Kuuluisimpia St. Ivesin taiteilijoita oli Barbara Hepworth. Hänestä kertoo esim. Gale: Barbara Hepworth works in the Tate Gallery Collection and the Barbara Hepworth Museum St. Ives.
St. Ivesissa oli jo 1800-luvulla taiteilijayhteisö, tietoa netistä sivuilta: http://www.utopia-britannica.org.uk/pages/CORNW.htm ja http://www.penleehouse.org.uk/art-history/stives-artists.htm
Faktaa löytyy Cornwall oppaista esim. Hannigan : Cornwall & The Isles of Scilly.
Cornwalliin sijoittuvia romaaneja löytyi esim. Philippa Carr: Kerran taas kohdataan ja Richard Mason: Meren huoneissa.
Seuraavissa puukkokirjoissa on jotain myös taonnasta:
- Mehtonen, Ilari: Puukkoseppä, 2000
- Väyrynen, Pekka: Puukonrakentajan opas, 2000
- Sepän taidot, toim. Ilari Mehtonen (kappaleessa Taonnan sovellutuksia on artikkeli: Puukon suunnittelunäkökohtia.
Takomista käsitellään myös Heikki Sepän Hopeasepän pajasta kirjassa artikkelissa Taonnan seitsemän perusmuotoa.
Videot:
- Puukko ABC : näin tehdään hieno ja kestävä käyttöpuukko, 1998
- Komulan setti : Tommin takoja, 1985.
Kirjastojen itsepalvelusta löytyy artikkeleita ja käytyä keskustelua esimerkiksi Kirjasto-lehdestä. Aleksi-artikkelihaulla, asiasanat: "kirjastot ja itsepalvelu" hakutuloksena on kaksi artikkelia:
Myllylä, Riitta
Nimeke Pelaako palvelu? : arjen pulmia ja ilonaiheita
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1999 ; (92) ; 6 ; 10-11
Heikkilä, Inkeri
Nimeke Asiakkaiden vai koneiden kirjasto?
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1997 ; (90) ; 6 ; 194-195
Lehdet löytyvät esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta, Pasilasta ja niistä voi ottaa kopioita.
Itsepalvelua käytetään paljon Espoon Kirjasto Omenassa, johon kannattaa käydä tutustumassa, sekä tehdä kysely heidän kokemuksistaan, yhteystiedot linkistä http://...
Kristiina Halkolan esittämän laulun Sinun lapsesi on sanoittanut Kahlil Gibran,
runo löytyy ainakin teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (1978). Runossa on säkeet: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille. Olisiko kyseessä etsimänne runo?
Kymenlaakson kirjastojen aineistotietokannassa
www.kouvola.fi/kirjasto/kyyti on noin 80 viittausta
vampyyrikirjoihin. Näistä viitteistä noin 60
viitettä Kouvolan kirjaston vampyyrikirjoihin, mukana ovat sekä aikuisten- että lastenkirjat, fiktiivisten teosten ohella myös tietokirjallisuutta kuten
rajatietoon luettavia teoksia.Viittauksia aikuisten
osaston vampyyrikirjoihin on noin 30 kpl
Heta Rytilän kokoamasta Kirjastopalvelu Oy:n
kustantamasta 20-sivuisessa Vampyyrikirjaluettelossa /
Vambyrbibliografissa on lueteltu vuoteen 1993 mennessä ilmestyineitä kirjoja.
Tietoa vampyyrikirjoista ja -elokuvista ja
liitteenä luettelot kauhusarjakuvista ja vampyyrielokuvista on Harto Hännisen ja
Marko Latvasen kirjassa VERIKEKKERIT. KAUHUN...
Tikkurilan kirjastossa on useita Vantaanjokea käsitteleviä kirjoja, joista tosin suuri osa on Vantaa-kokoelmassa, jonka aineistoa ei saa kotilainaksi. Lainaksi voi kuitenkin saada esim. kirjan Vantaanjoki, joka on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 20-vuotisjuhlajulkaisu. Tästä kirjasta saat varmasti tarvitsemasi tiedot, jollet kovin laajaa tutkielmaa ole tekemässä.
