Oulun kaupunginkirjastossa ei ole Käpyn selän alla videokasettia eikä DVD-levyä.
Elokuva on saatavana videokasettina muissa maakuntakirjastoissa. Voit tehdä kaukolainatilauksen kotisivuillamme seuraavassa osoitteessa: http://www.oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukolaina.html .
Kaukolainamaksu on 50 senttiä.
En valitettavasti voi, sillä hänestä on niukasti tietoa saatavilla. Kirjasampo.fi-palvelusta löytyy lista hänen teoksistaan.
Kirjoistakaan ei löytynyt tietoja Gabi Adamista.
Jesper / Jasper on germaanisissa kielissä kehittynyt rinnakkaismuoto nimestä Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Lisätietoa löytyy teoksesta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Helpoin tapa etsiä isotekstisiä kirjoja Helmetistä on kirjoittaa ”isotekstiset kirjat” sanahakuun, jonka jälkeen näytölle tulee kaikki isotekstiset kirjat uutuusjärjestyksessä.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2004) kertoo, että Mitja on Suomen ortodoksisessa kalenterissa mainittu Demetrioksen eli Diitrin venäläinen kutsumamuoto. Lisäksi Mitjan lähtökohtana voi olla Mikael. Demetrios-nimen
pitkähkö selitys löytyy tästä Lempiäisen kirjasta.
Ortodoksinen kalenteri löytyy http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Alkukielisen Vanhan testamentin ja hepreankielisen Uuden testamentin käännöksen (erik. Luuk. 24:23) perusteella näyttää siltä, että tyypillisen tapa ilmaista tämä pääsiäisteksti olisi חי הוא hay/haj hu ’Elävä on hän’. (Naisesta puhuttaisiin חיה היא hayya/hajja hi). Sanat voisivat olla myös toisessa järjestyksessä. (Hepreaa luetaan oikealta vasemmalle).
Eduskunnassa ei ole päätetty tuollaista; se olisi ollut vastoin kansalaisten yhdenvertaisuutta, joka on keskeinen perusoikeus. Tutkimusten mukaan naisten palkat ovat keskimäärin 20 % alhaisempia kuin miesten palkat, sen takia puhutaan "Naisen markka on 0,80 mk".
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta (http://www.sktl.net/) kerrottiin, että teoksen, myös klassikkoteoksen, käännöksen nimi sovitaan kirjan kustantajan ja kustannustoimittajan kanssa. Viime kädessä kustantaja päättää nimestä.
Anders Allardtin kirjassa Liljendal sockens historia sekä Synnöve Bergholmin teoksessa Liljendal hembygdsbok löytyy pari mustavalkoista kuvaa Sävträskin sillasta. Liljendalin kirjastossa on lehtileikkeitä siltaa koskevista artikkeleista. Paikallisen kotiseutuyhdistyksen Liljendal hembygdsföreningin tiedot löytyvät osoitteesta
http://www.ita-uudenmaankylat.fi/categories.asp?document_id=353&cat_id=…
Kyseessä voisi olla Suomen rauhanliiton vuonna 1983 julkaisema kirjanen "Hibakushat kertovat: atomipommitusten uhrien kirjoituksia" (ISSN 0357-2656). Siihen sisältyy seitsemän henkilön kertomukset elämästään ennen ja jälkeen atomipommi-iskujen. Näistä Fumiko Nonan kertomus vastaa kuvaustanne ja on myös otsikoitu "Rumat kasvot".
Hyvin saat ajantasaisia lähteitä hakemalla Vivisimolla, kirjoitat www.vivisimo.com ja hakukohtaan Oscar Wilde. Näin saat aineistoa jaoteltuna eri aiheisiin, jotka liittyvät tähän kirjailijaan. Suomalaisten yleisten kirjastojen aineistot Wildesta saat osoitteella www.kirjastot.fi > Frank-monihaku > maakuntakirjastot, valitsemalla pudotusvalikosta kaikki kirjastot ja kirjoittamalla asiasanaksi Wilde, Oscar. Vastaavasti, jos olet kiinnostunut yliopistokirjastojen Wilde-annista, voit valita Frank-monihausta yliopistokirjastot. Seuraavanlaisia teoksia
Wildeen liittyen löytyy juuri nyt Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta: Drufva, Juha: Unohdettuja ajatuksia etsimässä (Tampere : Eurooppalaisen filosofian seura, 2005),
Ulkomaisia...
