Runo on Aino Öljymäen kirjoittamasta ja Helga Sjöstedtin kuvittamasta kirjasta Kurre Matti (1946).
Kurre Matti -kirjaa ei juuri löydy enää Suomen kirjastoista. Lastenkirjainstituutin kokoelmissa kirjaa on yksi kappale, joten sieltä sen saattaisit saada kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/fikka.3666214
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Hei
Tämä vaihtelee palveluntarjoajan mukaan, mutta useimmiten palvelu muistaa mihin jäit, jotta voi jatkaa kuuntelua kun kirjaudut seuraavan kerran.
Jos kirjautumisten välillä on pitkä aika ja äänikirja, jota kuuntelit on lainattu, niin laina on saattanut erääntyä ja äänikirja on automaattisesti palautunut. Silloin sinun pitää lainata äänikirja uudestaan. Siinä tapauksessa palvelu ei ehkä enää muista mihin jäit viimeksi.
Hei
Ellibsillä on "Pyydä uusi salasana"-toiminto, jonka kautta voit saada uuden salasanan sähköpostiisi. Jos tämä ei jostain syystä onnistu, kehotan ottamaan yhteyttä Ellibsiin.
Hei
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjoja. Jos haluat lainata kirjan Lahden kaupunginkirjastosta suosittelen menemään lähikirjastoosi ja pyytämään heitä kaukolainaamaan kirjan. Tämä saatta olla maksullinen palvelu.
Hei
Tukholmaa ympäröi vettä, joka tulee Mälarenista. Tämä vesivirta jakautuu moneen eri osaan, joilla on eri nimet. Tukholman eduskuntatalon kohdalla oleva virta on nimeltään Lilla Värtan. Voit itse tutkia asiaa tarkemmin esimerkiksi Google Mapsin avulla.
Tätä tahnaa ei löytynyt valitettavasti lähteistämme eivätkä kollegat tunteneet sitä. Sen verran tietoa löytyi, että kysessä on luultavasti ollut spriigeeli. Googlen kuvahaku ei tuottanut tulosta, https://www.google.com/search?q=juotostahna&tbm=isch&ved=2ahUKEwjH1Zzdh…
Kysyin asiaa Tekniikan museosta, mutta sieltä ovat asiantuntijat lomalla ja palaavat vasta elokuussa. Tuntisiko joku lukijamme aineen?
Finnan artikkelitietokannasta ei löydy tällaista juttua, https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~building%3A%221%2FNLF%2Fa…
HS:n arkistosta löydän vain maininnan lentoperämieskursseille hyväksytyistä, 16.6.1961. Päivänlehden arkiston hausta en löytänyt myöskään enkä Jämsän kirjaston paikallisaineistosta. Sähköinen Päivälehden arkisto, s-postiosoite paivalehdenarkisto@hssaatio.fi,
Etsintää auttaisi, jos olisi tietoa siitä, missä juttu on mahdollisesti julkaistu.
En löytänyt kirjastoluettelosta Finnasta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… enkä Sukututkimusseuran kirjastosta, http://40.127.105.126/?PBFORMTYPE=01001&DATABASE=1&PROFILESET=Fin&FREET…. En myöskään löytänyt julkaisua Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta, mutta verkossa haettavina eivät ole kaikki numerot, https://journal.fi/ssvk/index. Myöskään Genos-julkaisun sisältö ei ole verkossa tutkittavissa ennen vuotta 2013, https://www.genealogia.fi/genos. Samoin on Sukuseurojen keskusliiton julkaisu Sukuviestin laita, https://www.suvut.fi/sukuviesti/
Sukututkimusseuran Sukuhaustakaan en valitettavasti löytänyt mitään, https://sukuhaku.genealogia.fi/...
Tinnituksella tarkoitetaan korvien soimista. Terveyskirjaston mukaan syynä on tavallisimmin sisäkorvan karvasolujen hermopäätteiden vaurioituminen, mikä aiheuttaa poikkeavan ääniaistimuksen. Voit lukea lisää tinnituksesta Terveyskirjaston sivulta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00281/tinnitus-korvien-soiminen?q=tin…
Kyseessä voisi olla petomittarin toukka, mutta aivan varmaa lajitunnistusta en valitettavasti kuvan perusteella pysty tekemään. Kuvia petomittarista ja sen toukista löytyy Suomen lajitietokeskuksen sivuilta https://laji.fi/taxon/MX.61704/identification. Sivustolta löytyy myös foorumi, jossa voi kysellä tunnistusapua.
