Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Hei,
Cmnd on lyhennelmä termistä command paper.
Sen tarkempi merkitys on seuraava:
"A command paper is a document issued by the UK Government and presented to Parliament.
White papers, green papers, treaties, government responses, draft bills, reports from Royal Commissions, reports from independent inquiries and various government organisations can be released as command papers, so called because they are presented to Parliament formally "By Her Majesty's Command".
B.C.C. on hankalampi lyhennelmä, sillä se voi viitata useisiin eri asioihin. Sen tarkempi merkitys riippuu siis kontekstista, jossa sitä käytetään.
Lyhennelmää voidaan käyttää esimerkiksi tarkoittamaan seuraavia asioita:
Bail Court Cases...
Laulu on nimeltään Myyrälaulu. Sen on sanoittanut Aila Nissinen ja säveltänyt Sirkka Valkola-Laine.
Laulu kertoo Myyrä Matikaisesta ja se alkaa sanoin: "Kas myyrä Matikainen, hän pientareella tuolla tallustaa..." Aila Nissinen on kirjoittanut myös Myyrä Matikaisesta kertovia satukirjoja.
Laulu löytyy useilta hieman vanhemmilta cd-levyiltä ja nuottikirjoista, esimerkiksi:
Valkola-Laine, Sirkka: Lapset juhlivat : Laululeikkejä. 2 (1965)
Valkola-Laine, Sirkka: Pilvileikki : ja muita lastenlauluja. (1975)
Pääset kuuntelemaan laulun myös YouTubessa haulla "Myyrälaulu".
Aila Meriluodon kokoelmaan Lasimaalaus sisältyvän Kahlaajatyttö-runon avaussäkeet kuuluvat kokonaisuudessaan näin: "Kahlasin veteen miettivin jaloin. / Katselin kauan. Nähdä aloin." Runossa on kaikkiaan kuusi loppusoinnutettua säeparia.
Helmet-kirjastoissa voit tehdä hankintaehdotuksen lomakkeella, jonka löydät Helmet.fi:stä osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Moi!
Ylen äänitetietokannan mukaan kyseinen kappale on tosiaan Paul Fagerlundin sävellys. Ensimmäisen kerran se on levytetty vuonna 1978 Vexi Salmen sanoittamana Kössi Härmän albumilla "Tee mulle niin". Tässä on linkki kappaleen tietoihin fono.fi-äänitetietokannassa: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=5cd657c0-645b-4778-9f41-1fd0… (laulettu versio) ja http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=tee+mulle+niin&culture=… (Fagerlundin instrumentaalinen sähköurkuversio)
Valitettavasti kappaleen nuottia ei löydy suomalaisten kirjastojen kokoelmista, ei edes kansalliskirjastosta tai varastokirjastosta. En löytänyt myöskään mitään viitteitä nuotin olemassaolosta esimerkiksi antikvariaattien valikoimista, joten pahoin...
Valitettavasti en löytänyt laulun sanoja enkä musiikkia verkosta, kirjoista tai Fono.fi:stä. Temppurata ei ole enää Areenassa katsottavissa, Elävän arkiston pätkissä ei laulua kuulu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/22/temppuradan-vaarallisin-uhka-n…. Asiaa voisi kysyä Pikku Kakkosesta, pikkukakkonen@yle.fi.
Ritva, Radio- ja televisioarkisto-tietokannasta löytyy ohjelman tekijöiden tiedot, mutta ei musiikin. Se on kuitenkin katseltavissa arkiston katselu- ja kuuntelupisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Tässä vinkkejä kollegoilta:
Suosittelen arkirealismista pitäville Johanna Vuoksenmaan kirjaa Pimeät tunnit sekä Susanne Mauden Ennen kuin unohdat. Molemmat sijoittuvat seitsemänkymmentäluvun tienoille, mutta kuvaavat perhearkea uskottavasti ja raikkaasti.
Minulla tulivat seuraavat teokset mieleen:
Elina Kilkku: Täydellinen näytelmä (2019) + jatko-osat Mahdoton elämä (2020) ja Jumalainen jälkinäytös (2021) - aiheena yksinhuoltajuus, lapsiperhearki
Tarja Leinonen: Koti koivun alla (2018) - aiheena lestadiolaisuus, perhearki
Terhi Rannela: Kesyt kaipaavat, villit lentävät : matkapäiväkirjani sivuilta (2018) - aiheena kulttuurit, matkustaminen
Muutama ehdotus:
Kärki, Katja: Jumalan huone
Nivukoski, Paula: Nopeasti piirretyt...
Hei,
tässä toiveittesi mukaista listaa. Verkkokirjastosta, kirjan teostiedoista, näet lisää kirjan sisällöstä. Toivottavasti listasta on sinulle hyötyä.
Adébáyò, Ayòbámi: Älä mene pois. Kertomus Nigeriasta ja pariskunnan toivottomalta tuntuvista yrityksistä saada lapsi ja miten muut suhtautuvat asiaan.
Abulhawa Susan: Jeninin aamut ja Sininen välissä taivaan ja veden
Coates, Ta-Nehisi: Vesitanssija
Douglass, Frederick: Amerikkalaisen orjan omaelämäkerta
Faye, Gaël: Pienen pieni maa, joka omaelämänkerrallinen tarina Burundista,
Haley, Alex: Juuret
Haydari, Morsal: Mykkä ; Afganistaniin sijoittuva kehitysromaani pienen pojan elämästä mm. hengellisen väkivallan alaisena.
