Tämä amerikkalaisen Lowell Masonin (1792-1872) säveltämä hymni löytyy nuotteineen ja suomenkielisine sanoineen useammastakin nuottijulkaisusta, esimerkiksi:
- Lehti puusta variseepi: suomalainen koululauluperinne. WSOY, 1999.
- Suuri toivelaulukirja. 2. F-Kustannus, 2005. Hymni on myös toivelaulukirjan vanhemmissa painoksissa.
- Parhaat hengelliset laulut. Warner/Chappel Music Finland, c2001.
- Parhaat yhteislaulut. Warner/Chappel Music Finland, Kirjapaja, 2000.
- Virsihelmiä. WSOY, 2006.
Näitä ja muita laulun sisältäviä nuottikirjoja voit etsiä oman kirjastosi kokoelmatietokannasta sana- tai nimekehaulla, sanoilla: sua kohti herrani. Aineisto kannattaa rajata nuotteihin.
"Sua kohti, Herrani" on se vanhempi ja tunnetumpi suomennos Sarah...
Fennicasta löytyy tiedot vuonna 2000 julkaistusta teoksesta Heikkilä-Berggrenin suku : Yrjön sukuhaara. Tekijä on Yrjö Salo. Kirjaa ei ole saatavilla Vanajanverkon kirjastoissa.
Janakkalan pääkirjastossa on vuonna 2003 julkaistu Heikkilä-Berggrenin suku : Jaakon sukuhaara. Tekijä on sama kuin edellisessä.
Nämä kaksi ja kolmas, Kallen sukuhaaraa käsittelevä sukukirja, ovat esimerkiksi Porin kaupunginkirjaston käsikirjastossa. Siellä niitä voi tutkia, mutta ne eivät ole lainattavissa.
Rakennustilavuus lasketaan RT-ohjekorttina nro 120.12 julkaistun SFS.standardin mukaan. Kortista saa tulosteen tai kopion pääkaupunkiseudun isoimmista kirjastoista; Helsingin kirjastoissa RT-kortisto on sähköisessä muodossa nähtävänä. Saatavuus on syytä varmistaa puhelimitse ennen kirjastoon menoa. Kortin mukaan ”rakennuksen tilavuudella tarkoitetaan tilaa, jota rajoittavat
ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta. Milloin rakennuksessa ei ole yläpohjaa tai yläpohja Iiittyy i!man uIIakkoa vesikattoon, katsotaan rajoittavaksi pinnaksi vesikaton yläpinta suojauksineen”. Kortissa on tarkempia määrityksiä.
Sähkö- tai paperipostiosoitetta ei ole helppo löytää. Heidän levy-yhtiönsä on Virgin Records (http://www.virginrecords.com/index.aspx ), jonka osoitetta sitäkään ei löytynyt. Toistaiseksi voin ehdottaa vain, että kysyjä kääntyisi keskustelufoorumin puoleen, ehkä sieltä löytyisi apu: http://p3.foorumi.info/30stmfoorumi/index.php
Tietoja täydennetään, mikäli osoitteita löytyy.
Palo syttyi keskellä päivää ullakolla. Tuli oli saanut alkunsa muurin halkeamasta ullakolle lentäneistä kipinöistä. Aluksi palokunta sammutti säiliövedellä ja sillä aikaa selvitettiin letkut lähellä olevaan kaivoon. Kun tulipalo vain kiihtyi pyydettiin naapuripalokuntia apuun. Kesti jonkin aikaa ennenkuin ne saapuivat, matkalla sattui onnettomuus, sillä oli sangen liukas keli, ja yksi auto jäi Monkolan kohdalla ojaan. 25 asteen pakkanen häritsi koko ajan sammutustöitä, moottoriruiskut eivät toimineet. Kun yksi moottoriruisku lähti käyntiin toinen sammui. Kaivon vettä ei riittänyt ja letkut vedettiin noin 500 metrin pääsä olevaan Lohjanjärveen. Niin syntyi 15 minuutin tauko vedentulossa, ennenkuin sitä saatiin rannasta. Tuli levisi kaiken...
Kunnan, kaupunkikunnan kiinteistöviraston puoleen voi kääntyä hakiessaan asunnon korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (entinen Valtion asuntorahasto) on kuitenkin valtionviranomaisena vastuussa myös kunnille/kuntayhtymille myönnetyistä avustuksista. Kotisivu: www.ara.fi.
