Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät: - kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste), - säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste), - kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja - kysyntä (kiinnostusaste). Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha raha voi olla halvempi kuin 20 vuotta vanha. Rahan koko ja valmistusaine (kulta, hopea, kupari, rauta ym.) vaikuttavat keräilyarvoon. isokokoisia, arvometallista valmistettuja rahoja kysytään eniten. Tästä päätellen markkojen vaihtaminen euroiksi kannattaa, ellei hallussa ole kovin hyväkuntoisia ja vähän markkinoilla esiintyviä rahoja. Osoitteesta www.kolikot.com selviää yhä kierrossa olevien...
Eeva-Liisa Mannerin ja Salvatore Quasimodon yhteyksistä ei ole kirjasto- ja tietokantahauissa tullut esille mitään. Oletus vaatinee varsinaisen tutkimuksen eli aineiston läpikäymisen. Eeva-Liisa Mannerin lyriikasta on paljonkin tutkimuskirjallisuutta, tässä muutamia:
HÖKKÄ, Tuula, Mullan kirjoitusta,auringon savua : näkökulmia Eeva-Liisa Mannerin runouteen ja sen modernistisuuteen, 1991
ITKONEN, Matti, Zenit - ulkoisesta sisäiseen, 1994
MATTILA, Pekka, Anomalioiden osuus Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa 2, 1974
RUNOSTA runoon : Suomalaisen runon yhteyksistä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan, 2004
HÖKKÄ-MUROKE, Tuula, Eeva-Liisa Manner, parabeelien lyyrikko, 1981
SUSPIROS,SOSPIRI : tutkielmia ja esseitä Eeva-Liisa Mannerin...
Tässä Facebookia hyvin tuntevan kollegan vastaus:
kyseinen "graafinen häiriö" on facebookin niin kutsuttu "Easter egg" eli käytäjille puolipiiloon tehty vitsi. Hassu graafiinen efekti on nimeltään Konami Code. Nimi tulee vanhoista japanilaisista videopeielstä, joita julkaisi pelitalo Konami, ja jotka usein käyttivät vastaavaa liikumisrutiinia.
Se järjestys millä tämän facebookin "punaiset renkaat" jutun saa aikaiseksi on juurikin peräisin näistä peleistä. (kts. lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Konami_Code ja http://konamicodesites.com/ )
Jyväskylän kaupungin talousarvio löytyy kaupungin sivuilta http://www.jyvaskyla.fi/info/talous/ta-09 josta on linkki PDF-julkaisuun Talousarvio 2009. Julkaisun sivulta 141 alkaen löytyy kirjaston tietoja.
Kirjaston omilla sivuilla julkaistaan edellisen vuoden toimintakertomus http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…. Vuoden 2008 tulot ja menot löytyvät toimintakertomuksen loppupuolelta liitteistä otsikolla Kirjaston talous.
Seuraavanlaisia teoksia löytyi LINDAsta eli yliopistokirjastojen kokoelmatietokannasta. Voit tarkistaa teosten saatavuuden lähikirjastostasi. Tarvittaessa voit myös tilata ne kaukolainaksi:
Päiväkerhotyö 25 vuotta. [Keuruu] : Keuruun seurakunta, [1991]
Uotinen, Anneli.
Päiväkerho 20 v. / [julk.] Vantaan seurakunnat ; [haastattelut: Anneli Uotinen] ; [kuvat: Pekka Nieminen, entisten ja nykyisten työntekijöiden albumit] ; [toteutus: Vantaan seurakuntien tiedotustoimisto] ; [piirrokset: Maria Sohkanen...et al.]. [Vantaa] : Vantaan seurakunnat, 1988
ISBN (nid.).
Malkavaara, Erkki.
Täti, piirrä Jumala! : puoli vuosisataa seurakuntien päiväkerhotyötä Tampereella / Erkki Malkavaara. [Tampere] : [Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat], 2000...
Vilppulan historiasta löytyi Maija- Stiinan Roineen Kolhon kylän tarina vuodelta 1998. Kirja on saatavilla Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, josta sen voi myös varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen kansan sananlasku- ja sananparsikirjoja löytyy useitakin, mutta niistä ei valitettavasti löydy sanontoja asuinpaikan mukaan. Selaamalla kirjat läpi voi löytyä jokin sanonta Vilppulastakin.Näitä kirjoja ovat esim. Suomen kansan sananparsikirja, toimittaneet R.E.Nirvi ja Lauri Hakulinen (WSOY 2000) ja Sananlaskut, aineiston valinneet Kari Laukkanen ja Pekka Hakamies ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 1978) sekä Suomen kansan vertauskirja , toimittanut Matti Kuusi (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1960)
Pirkanmaan murteella...