Kopiosto vastaa oppilaitosten ja koulujen tekijänoikeuskysymyksistä, oheessa linkki jossa on ohjeita tv-ohjelmien nauhoittamisesta ja esittämisestä oppilaitoksissa. Kopioston kotisivu http://www.kopiosto.fi/
Pyöreän pöydän ritareista kertovia kirjoja suomeksi ovat esim. Elisabeth Chadwickin Lancelot - ensimmäinen ritari, Wolfram von Eschenbachin (pääsana on Wolfram) Parsifal, Volter Kilven Parsifal - kertomus Graalin ritareista. Englannin kielisiä puolestaan ovat esim. The Chronicles of the Holy Grail, James Knowlesin The legends of King Arthur and his Knights, Rosalind Milesin kirjat, joita ovat muun muassa Isolde sekä Guenevere sekä Lindsay Clarken Parzifal and the stone from heaven.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa äänikirja-aineistoa ei ole mitenkään erityisesti jaoteltu näkövammaisille tai muille asiakkaille suunnattuihin äänitteisiin, mutta tokihan näkövammaiset lainaavat paljon tämäntyyppistä aineistoa. Aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ) äänikirjat saa esille vaikkapa kirjoittamalla asiasanaksi "äänikirjat" ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi äänitteet. (Aineistolajin valintakaan ei ole välttämätöntä, mutta silloin mukaan tulevat myös äänikirjoja käsittelevät painetut kirjat.) Tällä hakutavalla saadaan esiin suurin osa äänikirjoista. Äänikirjoja voi hakea myös esim. luokalla "1.4" ja aineistolajilla äänitteet.
Eritysesti näkövammaisille tarkoitettuja äänitteitä löytyy...
Entisen Kouvolan Kieli-instituutin kirjaston nykyinen
nimi on
HELSINGIN YLIOPISTON KÄÄNNÖSTIETEEN LAITOKSEN KIRJASTO
PL 94
45101 KOUVOLA
puh. (05)825 2260
http://www.rosetta.helsinki.fi
Internetistä löytyy sivusto, jossa on vertailtu eri maiden sotilasarvoja 1. maailmansodan aikana, sen osoite on http://www.theaerodrome.com/aces/ranks/r-g.html
Teoksessa Puna-armeija Stalinin tentissä (1997) kerrotaan sotilasarvoista ja myös siitä sekoittava seikasta, että vielä talvisodan päätyttyä Neuvostoliiton sotilasarvojen järjestelmä poikkesi varsin paljon Euroopassa yleisesti käytetystä. Upseerin ja aliupseerin arvot oli sosialistisen vallankumouksen jälkeen poistettu tasa-arvoisuuden nimissä. Kuitenkin jo 1930-luvun mittaan oli käyttöön otettu jo sellaisia "vanahnaikaisia" nimityksiä kuin majuri ja marsalkka, ja paine vanhaan palaamiseen oli 1940 suuri.
Tietoa voi etsiä hakusanoilla rank insignia Russia Internetistä
Wikpedian...
Jos toisen valtion alueella on paikannimiä, joilla on oma suomalainen nimi, se osoittaa, että kohde on ollut suomalaisille erikoisen tärkeä. Sana "väinä" tarkoittaa leveää, syvää ja hiljaa virtaavaa jokea. Varhaisin maininta väinästä on 1100-luvulta, jolloin ensi kertaa mainitaa Lyvones Veinalanses= Väinän liiviläiset.
Väinäjoen väitetään olevan suomalaislle tuttu jo viikinkiajalta, kun pohjanmiehet purjehtivat syvälle Venäjälle aina Konstantinopoliin asti. Eräiden kielentutkijoiden mukaan Väinänlinna ja Väinäjoki saattavat olla jopa Kalevalan paikkojen esiversioita ajalta, jolloin suomensukuiset heimot vielä majailivat nykyisen Latvian alueella. Samaan sanayhteyteen on liitetty myös Väinämöinen, joka esiintyy mm. vedenhaltijan nimenä.
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,...
