Voisikohan kyseessä olla Ilona Meretojan nuortenkirja Lootuskukan jalokivi (WSOY, 1958)? Kirjassa joukko nuoria eurooppalaisia seikkailee Tiibetissä. Luostareissakin käydään ja joudutaan jännittäviin ja vaarallisiin tilanteisiin, mutta ainakaan pikaisella selaamisella en kyllä löytänyt kohtausta, jossa nuoret olisivat olleet munkkien kiusattavina.
Sanana Mesopotamia on peräisin kreikasta. Se muodostuu sanoista mesos, keskellä, ja potamos, joki, ja tarkoittaa siis jokien välissä olevaa maata. Tästä juontuu siis myös suomenkielinen nimi Kaksoisvirranmaa.
Nimen kytköstä Tampereen katusuunnitteluun ja kaavoitukseen kannattanee kysyä suoraan kaupungilta, https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/kaupunkiymparist…. Tampereen kaupunkisuunnitelun kotisivut löytyvät osoitteesta https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-rak….
Joukkueurheilusta on olemassa opinnäytteitä. Esimerkiksi seuraavat löytyivät Linda-tietokannasta:
- Mylly Mari: "Siis prinsessa ei voi esittää sammakon asussa : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta. Pro Gradu, Helsingin yliopisto, 2008
- Söderman Virpi: Kilpajoukkueessa voimistelevien nuorten tyttöjen näkemyksiä vanhempien tuesta harrastukselle, Turun yliopisto, 2008
- Tahkokallio Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa, Helsingin yliopisto 2006.
Helsingin yliopiston tiedoissa oli, ettei opinnäytteitä saa kotilainaksi. Lukusalilainaa voi tiedustella.
Pdf-tiedostona löytyi Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa. 2000
http://thesis.jyu.fi/f/vlaisi-...
Olemme pahoillamme, että olet joutunut odottamaan vastausta.
Työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta on kirjoitettu paljon. Siihen, mitkä ovat itselle parhaimmat lähteet vaikuttavat mm. näkökulma ja se, tarvitseeko tietoa aiheesta yleisesti vai johonkin tiettyyn alaan tai ammattiin liittyen. Aiheesta on kirjoitettu paljon esim. johtamisen tai mielenterveystyön näkökulmista, tai mm. opettajien tai hoitohenkilökunnan työhön liittyen.
Alla joitakin yleisiä kirjoja aiheesta:
- Työ leipälajina : työhyvinvoinnin psykologiset perusteet / Ulla Kinnunen, Taru Feldt ja Saija Mauno (toim.) (2005)
- Työuupumuksesta työn imuun : työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla / Jari Hakanen (2005)
- Työhyvinvointi tuloksentekijänä / Leenamaija...
Tarkkaa aikaa on vaikea sanoa. Kirjakaupasta löydät todennäköisesti uutuuskirjat nopeammin kuin kirjastosta. Kirjat tilataan keskitetysti hankintaosaston kautta ja kirjoille tehdään monenlaisia toimenpiteitä vielä ennen hyllyyn päätymistä: ne luetteloidaan aineistotietokantaan, muovitetaan, tarroitetaan ym. Kaikkein kysytyimmät teokset käsitellään hankintaosastolla nopeammin, jotta ne pääsisivät kiertoon mahdollisimman pian. Suosituimmilla kirjoilla voi kuitenkin olla pitkä varausjono, joten voi kestää aikansa ennen kuin kirja palaa kotikirjastonsa hyllyyn.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin otettu huomioon tämä ongelma ottamalla käyttöön niin sanottu Bestseller-kokoelma. Bestseller-kirjat ovat uutuuskirjoja, joissa on viikon...
Levyä ei ainakaan vielä ole Suomen kirjastoissa. Vincent Wardin River queen -elokuvaa on kuitenkin joissakin kirjastoissa, joten ainakin elokuvan kautta Karl Jenkinsin elokuvamusiikkia voi kuunnella.
Kyseinen kappale on nimeltään Jääkukkia. Kappaleen on säveltänyt Lauri Lindström ja sanoittanut Martti Jäppilä. Kappaleen on levyttänyt ainakin Dallape orkesteri vuonna 1932.
Kappaleen sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta numero 9. Kirja löytyy useista Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä, esim. pääkirjaston musiikkiosastolta.