Listaa, jossa elektronisia veistoksia olisi kerätty, ei näytä löytyvän. Ehkä otat suoraan yhteyttä eri Taiteilijaseuroihin tai tutustut niiden sivustoihin, joista saa tarkkoja tietoja taiteilijajäsenistä ja heidän teoksistaan. Suomen Kuvanveistäjäliitto ry http://www.sculptors.fi/ pitää sivustollaan jäsenlistaa, josta pääsee klikkaamalla useimpien kuvanveistäjien omille sivuille. Suomen Taiteilijaseura ry http://www.artists.fi/ pitää yllä Verkkomatrikkelia, jossa esitellään 2300 suomalaista taiteilijaa, suora linkki matrikkeliin on http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto löytyy sivulta http://www.skjl.fi/index2.html . Erikoisuutena mainittakoon, että näyttelyjärjestäjä Art Fair Suomi on julkaissut...
Tarkoitat varmaankin tätä teosta:
Mattila, Lauri: Oriveden Onnistaipaleen Mattilan sukua [Orivesi]: [L. Mattila], 1980 (Oriveden sanomalehti)
39 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Kirjaa näyttää olevan lainakappaleena tai käsikirjastokappaleena muutamassa kirjastossa:
Åbo Akademis bibliotek
Kansalliskirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Eduskunnan kirjasto
Ota yhteyttä yhteyttä paikkakuntasi antikvariaattiin tai verkkoantikvariaatteihin: http://www.tie.to/antikvariaatit/
Ehkäpä sitä kautta löydät myynnissä olevan kappaleen.
Nimi Johans(s)on on patronyymi eli isännimeen perustuva nimi, joka tarkoittaa Johanin poikaa.
Läntisessä Suomessa ja Ruotsissa oli 1800-luvun puoliväliin asti tavallista, että varsinaisia sukunimiä ei käytetty, vaan etunimen perässä käytettiin patronyymiä tai joskus matronyymiä eli äidinnimeä. Patronyymit ovat vieläkin käytössä mm. Islannissa ja itäslavilaisissa maissa.
Johansson on Suomen yleisin ruotsinkielinen sukunimi. Nimen kantajia on tällä hetkellä - loppuvuodesta 2009 - 8739. Nimen variantti Johanson on huomattavasti harvinaisempi: 130 henkilöä.
Lähteet:
Blomqvist, Marianne: Vad heter finlandssvenskarna?, 2006.
Wikipedia. Http://fi.wikipedia.org
Väestörekisterikeskus. Http://www.vrk.fi/
Metsälehteä voi Jyväskylässä lukea Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Lehden numeroja voi pyytää varastosta (yleensä aikaisintaan seuraavaksi päiväksi) luettavaksi kirjaston lukusalissa.
Metsälehden piirtäjän Aarno Liuksialan piirroksista on julkaistu myös kirja:
Pekka Virtanen: Kynä käy - Aarno Liuksiala, taiteilija ja metsämies. (Metsälehti Kustannus 2003)
Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Suomen sanojen alkuperän mukaan:
Sana tiitinen on Keski-Pohjanmaan ja Peräpohjan murteissa tarkoittanut tiaista tai muuta pikkulintua eli samaa kuin tiitiäinen. Sana on onomatopoettinen eli linnun tiitii ääntä jäljittelevä.
(Suomen sanojen alkuperä R-Ö, Helsinki SKS, 2000)
Sukunimet-kirjan mukaan:
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta.
(Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja...
Julkaistusta aineistosta ei löytynyt tietoa kyseisestä suvusta; tarkastettu kirjastossamme olevista sukukirjoista, -hakemistoista tai aateliskalentereista (Suomen tai Ruotsin). Saksalaisten sukunimien Internet-sivulta ei myöskään löytynyt nimeä (ks. esim. http://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher_Familienname , http://home.foni.net/~adelsforschung/faq1.htm )
Suomen Sukututkimusseuran sivuilla on luettelo tutkituista suvuista:
http://genealogia.fi/linktoold/sukututk/frames.php?type=2&kieli=fi
Sen mukaan sukua ei ole tutkittu Suomessa.
Kannattaa vielä kysellä sukututkijoiden keskustelupalstoilta; esimerkiksi Makupalojen Sukututkimussivuilla on linkkejä keskustelupalstoille:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=ccdabfd7-0056-4ea4-...
Levin alueella, tarkemmin sanottuna Utsuvaaran tunturin rinteellä on majoitukseen vuokrattavia lasi-igluja. Igluista saa lisätietoa Levin Matkailu oy, Matkailuneuvonta, puh. 016-6393300 tai www.levi.fi. Myös lomakylä Kakslauttasessa Saariselällä on näitä "igluja".