Valitettavasti emme ole löyneet elämänkertatietoja Kiki Thorpesta. Samasta kirjailijasta on esitetty aiemminkin vastaanvanlaisia kysyksiä. Laitan tähän oheen linkit Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempiin vastauksiin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=8c3d…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=8c3d…
Oulun kaupunginkirjastossa on sanakirja Thibert, Arthur : Dictionary : English-Eskimo, Eskimo-English (1976). Saatavuuden voi tarkistaa Intro-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro .
Valitettavasti vielä ei voi sanoa tarkkaa aikaa, milloin aikakauslehtiä voi lainata. Palutusautomaatti ei ota vastaan ohuita lehtiä ja niille ollaan kehittämässä lainauskoteloa. Toivottavasti asia järjestyy pian. W.i.t.c.h Aikakirjat sarjakuvalehtinä ovat lainattavissa, samoin W.i.t.c.h kirjat.
J.K. Rowlingista ja Harry Potter-kirjoista löytyy tietoa suomeksi kirjoista:
86.5 Smith, Sean : J.K. Rowling : Harry Potterin luoja.
Helsinki : Memfis books, 2003.
86.11 Blake, Andrew : Harry Potterin ilmestys.
Tampere : Vastapaino, 2004.
86.1103 Beahm, George:
Harry Potter-kumppani.
Helsinki : Readme.fi, 2006.
86.12 Fantasian monet maailmat.
Helsinki : Btj Kirjastopalvelu, 2004
Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Vivianin nimipäivä on 2.5. Karlaa/Carlaa ei kalenterista löydy, nimi on kuitenkin Karl-nimen naispuolinen vastine ja Karlin päivä on 28.1. Sitä seikkaa, että samalla päivällä olisi miehen ja naisen nimi, ei kannata säikähtää sillä 28.1. on suomenruotsalaisessa kalenterissa myös Carola (joka on samaa alkuperää).
LÄHDE: Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. - 2005.
Kyseessä saattaisi olla Ira Levinin romaani Mengelen pojat. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva. Elokuva julkaistiin suomessa nimellä Brasilian pojat, ja eräässä sen esittelytekstissä todetaan mm. seuraavaa;
"Nuori amerikkalainen Barry Kohler kertoo kuuluisalle natsien metsästäjälle Ezra Liebermanille epäilevänsä, että Auswitzin keskitysleirin "kuoleman enkeli", tohtori Josef Mengele on elossa ja työskentelee Etelä-Amerikassa. Yhdessä miestensä kanssa hän yrittää kloonata Hitleriä! Kun Kohler saa pitäviä todisteita, Mengelen kätyrit murhaavat hänet. Liebermanin uteliaisuus on kuitenkin herännyt ja kauhukseen hän saa selville, että Mengelen geenimanipulaatio on onnistunut, jossainpäin maailmaan odotaa natsien aikapommi..."
Ennakkoäänestys eli ns. postiäänestys tuli ensimmäisen kerran käyttöön vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
"Oteäänestys" tarkoitti ennakkoäänestystä edeltänyttä käytäntöä, jossa kotipaikkakunnalta tilapäisesti poissa olleet henkilöt pystyivät äänestämään muualla hankkimalla otteen oman äänestysalueensa vaaliluettelosta. Oma äänestysalue määrittyi (ja määrittyy edelleen) asuinpaikan mukaan.
Tietolähteet:
Nousiainen, Jaakko: "Suomen poliittinen järjestelmä" (WSOY, 1998)
http://www.yle.fi/vaalit/vaalikoulu/kysymykset/id25498.html