Kappaleen sanat alkavat näin:
"Talvi-illoin akkunaan jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo..."
Ensimmäisessä säkeistössä lauletaan myös näin:
"Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkkunalta jäiset liljat kukkii vaan ..."
Digimuodossa (mp3 yms.) kirjastosta ei löydy musiikkiäänitteitä.
Mutta kirjastossa, esimerkiksi pääkirjaston musiikkiosastolla, on paljon erilaisia 60-luvun hittejä cd-levyillä.
Valitettavasti näistä kirjailijoista ei ole mainintaa Näytelmäkirjailijamatrikkelissa eikä suomalaisissa kirjailijaluetteloissa, ei myöskään Kansallisbiografiassa tai Kansallisbiografian lähteissä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran matrikkelista löytyy Anna Jungista seuraavat tiedot: syntynyt 2.8.1876 Oulussa ja kuollut 19.7.1929 Helsingissä. Hän on kirjoittanut Kaksinpuhelua oulunkielellä 1921 ja Annlis och andra barn 1918.
Lauri Pohjolasta löytyy SKS:n Suomen kirjailijat pienoiselämäkerroista vain tiedot, että hän on julkaissut Jäijellähtö ja muita kuvvauksija vanhasta Oulusta, 1948. Lisäksi hän on julkaissut Kaltio lehdessä mm. Pyrstötähti 1957 ja Kulassiparooni 1948 sekä Elättivaras teoksessa Aakkosista alettiin Oulun kansakoulujen 75...
Internetistä etsimällä nimellä "rockslide brownies" ei näyttäisi löytyvän oikein minkäänlaista reseptiä. Kyseessähän on todellakin Yhdysvalloista kotoisin oleva suklainen pekaanipähkinöillä maustettu makea leivonnainen. "Pecan brownies" -haku kuitenkin tuottaa jo paremman tuloksen, josta tässä esimerkkinä muutama sivusto:
- http://www.recipegirl.com/2008/10/02/caramel-pecan-brownies/
- http://www.foodaphilia.com/2007/01/caramel-pecan-brownies_09.html
- http://www.waitrose.com/recipe/Chocolate_Pecan_Brownies.aspx
- http://www.howtomakebrownies.com/chocolate-pecan-brownies.php
SFS-standardissa nro 4414 annetaan ohjeet siitä, mitä tietoja kirjojen nimiölehdille painetaan ja missä muodossa ja järjestyksessä nämä tiedot esitetään.
Tämän standardin mukaan tekijä on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun tiedollisesta ja taiteellisesta sisällöstä” ja toimittaja on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun sisällön valmistelusta”.
Standardin mukaan nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään tekijä(t) ja nimeke, myös toimittajan ja avustajan nimet.
Toimittajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”toimittaja”, ”toimittanut”.
Myös avustajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”kuvittaja”. Avustajan tiedot voidaan standardin mukaan painaa vaihtoehtoisesti myös nimiösivun kääntöpuolelle.
Kyseessä olevaa standardia kirjojen...
Kyllä kysymästäsi aihesta löytyy paljonkin teoksia. Esimerkiksi Maija Sorvettulan Johdatus suomalaisen hoitotyön historiaan tai Terveydenhuollon historia teoksista voisi olla sinulle apua ja ne löytyvät täältä meidän Kemin kirjastostamme.
Koska kyseessä on opinnäytetyö, neuvoisin sinua olemaan yhteydessä myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan kirjastoon. Heiltä löytyy varmasti myös paljon aiheseen liittyvää materiaalia. Tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta www.tokem.fi/kirjasto.
Tervetuloa kirjastoomma katsomaan, mitä aineistoa kokoelmastamme voisit käyttää.
Bukowskin kirjaa on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin helmikuun aikana yhteensä 85 kappaletta. Grassin teoksen ilmestyminen on viivästynyt ja toistaiseksi sitä ei ole vielä tilattu. Seuraa tilannetta osoitteessa www.helmet.fi . Varauksen voi jättää heti, kun niteitä on jossakin kirjastossa käsittelyssä-tilassa.
