Kyseessä on Sofie Litheniuksen sävellys "Pienoinen nukkuu".
Se alkaa sanoin:
"Nukkuos vain pien’ armahain,
lintuna uutussa uinahtain!"
Laulu löytyy teksteineen ja nuotteineen esimerkiksi teoksesta:
Valistuksen laulukirja: koulujen ja nuorison tarpeiksi. Toimittanut J.N. Vainio. Helsinki: Valistus, 1947.
Kannelmäen kirjastossa tullaan järjestämään syksyllä 2008 opastustilaisuuksia internetin käyttöön. Ilmoitamme ajankohdista myöhemmin Kannelmäen kirjastossa, Helsingin Uutisissa ja www-sivuillamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki
Pasilan kirjasto (Pääkirjasto) ja Myllypuron lehtisali eivät lainaa lehtiä. Sen sijaan kaikista muista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä voi lainata lehtiä kotiin. Uusinta numeroa ei kuitenkaan saa lainaksi.
Koska kysymykseen löytyy vastaus arkistostamme, kopion sen tähän: Nimestä Tiiu ei löydy paljoa tietoa. Se on tosiaan virolainen nimi, jonka alkuperäinen muoto saattaa olla Dorotea. Virossa Tiiun nimipäivää vietetään 1.11. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 annetaan ohjeita siitä, milloin nimipäivää voi viettää, jos nimeä ei ole almanakassa. Ohjeiden mukaan nimipäivää voi viettää samana päivänä kuin kantanimen muut muunnokset, eli voitte hyvin juhlia Tiian päivänä 6.2. Voitte myös valita virolaisen nimipäivän 1.11.
Valokuituverkon välityksellä toimivista laajakaistayhteyksistä, saatavuudesta ja hinnoista saa tietoa niitä tarjoavien yrityksien verkkosivuilta. Ainakin Soneralla ja Elisalla on tarjolla ko. tekniikalla toimivia yhteyksiä.
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Taloyhti%F6ille/Laajakaista+taloyhti%F…
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Laajakaista+kotiin/Extra
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_kiinteistokuitu.php
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_super.php
Jos kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön langattomia WLAN internet-yhteyksiä, he voivat sen avulla luoda yhteyden internetiin omalta tietokoneeltaan kirjastossa. Tämä on mahdollista kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tietokoneeseen tulee olla asennettuna langaton verkkokortti. Käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Verkkoon mahtuu kyllä mukaan. Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/wlan/
Tarkempia ohjeita yhteyden käytöstä löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/bfe28c67-91f9-49f9-b5df-aecdcf3c3258.aspx
Kirjan voi tilata kirjastosta toiseen ja se maksaa 0,50€ (lasten aineiston varaaminen on maksutonta). Varauksen voit tehdä HelMet-verkkokirjastossa http://www.helmet.fi/ , mikäli sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku (pinkoodi). Varata voit myöskin joko soittamalla mihin tahansa kirjastoon tai käymällä missä tahansa kirjastossa. Lisää tietoa kirjojen varaamisesta tästä: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k .
Kysymys on varmaankin kirjasta Leigh, Norman: Kolmetoista kasinoa vastaan; suom. Matti Kannosto. Helsinki: Weilin + Göös, 1976.
Alkuteoksen nimi: 13 against the bank.
Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusasiallisuus ) uusasiallisuus selitetään seuraavasti: Uusasiallisuus (saks. Neue Sachlichkeit) oli taidesuuntaus, joka syntyi 1920-luvun alussa Saksassa. Se oli vastaliike vuosisadan alun modernismin voimakkaimmalle suuntaukselle ekspressionismille. Uusasiallisuus eli maailmansotien välisenä aikana Euroopan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa. Taidesuuntaus koki loppunsa Saksassa 1933, kun natsit ottivat vallan ja julistivat uusasiallisuuden kuuluvan rappiotaiteen piiriin. Jotkut uusasiallisuuden suunnat jatkuivat toisen maailmansodan jälkeen.
Tyylisuunta pyrki eroon ekspressionismin levottomasta ilmaisusta ja pyrki jäljittelemään totuutta...
Kiplingiltä on suomennettu yksi runoteos, ”Valkoisen miehen taakka”, johon on valikoitu vain nelisenkymmentä runoa alkuperäisestä teoksesta ”Rudyard Kipling’s Verse”. 1940, jossa on yli 700 runoa. Valitettavasti ”The Explorer” ei ole suomennettujen joukossa. Lisäksi Kiplingiltä löytyy suomeksi yksittäisiä runoja ja balladeita mm. teoksista ”Tämän runon haluaisin kuulla”.1986, ”Hallitse Britannia: englantilaista runoutta”. 1929, ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja”. 1933, ”Maailman runosydän”. 1998, mutta kyseistä runoa ei ole näidenkään joukossa. ”The Explorer” on melko pitkä runo ja netistä löytyvä pätkä siis vain pieni osa siitä, luultavasti epävirallinen käännös.
