lindgrenin Raisu Roosa tarhassa. Voisiko olla kyse tästä mäyräkoirakirjasto, https://www.finna.fi/Record/anders.166514?imgid=1?
Lorentzen, Sven-Olof, Pikku-Mäyrä, autonkorjaaja / kert. Sven-Olof Lorentzen ; kuv. Eva Lindström ; [suom. Kaarina Kolu]. WSOY, 1986 (2005) kirjassa mäyrä ajaa turkkinsa, jotta hän kelpaisi töihin ihmisten autokorjaamolle. Voisikohan olla tästä kyse?
Se on johdettu sanasta mahtaa.
Tässä linkki kielitoimiston sanakirjan kattaviin tietoihin kyseisestä sanasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mahtaa?searchMode=all
