Eeva Kilvestä löytyy hyvin tietoa internetin kautta, sivuilta http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/kilpi.htm ja
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kilpi.html sekä
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu (kohdasta Kirjailijat aakkosjärjestyksessä)
Myös Pekka Tarkan kirjasssa Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1990 löytyvät perustiedot Eeva Kilvestä.
Kasvava aikuinen TV:sarjan verkosivut ovat osoitteessa:
http://www.yle.fi/tv1ope/kasvava
Sarjasta ei ole valmisteilla videota mm. tekijänoikeudellisista syistä.
Kasvava aikuinen kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkitiedon kirjastoissa.
Ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta
http://www.libplussa.fi
Kansainvälisestä vapaaehtostoiminnan vuodesta 2001 löytyy tietoa Suomen YK-liiton sivuilta. Näille suomenkielisille sivuille pääsee osoitteesta http://www.vapaaehtoiset.org/ . Kirjallista aineistoa voi kysyä kysyä niin ikään Suomen YK-liitosta. Yhteystiedot: Suomen YK-liitto, Unioninkatu 45 B, 00170 Helsinki
puh. 09 - 135 1402, fax. 09 - 135 2173, sähköposti: toimisto@ykliitto.fi.
Suomen Kuntaliiton ylläpitämässä Suomen kunnat sivustossa http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/a3suomi.pdf on kartta jossa näkyy Suomen kunnat, maakunnat ja läänit. Kartta on pdf-muodossa ja saat sen suuremmaksi, eli kuntien nimet näkyviin, alhaalla vasemmalla olevan %-valikon avulla. Samat kartat löytyvät myös Suomen Kuntaliiton julkaisemasta Tietoja kunnista - kunnittain ja alueittain tilastosta (2000). Julkaisu löytyy ainakin suurimmista kirjastoista.
Linnanneitojen elämästä tietoja kannattaa hakea hieman kiertoteitse, sillä linnanneidot itse eivät juurikaan ole olleet historiankirjoituksen kohteena. Aiheesta löydät hakemalla tietoa ritarilaitoksesta, linnoista, aatelista tai/ja keskiajan kulttuurihistoriasta. Eli siitä ajasta ja niistä paikoista missä ja milloin linnanneidot olivat ja elivät.
Tästä aihealueesta kertovat mm. seuraavat kirjat:
Derry: Karmea totuus keskiajasta (1999)
Sindt, Ulf : Ritarit (1998)
Gravett: Keskiajan ritarit (1996)
Clare, John: Ritarit (1992)
Feodalismi - uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria (1997)
Toinen tie on hakea tietoa naisten asemasta ja naishistoriasta. Oivallisia lähteitä ovat
Kaari Utrion Eevan tyttäret - Eurooppalaisen...
Voit hakea tietoa Itävallasta Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Valitse Pikahausta luokkahaku, Itävallan luokka on 44.4.
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista osoitteesta www.makupalat.fi/maat2.htm löytyy Itävalta-linkkejä.
J.S. Bachin Preludi ja fuuga Es-duuri BWV 552 löytyy levyltä Organ favorites ja se kuuluu Helsingissä Rikhardinkadun, Lauttasaaren, Töölön, Pitäjänmäen, Kannelmäen, Oulunkylän, Itäkeskuksen ja Kontulan kirjastojen kokoelmiin.
BWV 553-560 Kahdeksan pientä preludia (Acht kleine Präludium und Fugen) kuuluu Pääkirjaston (Pasila) ja Suutarilan kirjaston kokoelmiin. Asuinpaikkaasi lähinnä voit kuunnella näitä levyjä Töölön ja Pasilan kirjastojen musiikkiosastoilla.
Salme Saure on kirjoittanut hänestä kirjan Laila Hietamies läheltä.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi klikkaamalla kohtaa Kirjallisuus näet linkin Suomen kirjallisuus yleensä. Välittömästi tämän alapuolella on linkki Kirjailijat ja runoilijat, klikkaa tätä. Täältä löydät kaksi linkkiä Laila Hietamiehestä.
