Frederick Herzbergin teosta "The motivation to work" ei valitettavasti löydy suomennettuna.
Löysin kuitenkin seuraavanlaisen opinnäytetyön, jossa todennäköisesti on tietoa tästä kahden faktorin teoriasta:
Ketola, Maarit:
Raision kaupungin työntekijöiden työtyytymättömyys ja henkinen väsymys Herzbergin motivaatioteorian valossa / Maarit Ketola, Anne Linna.
Turku : TuKKK , 1995.
Opinnäyte : Turun kauppakorkeakoulu , Hallinto.
Lisäksi internetistä löytyy tietoa teoriasta hakukone Googlen avulla, käyttämällä hakulauseketta "kahden faktorin teoria" ks. linkki:
http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft%3A*&q=%22kahden+fa…
Tautien ja muiden terveysongelmien sanalliset diagnoosit voidaan järjestelmän avulla kääntää koodeiksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisestä tautiluokituksesta 10 on ollut suomalainen laitos vuodesta 1996 lähtien. Sen on julkaissut Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), joka vastaa myös sen toimittamisesta ja päivityksestä.
Tautiluokitus ICD-10 on saatavissa eräistä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista käsikirjastokappaleena. Sitä ei siis lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Hakutavaksi valitaan pudotusvalikosta Teoksen nimi, kirjoitetaan hakuruutuun hakusanaksi Tautiluokitus ICD-10 ja painetaan...
Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html#
Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme...
Kuusta näkyy aina sama puoli maahan, myös eri puolilla maailmaa. David Whitehouse kertoo teoksessaan Kuun elämäkerta seuraavasti: "Koska kuu pyörii akselinsa ympäri samaan tahtiin kuin kiertää radallaan maata, se kääntää aina saman puolen meitä kohti. Näin on ollut luultavasti jo miljardeja vuosia. Koska kuun rata on kuitenkin hivenen soikea, Kuu-ukko näyttää hieman heiluttelevan ja nyökyttelevän naamaansa, niin että näemme ajan mittaa 59 prosenttia sen pinnasta, vaikka reuna-alueet näkyvätkin vain erittäin viistosti."
Japanin kielessä länsimaiset nimet kirjoitetaan aina katakana-tavumerkeillä. Katakana-merkkien kaavioita löytyy internetistä paljon, mutta wikipedian kaavio on täydellisin: http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Katakana-lista on otsakkeen "Table of katakana" alla.
Juhan: ユハン
Ville: ヴィッレ
Juhan kirjoitetaan siis kolmella merkillä: YU, HA ja N.
Ville kirjoitetaan merkeillä: VI, konsonantin kahdennusmerkki eli pieni TSU ja RE.
Ville on siis melkoisen hankala nimi kirjoittaa japaniksi. Ensinnäkin konsonantin kahdennus merkitään pienikokoinen TSU-merkillä. Toiseksi Japanissa ei ole varsinaisesti R- ja L-äänteitä, joten ne korvautuvat aina japanin heikkotäryisellä R:llä. Lisäksi äänne VI joudutaan muodostamaan (keinotekoisesti) kolmesta merkistä...
Kirjoja on tosiaankin mahdollista saada kirjaston kotipalvelusta kotiin. Kotipalvelua hoitaa Ritva Mälkiä
09/81657610 tai 09/816 57674
sähköposti ritva.malkia@espoo.fi
Kirjoja tuodaan noin kerran kuussa. Kotipalvelun hoitaja soittaa tilaukset yleensä kotiin. Palvelu on ilmaista.
Ujo postimies -laulun kuuntelupaikkaa en löytänyt netistä. Muutenkin netissä on näkyy olevan vähän kuunneltavia lastenlauluja. Näissä osoitteissa voi kuunnella muutamia lauluja osittain tai kokonaan:
http://www.sasokopp.net/
http://www.takuumiehet.com/
http://www.temporubato.fi/uudet-lastenlaulut-cd-levy
Kyseinen E. Orvon kappale löytyy äänilevyltä Aikuisten suosikkeja, Helsinki : Scandia, [1971]. Saatavana Tampereen (ei-lainattavissa) ja Anjalankosken kaupunginkirjastoista.
Sama kappale löytyy myös äänitteiltä Hopeinen kuu, Helsinki : Scandia, [1971] sekä Tuntematon lehdenjakaja, Mä veneen omistin, [S.l.] : Avista Records , [1968].
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Junnonaho, Martti: Uudet uskonnot - vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : Tutkimus tm-, dlm- ja hare krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa, Virkamäki, Pekka: Arka ja ahdas ismi, Bhaktivedanta, A.C.: Sri isopanisad, Bhaktivedanta, A. C.: Elämän tiede.