Kappaleen nimi on, niin kuin muistit, Talven touhut. Se on Aimo Mustosen säveltämä ja löytyy nuottijulkaisusta Laula leiki: lasten lauluja ja leikkejä (1972). Julkaisussa on tämän ja monien muiden laulujen sanat, melodia ja leikkiohjeita. Kirja on Siikajoenkin kirjaston kokoelmissa. Äänitettä ei kirjastoissa ole.
Museoviraston Korjauskortiston "Tulisijat" ISSN 1236-4517(saatavilla pdf-dokumenttina http://www.nba.fi/tiedostot/f3bc248f.pdf , s. 8 viitattu 23.2.09) kertoo kaakelipintojen korjaamisesta seuraavaa:
"Kaakelien lohkeamia voidaan korjata kipsillä, josta voi tehdä kokonaisen kaakelinkin puuttuvan tilalle. Puuttuva 'kaakeli' voidaan tehdä joko täyttämällä valmiiksimuurattua pintaa kipsillä tai valaen uusi kaakeli kipsistä ehjän kaakelin mukaan kipsistä tehtyyn muottiin. Kipsikaakeli hiotaan, käsitellään vernissalla ja maalataan öljyväreillä tarkoin samanlaiseksi kuin muutkin kaakelit. Maalipinnan kuivuttua pinta lakataan kiiltäväksi. Rikkoutuneet kaakelit voidaan liimata sopivalla värittömällä ja vedenkestävällä liimalla."
Yllä oleva...
Kustantaja WSOY ei ole ilmoittanut mitään joten ainakaan heillä ei taida olla suunnitelmissa julkaista jatko-osia. Pitäisi kysyä kaikilta mahdollisilta kustantajilta heidän aikeistaan. Kustantajilla on useimmiten nettisivut, siellä olevien yhteystietojen kautta voisi koittaa saada tiedon irti kaikilta. Tässä linkki josta pääsee eteenpäin: http://www.kustantajat.fi/ sekä http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat/
Pekka on suomalainen versio Petrus-nimestä. Nimen pohjana on kreikan kalliota tarkoittava sana petros. Pekka lienee muodostettu Petruksen venäläisestä hellittelynimestä Pedka. Nikolai on venäläinen muunnelma nimestä Nikolaus. Nikolaus-nimen osat tarkoittavat voittoa ja kansaa. (Lähde: Saarikalle, Suomalainen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Myrsky-nimeä ei ole almanakassa, eikä sitä löydy nimikirjoistakaan. Nummelinin ja Teerijoen kirjassa Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä kerrotaan, että nimi on annettu muutamalle suomalaispojalle ja -tytölle. Ensimmäiset havainnot ovat 1900-luvun alkupuolelta.
Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista annettiin Suomessa vuonna 1944. Siihen kuului siirtymäkausi vuoteen 1949, ja tämän jälkeen kaikissa kunnissa oli oltava sekä äitiys- että lastenneuvola.
Äitiysneuvontaa ja -neuvoloita olivat kuitenkin jo aiemmin järjestäneet yleishyödylliset yhdistykset, kuten Suomen Punainen risti ja Manneheimin lastensuojeluliitto. Viimeksi mainitun Tampereen osasto perustettiin vuonna 1921, ja lasten neuvolatyö käynnistyi niinikään 20-luvulla. Raskaana olevien äitien vastaanotot aloitettiin vuonna 1927. MLL:n neuvolat siirtyivät myöhemmin kaupungin ylläpitämiksi.
Lähteet ja lisätietoja:
Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston historiikki: http://www.mll-tre.fi/toiminta/historia.html
Arno...
Kerttu nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä aikaisempi vastaus:
Kerttu on vanha suomalainen muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Gertrud, mikä tarkoittaa urhoollista. Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta periytyvässä Piispa Henrikin surmavirressä Lallin vaimon nimenä. Siten Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisennimi. Nimi on otettu almanakkaan vuonna 1890.
Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999)
Tarkoitatte varmaan ao. teosta, josta oli ennakkotieto Fennica -luettelossa https://finna.fi
Tekijä(t): Kuisma, Markku, ennakkotieto.
Nimeke: Suomen taloushistoria 1000-2000.
Julkaistu: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2009
ISBN: 978-952-234-004-7 (sid.)(KV)
Kustantajan nettisivulla http://www.siltalakustannus.fi/uutuudet
sanotaan että teos ilmestyy helmikuussa. Teos ei liene vielä ilmestynyt.