Suurimmassa osassa Joensuun kirjastoja voi tulostaa. Voit tarkistaa tilanteen kirjaston verkkosivuilta valitsemalla halutun toimipisteen: https://vaara.finna.fi/OrganisationInfo#85741
Toimipisteen palvelut-kohdassa on tieto tulostusmahdollisuudesta.
Iosifidh vaikuttaisi olevan kreikankielinen nimi, kuitenkin melko harvinainen sellainen. Samantyyppisistä nimistä yleisempiä nimiä ovat esimerkiksi Iosifides ja Iosifidis.
Laulaja Carola Standertskjöld-Liemolan hautapaikasta on kysytty aiemminkin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Vastauksessa kerrotaan, että Carola on haudattu kotikartanon puistoon Hirsalaan. Lähteenä on käytetty Tuija Wuori-Tabermannin teosta Carola - sydämeen jäi soimaan blues (2004).
http://www.kysy.fi/kysymys/heihyvaa-uuden-vuoden-jatkoatiedustelisin-mi…
Varattua aineistoa, joka jo odottaa noutoa, ei voi lukita. Jos et pääse hakemaan varaamaasi kirjaa, sinun kannattaa peruuttaa varaus ja tehdä uusi varaus. Näin vältyt nouttamattoman varauksen maksulta (1€/varaus). Varauksen voi lukita vain silloin, kun varattu aineisto ei ole lähtenyt vielä noutokirjastoon.
Voit myös pyytää toisen henkilön hakemaan varauksesi, mutta tällöin hänen pitää lainata varaamasi kirja omalle kortilleen. Aineiston hakevan henkilön pitää tietää, missä varaushyllyssä kirja on ja mistä teoksesta on kyse.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…
Herkuleen urotyöt -kirjan johdannossa Poirotin ystävä tohtori Burton pohtii, mistä Hercule Poirot on saanut etunimensä. Burton sanoo: ”Voisi kuvitella mielessään miten sinun äitisi ja edesmennyt rouva Holmes istuvat ompelemassa pieniä vaatekappaleita ja keskustelevat: - Achille, Hercule, Sherlock, Mycroft…”
Englanniksi: "Thinking of an imaginary conversation. Your Mother and the Late Mrs Holmes, sitting sewing little garments or knitting: Achille, Hercule, Sherlock, Mycroft."
Tekstistä ei kuitenkaan käy ilmi, onko paitsi keskustelu, myös äitien tapaaminen pelkkää kuvitelmaa, joten Agatha Christien ajatusta emme tiedä.
Muut kirjoittajat ovat kuitenkin laittaneet Poirotin ja Holmesin tiet risteämään. Esim. Brad Mengelin artikkelissa ”The...
Hei,
voit hakea syntyneiden luettelot haluamaltasi ajalta www.finna.fi-palvelussa.
Haulla "syntyneiden luettelo Pirkkala" saa pitkän luettelon, josta valitaan haluttu ajanjakso.
Otsikon alta pääset avaamaan jaksoja, joissa on digitoidut luettelot Pirkkalan seurakunnan syntyneistä ja kastetuista. Jaksoja on paljon.
Tässä suora linkki Pirkkalan seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luetteloihin (1858-1878)
https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-250560.KA_VAKKA-877194.KA
Mm. vanhasta Helsingin Sanomien nettiuutisesta (10.8.2001) löytyi seuraava tieto:
"Stephanie Forresteria esittää Seela Sella, Sally Spectraa Liisa Paatso, Ridgeä Oskari Katajisto, Tayloria Kristiina Halttu ja C. J. Garrisonia Jasper Pääkkönen."
Lisää uutisia löytyy hakusanoilla "Kauniit ja rohkeat suomeksi".
Mäkikotka Eddie Edwards ei osannut suomea. Eddien single äänitettiin Mika Sundqvistin MSL-studiolla 24.-25.1.1991. Lauluosuudet taltioitiin säe kerrallaan siten, että ensin Sundqvist lauloi lauseen malliksi, Edwards toisti saman perässä parikymmentä kertaa ja lopulta pätkä äänitettiin - "niin monta kertaa toistettiin, kunnes se kuulosti suomelta". Tällä tavalla koottiin molemmat singlelevyn kappaleet (Mun nimeni on Eetu ja Eddien siivellä). "Lauluihin meni osapuilleen kolme tuntia per biisi."
Lähde:
Vesa Kontiainen, Mika Sundqvist : suomirockin sekatyömies