Voit tehdä haun asiakastietokannassamme itsekin: laita asiasanaksi hare krisna -liike. Myös liikkeen musiikkia löytyy lainattavaksi, esim. Krishna Prema das: Beyond darkness -cd-levy.
Googlessa voit laittaa hakusanaksi hare krishna, ja etsiä tietoa kielellä suomi. Hakutulos antaa monia sivuja, esim. http://www.krishnanmaailma.com/aihe/kaytantoa ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Krishna-liike.
Kirja on ilmestynyt tänä vuonna eikä se ainakaan vielä ole kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Joidenkin yliopistokirjastojen ja esim. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa se jo on. Kysy kirjaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan mukaan (http://www.fono.fi/) levyn nimi on Hämähämähäkki (1968) ja sillä on mm. Tarja Ponsiluoman esittämä laulu Laulu laineilla. Levyä ei näytä maakuntakirjastojen Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/) eikä yliopistojen kirjastojen Linda-tietokannan (https://finna.fi mukaan olevan enää kirjastojen kokoelmissa.
Kate Williamin teos No Place to Hide on ilmestynyt vuonna 1988. Se on Sweet Valley High –trillerisarjan kolmas osa, jonka Johanna Henrikson on suomentanut vuonna 2001 nimellä Talo jyrkänteellä. Kirjan copyright on sekä kirjailijalla että sarjan luojalla Francine Pascalilla.
Juice Leskisen laulun Paperitähdet nuotit löytyvät kirjasta Hitit: rautainen 70-luku. Nuottikirjan on julkaissut F-Kustannus v. 2003. Kirja taitaa olla loppuunmyyty kaupoista, mutta se löytyy useimmista kirjastoista.
Ehkä paras lähde kaikelle ravintola-alan tiedolle Suomessa on HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun kirjasto. Sen kokoelmista löytyy mm.
- Rolf Lindblom ja Mika Jokinen: Michelin-opas : tähtiluokitus, sekä tämän hetkinen tilanne ja tulevaisuus Suomessa. Turun Ammatti-instituutti 1997.
- Gault-Millau -lehti.
Kirjaston yhteystiedot ja myös pääsy sen tietokantaan löytyvät sivulta http://www.haaga-helia.fi/fi/kirjasto .
Ranskankielinen Wikipedia tarjoaa perustietoa aiheesta. Sen mukaan ensimmäinen Michelin-opas julkaistiin vuonna 1900, sitä jaettiin vuoteen 1920 asti autonrenkaiden ostajille kylkiäisenä. Tämä on se linkki joka yhdistää ruoka- ja hotelliarvioinnit tiekarttoihin ja renkaisiin.
http://fr.wikipedia.org/wiki/Guide_Michelin
http://fr....
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään ja elää omaa elämäänsä.
Helsingin sanomien Kysy Kirstiltä -palsta käsitteli asiaa v. 1997. Silloin Kirsti vastasi näin: "Tämä väärä huhu perustuu siihen sattumaan, että Ragni Malmstenin mies on nimeltään Erkki Karjalainen, kuten J:n isäkin." Ihan vain vertailun vuoksi, pelkästään pääkaupunkiseudun kirjastojen lainaajarekisteristä löytyy tällä hetkellä seitsemän Erkki Karjalaista.
Ragni Malmstenin lapsista ei ole saatavilla tietoa.
Katri-Helena on levyttänyt kappaleen nimeltä Onnen onkija vuonna 2006, se löytyy levyltä jonka nimi on Elämänlangat.
Levyä on olemassa myös pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa Helmet-tietokannasta. http://www.helmet.fi/
Katri-Helenan kotisivut: http://www.katrihelena.fi/index.htm
Kortin voimassaoloaika näkyy HelMetin omissa tiedoissa, jos asiakas on lapsi (voimassa kunnes täyttää 15 vuotta), laitoslainaaja (esim. päiväkoti, voimassa vuoden kerrallaan) tai henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta (voimassa 6 kuukautta kerrallaan). Voimassaoloajan päättyessä sinun ei tarvitse ostaa uutta korttia, mutta sinun pitää käydä kirjastossa päivittämässä henkilötietosi. Mukaasi tarvitset kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
Anu on lyhennelmä nimestä Anna. Anna on kreikkalainen muoto hebrealaisesta sanasta hannah, joka merkitsee armoa.
Neitsyt Marian äidin nimi oli Anna.
Anna on kristikunnan eniten käytettyjä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia. Anu on nimen karjalainen muunnos.
Uskonnonhistoriassa Anu -nimellä on aivan toinen merkitys: Anu oli muinaisten babylonialaisten taivaan, myrskyjen ja aaltojen jumala.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja,WSOY 1999
