Etsin äitini muistokirjoitusta varten kehtolaulua, jonka kaikkia sanoja en muista. Tässä mitä muistan:
Nukuos vain, pien armahain,
umpuna uutussa uinahtain.
Päivyt se metsien rantoa (?) kultaa.
Äiti se kastavi ruusujen multaa.
Nukkuos ??, lauleluhun(?)
Kerran ne koittavat ??
Vastaus
Kyseessä on Sofie Litheniuksen sävellys "Pienoinen nukkuu".
Se alkaa sanoin:
"Nukkuos vain pien’ armahain,
lintuna uutussa uinahtain!"
Laulu löytyy teksteineen ja nuotteineen esimerkiksi teoksesta:
Valistuksen laulukirja: koulujen ja nuorison tarpeiksi. Toimittanut J.N. Vainio. Helsinki: Valistus, 1947.
Kommentoi vastausta