Mernissi, Fatima:...
Hei
En valitettavasti löytänyt tietoa sukunimen alkuperästä.Tuomas Salste on tehnyt tutkimusta suomalaisista sukunimistä. Myös Räbinä nimi löytyy Salsteen sukunimi-infosta. Sieltäkään ei suoraan selviä mistä nimi on peräisin. Sieltä löytyy kuitenkin linkkejä, joiden kautta asiaa voi edelleen tutkia. Alla linkit käyttämilleni sivustoille.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/rabina.html
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-R%C3%A4bin%C3%A4~rabina
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Hei
"Suomessa toimii useita eri eliöryhmiin erikoistuneita yhdistyksiä ja toimikuntia, joiden yhtenä päätehtävänä on ollut suomenkielisen nimistön luominen omalle eliöryhmälleen." Teksti on suora lainaus Natura-lehden artikkelista, johon linkki alla. Yhdistykset ja toimikunnat tekevät ehdotuksia nimistä ja niistä avataan julkinen keskustelu. Suomenkielen lautakunta antaa ehdotuksista oman mielipiteensä. Alla linkki myös aihetta koskevaan Kielikellon artikkeliin.
https://www.kielikello.fi/-/maailman-nisakkaiden-suomenkieliset-nimet
https://www.naturalehti.fi/2017/03/10/mista-lajien-nimet-tulevat/
Hei
Konsultoin kirjastomme musiikkiosaston erikoiskirjastonhoitajaa ja hän oli vahvasti sitä mieltä, että kappaleen musiikki on kokonaisuudessaan tehty digitaalisesti.
Alice Miller pyrkii kirjansa Kätketty avain (WSOY, 1989) luvussa Erään elämänfilosofin elämätön elämä ja teokset (s. 9-68) ymmärtämään Nietzscheä ja hänen filosofiaansa tämän lapsuudenkokemusten taustaa vasten. Tämä on ehkä seikkaperäisin suomeksi saatavilla oleva psykologisesta näkökulmasta laadittu esitys Nietzschen lapsuudesta ja sen vaikutuksista filosofin elämään.
Kollega ehdotti Eino Leinon Yö-runoa,
On päivä jo laskenut ammoin ja hiipinyt hiljaisuus,
oi nukkuos poikani nuori, taas huomenna työ on uus.
http://runosto.net/eino-leino/yokehraaja/yo-2/
Kirjasammosta löytyy listaus kaunokirjallisista teoksista, jotka ajoittuvat Venäjän vallakumouksen aikaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Asaha3%253Auc4103c4d-f26…
Kuuluisin aikakauteen sijoittuva romaani on Boris Pasternakin Tohtori Zivago, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12420
Solženitsyn Aleksandr, Punainen pyörä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12540
Hirvisaari Laila, Sonja-sarja. Kuvaus "Valkoakaasiat" -kirjan (Laila Hietamies, julk. 1994) takakannesta: "..tapahtumat vuosisadan vaihteen Venäjällä kiihtyvät kohti murrostaan...", https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15900 Myös muut Laila Hirvisaaren historialliset...
Lauri Pohjanpään runo Itkevä kannel (sarjasta Karjala murheessa) sisältyy Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, 1989 ja 2002). Runo löytyy myös Pohjanpään Valittuihin runoihin (1943, s. 362 - 366, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa voit tarkistaa täältä:
https://outi.finna.fi/
Runon voi lukea digitoituna Itä-Karjala-lehden numerosta 2/1935 (s. 18)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502276?term=ITKEV%C…
Veikko Virmajoen samanniminen runo on myös luettavissa digitoituna
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1359887?term=Itkev%…
Kyseessä on suomennos englanninkielisistä sanoista. Lewis Carroll kirjoitti alkuperäisen runon The Walrus and the Carpenter toisessa Liisa-kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa (Through the Looking-Glass) vuonna 1871. Runossa mainitaan kaaleista ja kuninkaista seuraavanlaisesti:
The time has come,' the Walrus said,
To talk of many things:
Of shoes — and ships — and sealing-wax —
Of cabbages — and kings —
And why the sea is boiling hot —
And whether pigs have wings.'
Tässä tapauksessa voisi olettaa, että on tullut aika puhua monista eri asioista kuten kaaleista ja kuninkaista. Disneyn elokuvassa Alice in Wonderland (1951) esiintyy Carrollin runoon pohjautuva laulu, jossa mainitaan alkuperäisten...
Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan alunperin Pohjois-Australiasta kotoisin oleva didgeridoo. Tässä lainaus soittimen ominaispiirteistä:
"Soittimen pituus on yleensä 1–2 metriä. Reikiä puuhun ei porata, mutta putkilon kapeampaan päähän laitetaan suukappaleeksi mehiläisvahaa. Soitin saatetaan koristella perinteisin kuvioinnein, mutta myös koristelemattomat soittimet ovat yleisiä. Koska luonto on muovannut soittimen, kahta samanlaista didgeridoota ei ole.
Didgeridoon ääni tuotetaan suuaukosta puhaltamalla ja samalla huulia pärisyttämällä samoin kuin esim. trumpettiin tai pasuunaan puhallettaessa. Soitin vaatii niin paljon ilmaa, että keuhkojen tyhjäksi puhaltaminen tapahtuu jo muutamassa sekunnissa. Tämän vuoksi syntyi...