J. L. Brisleyn satu ”Kerttunen ja hänen kauppansa” on alkuperäiseltä nimeltään ”Bunchy”. Tieto löytyi Kallion kirjaston sivuilta löytyvästä satutietokannasta Satukallio http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ . (Hae: Kerttunen)
Räätälit eli vaatturit istuvat pöydällä jalat ristissä, koska kyseinen asento on usein käytännön sanelema: Työkappale pysyy siinä hyvin paikoillaan ja sitä on helppo levittää pöydälle tarkastelua varten, kuten Matti Räisänen Perinteisiä käsityöammatteja -teoksessa kertoo sivulla 157 (WSOY, 1986).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on usein kyselty kiinalaisista kirjoitusmerkeistä. Vastaukset löydät palvelun arkistostahttp://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun vaikkapa sanat kiinan kieli ja tee haku. Vastauksia selaamalla löydät mm. paljon hyviä linkkejä.
Ja sitten kysymykseesi: sisustussuunnittelija, englanniksi interior decorator, kirjoitetaan kiinaksi näin:
http://www.formosa-translation.com/chinese/i/ii71.html
Käännössivusto löytyy täältä:
http://www.chinese-word.com/
Ehdotamme käyttöönne Aisopoksen satua Tuuli ja aurinko. Aurinko saa lämmöllään miehen riisumaan viittansa, puhuri ei pysty voimallaan puhaltamaan sitä pois. "Minun paisteeni on vahvempi kuin sinun puhurisi", kehuskeli aurinko.
Pikkuserkkujen lasten sukulaisuussuhteesta keskenään on Wikipedian mukaan ainakin sukututkimuksessa käytössä kolmannen polven serkku ja siitä eteenpäin neljännen polven, viidennen polven jne. Kansanomaisessa käytössä ovat sanat sokeriserkku, sirpaleserkku ja kääpiöserkku.
Kielikello 2/95 kertoo, että sokeriserkku sanaa käytetään eri puolilla Suomea vähän eri merkityksissä. Jossain se tarkoittaa juuri pikkuserkkujen lapsia ja jossain taas pikkuserkkua kaukaisempia sukulaisia yleensä. Sanaa voidaan käyttää myös avioliiton kautta sukuun tulleista. Artikkeli mainitsee sokeriserkkujen jälkeen vielä harvinaisina termeinä mesi- ja hunajaserkut.
"Lasten kirjapaketti" on nimeltään sarja, johon kuuluvat esim. kirjat Tuhmajussi ja Tulukset. (Nimeen liittyy myös sana kirjakerho erään kirjan takakannen logossa.) Fennica -tietokannassa voi tehdä Tarkennetussa haussa sanahaun termillä lasten kirjapaketti?
https://finna.fi
Hakutulokseen saadaan kaikki sarjan kirjat ja niitä voi selata internetissä myös kotikoneella.
Linkki Fennican aloitussivulle
https://finna.fi
Tervetuloa kirjaston tietopalveluun tai lastenosaston neuvontaan, jos haluatte apua koko listan saamiseksi.
Varauksensa voi Helmet-kirjastossa perua milloin vain, ja varaus peruuntuu automaattisesti, jos asiakas ei käy noutamassa odottamassa olevaa varaustaan kahdeksan päivän kuluessa. Peruuntuneesta varauksesta ei aiheudu asiakkaalle kustannuksia.
Antiikin ja keskiajan kirkkohistoriaa käsitteleviä kirjoja löytynee varsinkin isommista kirjastoista useampia. Sopivia kirjoja voi myös tilata kaukolainaksi muista kirjastoista, jos niitä ei oman kunnan kirjastosta löytyisi.
Joitakin suomenkielisiä teoksia:
Walsh: "Kristinuskon syntyhistoria";
Krötzl: "Pietarin ja Paavalin nimissä: paavit, lähetystyö ja Euroopan muotoutuminen";
Thiede: "Kala Rooman keisarille";
Hällström: "Johdatus varhaisen kirkon teologiaan";
Eusebiuksen kirkkohistoria.
Eusebiuksen kirkkohistoria on vanhimpia kirjallisia lähteitä aiheesta. Kirja on kirjoitettu kilpailevista uskonnoista voiton saaneen ja keisari Konstantinuksen suosiman kristillisen kirkon näkökulmasta n. vuonna 324 jKr. Kirjan uusissa laitoksissa (esim...
Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 20. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannuspäivää oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin. Lähde: ”Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin”. SKS 2004.
Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö (koskien juhannusta) oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953): ”juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin”. Almanakka-arkistosta voit tarkistaa kulloisenkin vuoden juhannusaaton sijoittumisen (vanhat almanakat löytyvät osoitteesta http://...