Lakiin 1184/2005 on seuraavat asetukset: Asetus 128/2006,221/2006 sekä 115/2008. Laki ja asetukset löytyvät Finlexistä, www.finlex.fi
Kysymys 1)
Tämä Alpo Noposen runo, joka alkaa sanoilla ”Olen miettinyt toisenkin tuokion, / minä aikana ihminen kaunein on”, on nimeltään Mahdoton ratkaista. Runoa ei tiettävästi ole ruotsinnettu. Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannan mukaan Noposen tekstejä ei ole käännetty lainkaan. Katso http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php > haku tekijän sukunimellä ja etunimellä. (Tässä osoitteessa olevaa tietokantaa ei enää päivitetä. Pääset etsimään uudempia käännöstietoja klikkaamalla linkkiä ’Suomen kirjallisuuden käännökset’. Tietokantojen yhdistäminen on vielä kesken.) Tarkistin käännöstietoja myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ , Unescon Index translationum -...
Jämijärven kunnan asukastiedot vuodelta 1939 saa varmimmin Jämijärven kunnan kunnalliskertomuksesta, joista on painettu vain vuodet 1934-1938. Tämän saa nähdäkseen kansalliskirjastosta (yhteystiedot: http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?${APPL}=kirjastot&${BASE}=kirjastot&${THWIDS}=2.42/1216119162_247014&${MAXHITS}=1000&${HTML}=docusup&${THWURLSAVE}=42/1216119162_247014&${TRIPSHOW}=form=1 ).
Jämijärven kunnankirjastosta (http://www.jamijarvi.fi/palvelut/kirjasto ) voi tiedustella muita, painamattomia kunnalliskertomuksia ja niiden saamista kaukolainaksi muualle Suomeen. Jämijärven kunnankirjaston aineistotietokannasta (http://weborigo.pori.fi/jamijarvi/ ) ei löydy kunnalliskertomuksia, mutta silti niitä kannattaa...
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastossa on hakuteos 2005 standard catalog of world coins 1901 — present. Siinä on kuvia ja hinta-arvioita kolikoista, myös omistamasi kaltaisesta. Vastaavia teoksia on lähes kaikissa kirjastoissa. Tietokannoista voi hakea esimerkiksi hakusanalla numismatiikka.
Arvioinnissa voisi auttaa Holmaston liikkeen maksullinen arviointipuhelin (http://www.holmasto.com).
Numismaatikoiden keskustelupalstalle voi myös jättää kysymyksen (http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php).
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy haulla neljä suomenkielistä jännityskirjaa, joille on annettu asiasanaksi laulajat (listan ensimmäinen kirja on hakutuloksissa siksi, että tekijän nimi on Laulajainen :-)): http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=j%C3%A4nnityskirjal**+laulaja*…
Olisiko joku näistä kysyjän etsimä dekkari? Mikäli ei tärppää, asiaa voi tiedustella Kiiltomato.netin kirjallisuusaiheiselta keskustelufoorumilta: http://www.kiiltomato.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2
Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämän DekkariNetin sivuilta ja runsaasta dekkarilinkkivalikoimasta ei herunut enempää tietoja: http://www.tornio.fi/DekkariNetti
New York Fashion -sivustolta löytyy tietopaketti Daisy Lowesta: http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
Daisy on brittiläinen malli ja julkkis, joka on syntynyt 27.1.1989. Hänen äitinsä on tunnettu muoti- ja tekstiilisuunnittelija Pearl Lowe ja isä on Bush-yhtyeen Gavin Rossdale. Rossdale on nykyään Gwen Stefanin aviomies.
Internetistä löytyvien tietojen mukaan hän asuu tällä hetkellä Englannissa. Häntä pidetään tulevaisuuden supermallina, mutta hän on ehtinyt tehdä myös musiikkia huipputuottaja Mark Ronsonin kanssa. Lisäksi hän on näytellyt reality-sarjassa "Class of 08": http://www.bbc.co.uk/switch/classof2008/daisy-lowe.shtml
Linkkejä:
http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
http://yummyj.blogspot.com/2008/05/...
Hyllypaikka ei toimi HelMetissä hakuterminä juuri tuosta mainitsemastasi syystä: eri kirjastot käyttävät sitä eri tavoin. Kirjastoilla täytyy nimittäin olla mahdollisuus merkitä omiin kokoelmiinsa erilaisia asioita oman tarpeensa mukaan. Osa kirjastoista tekee hyvinkin yksityiskohtaisia merkintöjä tuohon Hyllypaikka-kenttään, osa taas ei. Esimerkiksi Pasilassa kaikkia kaunokirjallisuuden lajeja ei siihen välttämättä merkitä. Eri kirjastojen hyllypaikkamerkinnöistä ei ole mitään listaa, eikä oikein voi ollakaan, koska joka päivä tähän kenttään saattaa tulla uudenlaisia merkintöjä.
Tehokkain tapa etsiä haluamaasi kirjallisuutta on valita HelMetin etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita sitten hakukenttään vaikkapa "tieteiskirjallisuus...
Patsaan historia on kerrottu artikkelissa, joka on julkaistu kahdessakin ukrainalaisessa verkkolehdessä, toisessa ukrainaiksi, toisessa venäjäksi.