"Nauhalle luettuja" eli äänikirjoja on useimmissa, ellei peräti kaikissa, kirjastoissa. Valikoima vaihtelee toimipisteittäin, ja kannattaakin käyttää hyväkseen mahdollisuutta tilata aineistoa eri kirjastoista, ellei oman toimipisteen valikoima tunnu tarpeeksi kattavalta.
Muutamia äänikirjoja on myös CD-levyinä, mutta ainakin toistaiseksi suurin osa äänikirjoista on saatavana vain kasetteina.
Äänikirjoja on saatavana eri kielisinä, suurin valikoima on tietysti suomen- ja ruotsinkielisissä, mutta muunkin kielisiä on.
Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjoista Kirjastopalveluiden oppaasta, http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h28/q86.htm
Asian selvittäminen käy kätevimmin pääkirjastossa (Pasilassa). Kannattaa varata jonkin verran aikaa ja ottaa jokin virallinen henkilölisyystodistus (esim. ajokortti, kuvallinen kelakortti) mukaan.
Kuvaamasi kirjastokortin väärinkäyttötapaukset ovat hankalia ja siksi niiden hoitaminen on keskitetty pääkirjastoon.
Toivottavasti asiasi selviää!
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viisaus-sanan merkitykset ovat: (1.). järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys, esim. elämänviisaus, (2.). oppi, tieto, tietämys, esim. kirjaviisaus ja (3.). viisas ajatus, lausuma, esim vanha viisaus sanoo...
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
Internetistä löytyy "Hugo Simberg -sivut", joilla on lueteltu kaikki Simbergin työt. En löytänyt sieltä yhtään teosta, jonka nimi olisi jokin arvelemistasi, mutta kyllä löydät hakemasi teoksen sieltä varmasti, koska nimet toimivat myös linkkeinä maalauksiin.
Sivujen osoite on:
http://www.fng.fi/fng/html4/se/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Parhaiten varmasti selviydyt tehtävästäsi, kun käyt lainaamassa kirjastosta (ja jos kotikuntasi kirjastossa ei ole,niin voit pyytää kirjastoasti kaukolainaamaan) suomi-latina-suomi -sanakirjan.
Suppea suomi-latina -sanakirja löytyy internetistäkin sivulta:
http://www.helsinki.fi/~nrintala/latina.html
Kysymistäsi sanoista "ala" merkitsee "olka, hartia, kainalo, siipi, sotajoukon siipi, sivusta, (sivustalle sijoitettu) ratsuväenosasto
Horhus-sanaa en latinankielen sanakirjasta löydä, mutta "hornus"="tämänvuotinen" ja "hortus"="puutarha, puisto, vihannekset"
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja...
Imuroitavia sanakirjoja ei tunnu löytyvän. Netistä löytyy kyllä muuten ilmaiskäytössä olevia sanakirjoja, esim.yksi suomi-ruotsi -sanakirja sivulta http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml (on nimeltään Svensk-finskt lexikon, mutta hakea voi myös suomen kielen sanoilla). Linkkejä verkosta löytyviin sanakirjoihin ja kielenkääntäjiin löytyy enemmänkin Makupalat-hakemistosta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Sanakirjoja on myös cd-romeina, esim. Lahden kirjastosta löytyvät WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja sekä Suuri suomi-ruotsi -sanakirja A-Ö.
Yleisten kirjastojen keskuskirjasto on Helsingin kaupunginkirjasto. Sen tehtävät määritellään kirjastoasetuksessa 1078/1998 seuraavasti:
1) toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena;
2) edistää yleisten kirjastojen sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa;
3) kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä; sekä
4) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät.
Toivon myös sinulle antoisaa, lämpöistä ja muistorikasta kevättä.