Aivan varmaa tietoa asiasta on vaikea löytää, mutta useita teorioita kylläkin. Arvoisa Kirsti vastaa samaiseen kysymykseen Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.12.1997 tähän tapaan:
"Kynttilöiden poltto ikkunoilla ei ole merkityksetön tapa, vaan liittyy vanhastaan hallitsijan ja kansan väliseen vuoropuheluun. Ruotsinvallan aikana kynttilät paloivat suomalaisten ikkunoilla kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaallisten vieraillessa Suomessa. Autonomian aikana tapa jatkui keisarillisina merkkipäivinä ja keisarin vieraillessa täällä.
Sortovuosina kynttilänpolton merkitys kuitenkin muuttui. Niitä alettiin polttaa kansallisen suurmiehemme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta vastalauseena venäläistämiselle.
Marraskuussa 1919...
Tässä muutamia hyviä tietokirjoja, joista voit aloittaa:
Venturo, Piero & Ceserani Cian Paolo: Kreeta, tarukuningas Minoksen saari. WSOY 1985. ISBN 951-0-13394-9.
Levanto, Marjatta: Taivaallinen tungos - kuvia muinaisista myyteistä. Teksti Marjatta Levanto, kuvitus Julia Vuori. Otava 2001, ISBN 951-1-17296-4
Laine, Vesa: Hermes -- antiikin lukemisto. WSOY 1988.
ISBN 9510216763 |
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita. WSOY 1984 (sarja: Maailman taruaarteet - Kreikka) : ISBN 951-0-12748-5
Bellingham, David: Kreikan mytologia. Gummerus 1990. ISBN 951-20-3599-5
Hauska satukirja aiheesta on Elina Karjalaisen Uppo-Nalle ja merikarhun tytär. WSOY 1990 : ISBN 951-0-16407-0.
Nuortenkirjan aiheesta on kirjoittanut Liisa...
Mainitsemallesi Luontaisprismalle seuraavat yhteystiedot: Mikkolantie 1, 28130 PORI, puh. 02-625 1544
Merja Lindströmin teoksesta "Itsehoito-opas : homeopaattiset yhdistelmät" on toinen, uudistettu painos vuodelta 2002, ja sen kustantaja on Suomen kansallisbibliografian mukaan Porin luontaistuote ja homeopatia, joka puolestaan on yksi Hankintatukku Oy:n myyntipisteistä.
Hankintatukun www-osoite on: http://www.itsehoito.net/
Seuraavissa kirjoissa on tietoa kransseista, hautakoristeista jne.
Bergenström, Anna: Talvitunnelmia
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Innilä, Merja: Emmyn ikikukkia
Weimar, Martin: Tee itse kauneimmat kukkakranssit
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvä lumikenkäilyä käsittelevä aineisto on lähinnä lumikenkäilyä liikuntamuotona esittelevää, kuten esim. Mika Kalakosken Lumikengät - polku talviseen luontoon -teos.
Yliopistojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy joitakin tutkimuksiakin esim. Pekka Mäkisen Lumikenkien käytön vaikutus hakkuutyön ajanmenekkiin ja kuormittavuuteen (1990) ja Toivo Vuorelan Suomalaisten lumikengistä ja suosuksista (1900). Tutkimukset käsittelevät lähinnä lumikenkien käyttöä metsätöissä. Teokset ovat Helsingin yliopiston kokoelmissa.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy artikkelitietokantojen Aleksi (26 viitettä) ja Arto (38 viitettä) kautta. Artikkeleita tutkimatta on vaikea sanoa, voiko niitä pitää tutkimuksina....
Huonolta näyttää. Orimattilan kirjaston tietokannasta en löytänyt mitään ruotsinkielistä Pokemon-materiaalia. Muista Suomen kirjastoista etsiessäni löysin vain kaksi teosta:
-Barbo, Maria S. : Den officiella Pokemon handboken : av Maria S. Barbo / svensk text: Jan Malmsjö, Stockholm : Bonnier Carlsen, 2000
- Pokemon äventyr / text bearbetad av Michael Teitelbaum och Creative Media Applications, Inc. ; illustrationer av Leif Peng ; svensk text av Jan Malmsjö, Stockholm : Bonnier Carlsen, cop. 2000
Nämäkään eivät vaikuta varsinaisilta sarjakuvilta, mutta jos haluat, voit tilata näitä oman kotikirjastosi kautta kaukolainoiksi.