Patsas pystytettiin yleisvenäläisellä keräyksellä kootuilla varoilla. Se paljastettiin v. 1911. Patsas oli paikalla vain muutaman vuoden: Ukrainan jouduttua Neuvostoliiton osaksi patsas tuhottiin.
Aleksanteri II:ta pidettiin vapaamielisenä hallitsijana. Erityisesti häntä arvostettiin siksi, että hän lakkautti maaorjuuden Venäjän valtakunnasta. Maaorjat vapautettiin v. 1861. Aleksanterin patsaan paljastus Kiovassa oli ajoitettu siten, että osui vuoteen, jolloin juhlittiin maaorjien vapauttamisen 50-vuotisjuhlaa.
Patsaasta kertovien artikkelien osoitteet
http://www.interesniy.kiev.ua/old/...
Suomen taiteilijaseuran julkaisemasta matrikkelista KUVATAITEILIJAT 2004 on olemassa verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Myös Valtion taidemuseon verkkopalvelusta voi etsiä tietoja taidemaalareista, palvelu löytyy osoitteesta http://kokoelmat.fng.fi/. Tietoa kuvataiteilijoista maailmanlaajuisesti löytyy esim. Artists Indexistä osoitteesta http://www.wwar.com/.
Vuonna 1973 Suomen Chilen suurlähettiläksi oli nimitettynä Alexander Thesleff, mutta hänen varsinainen asemapaikkansa oli Argentiinassa, Buenos Airesissa. Chile toimi ns. jalkamaana. Santiago de Chileen oli Thesleffin lisäksi nimitetty asiainhoitajaksi I lähetystösihteeri Tapani Kaarle Brotherus.
Tapani Brotheruksesta on henkilötietoja Ulkoasiainhallinnon matrikkelissa 1918-1993, hän on Santiago de Chilen jälkeen toiminut mm. Oslossa, Teheranissa, Islamabadissa ja Ateenassa. Tarkempia tietoja hänen toiminnastaan voi kysyä ulkoasiainministeriön arkistosta, p. 09 - 160 55361
Paul Harrisin ”Clowns” sisältyy ainakin julkaisuun Moments musicaux, jonka tekijäksi eri kirjastotietokannat antavat nimen Åsa Gustavsson. Soitinkokoonpano muodostuu huilusta ja pianosta. Kyseessä on cd-levy.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista tuota julkaisua ei valitettavasti ole saatavilla. Muualta Suomenmaasta sen voi toki saada tännekin kaukolainana. Tosin eipä levyä taida olla lainattavana muualla kuin Oulun kaupunginkirjastossa! Etsin Harrisin teosta Frank-monihaun kautta maakuntakirjastoalueittain (http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet), käytännössä siis kaikista Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin myös erikoiskirjastojen, yliopistokirjastojen ja ammattikorkeakoulujen tietokannat....
Vuonna 1952 painettu "Opas kaupunginkirjaston käyttäjiä varten" kertoo:
"Kortillanne voitte lainata sekä tieto- että kaunokirjallisuutta useampiakin teoksia samalla kerralla, lapset kuitenkin enintään neljä kirjaa. Kunkin kirjan lainausaika on yksi kuukausi, mutta tätä aikaa voidaan pidentää kuukaudella kerrallaan, elleivät muut ole tilanneet ko. teosta." Mitään ehdotonta kappalerajaa ei siis aikuisten osalta näytä olleen.
Kysyimme asiaa myös eläkkeellä olevalta kollegalta, joka oli tullut kaupunginkirjaston palvelukseen vuonna 1955, ja hän kertoi, että tuolloin ei lainojen kappalemäärässä ollut rajoituksia.
Tarkkaa tietoa siitä, milloin rajoitukset oli poistettu, en onnistunut löytämään, mutta ilmeisesti tämä siis oli tapahtunut jo ennen...
Kansallisbibliografiasta löytyy Antero Taivalkosken suomentama Kreivitär Monte-Christo eli Salaperäinen nainen (Tampere: K. L. Rantanen , 1909) eli teos on ainakin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Lisäksi se löytyy Turun yliopiston kirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannoista.
Sarjan toisessa osassa Pitkä kuuma kesä Dawsonin ja Joeyn suhde on edennyt vaiheeseen, jossa Dawson painaa kostean suudelman Joeyn huulille. Sarjan kolmannessa kirjassa parin suudellessa aikakin menettää kaiken merkityksen.
Olet ilmeisesti lukenut sarjan kirjat mutta, koska parin suhteet suudelmineen kiinnostavat edelleen, sinun kannattaneen lukea sarja uudelleen.
Molempia nimiä on kysytty aikaisemminkin. Vanhoihin vastauksiin voit tutustua arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakulaatikkoon nimi ja paina Hae.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004).
Ninni on Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä. (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b88a9593-cb3… )
Nimeä Juulia on kysytty useamminkin. Juulia on Julian rinnakkaismuoto. Juliaana...