Rikhardinkadun kirjaston musiikkiosaston virkailija on luvannut tehdä kymmenen CD:n paketin suomalaista musiikkia. Voit hakea levyt kirjaston lainaustoimistosta torstai-aamusta(19.11.) alkaen omalla nimelläsi. Kirjasto avautuu klo 10. Mikäli haluat pakettiin täydennystä, käy musiikkiosastolla, joka sijaitsee lähellä lainaustoimistoa. Rikhardinkadun kirjaston musiikkiosaston puhelinnumero on 09-31085713.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole näin vanhoja varsinaisia muotilehtiä. Sen sijaan meillä on tältä ajalta ulkolaisia yleis- ja taidelehtiä, joista välittyy kuvaa sen ajan muotivirtauksista.
Kotimaisista yleislehdistä mainittakoon Kotiliesi, jota meillä on varastoituna v. 1925 alkaen.
Meillä on myös varastossa yksittäisiä kotimaisia muotilehtiä, joitakin myös irtonumeroina, kuten Muoti + Kauneus, Muotisorja, Sorjat pukimet ja Kodin pukimet. Nämä aikakauslehdet ovat 1960-luvulta 1990-luvulle.
Yhtenäistä tilastoa kaikkien Suomen kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole saatavilla. Monet kirjastot kuitenkin julkaisevat kotisivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Näitä löytää esim. Googlella hakusanoilla "lainatuimmat lastenkirjat".
Suosituimpien nimekkeiden selvittämisessä myös Kirjakauppaliiton julkaisemista Mitä Suomi lukee -listoista voi olla hyötyä: http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3.
Lastenkirjallisuuden Plättä-palkinnon voittajan valitsevat lapset ja nuoret itse äänestämällä omaa suosikkiaan. Plättä-voittajat 2000-luvulla: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/platta00.htm
Asta Ikoselta on viimeksi ilmestynyt kirja vuonna 2004. Siskodisko-sarjassa ovat tänä vuonna ilmestyneet Päivi Lukkarisen Talliterapiaa ja Mary Hoganin Ihan kivat kasvot.
Emme ole saaneet tietoa uusien kirjojen tulosta lähiaikoina.Varmasti vain kirjailija itse tietää, kirjoittaako hän lisää kirjoja. Toivottavasti kirjoja tulee lisää.
Asta Ikosesta ja hänen kirjoistaan voit lukea täältä:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Uutta Päivi Lukkarisen Talliterapiaa-kirjaa esitellään Sanojen aika -tietokannassa. Ehkäpä Päivi Lukkarisen muista kirjoista löytäisit uutta lukemista:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Monet taiteilijat ja näyttelyt hyödyntävät tietotekniikkaa mm. tuomalla vuorovaikutteisia näyttölaitteita julkisiin tiloihin. Esim. Oulussa UBI-näyttöjen Katugalleriassa esitellään digitaalisia uusmedianäyttelyitä:
http://www.ubioulu.fi/katugalleria
Näyttelyiden aiheet eivät kuitenkaan näytä liittyvän ubiikkiin yhteiskuntaan.
Aihetta käsitteleviä taiteilijoita näyttää olevan vaikea hakemalla löytää. Ehkä pääsisit alkuun tämän teoksen avulla:
Digitaalinen kulttuuri / Charlie Gere [et al.]
Kadonneista joululahjoista kerrotaan Raimo S. Wallinin kirjoittamassa näytelmässä Kadonneet lahjat (sisältyy kirjaan Wallin: Noudata käsikirjoitusta, Joulupukki! Sokrates 1986, s. 24-29). Siinä tosin Joulupukki esiintyy vain yhden vuorosanan verran ja silloinkin pelkästään äänenä.
Satukuunnelma Kadonnut lahjasäkki (kirj. Kaija Tukia, Pelastakaa lapset 1977) on saatavana useissa maakuntakirjastoissa c-kasettina, mutta ei meillä täällä Kuopiossa. Kuunnelman sisältöä en pysty tarkistamaan, mutta jouluaiheinen se joka tapauksessa on ja nimestä päätellen voisi liittyä asiaan.
J.R.R. Tolkienin kirjassa Kirjeitä Joulupukilta, WSOY 2004 Joulupukilta pihistetään lahjoja, mutta ei kaikkia yhdellä kertaa. Lopuksi lahjat löytyvät.
Mikään...
Aimo Turusen kirjassa Kalevalan sanat ja niiden taustat (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1979) kerrotaan, että iso tammi kuuluu virolais-suomalaisten myyttirunojen vanhimpaan kerrostumaan ja se pohjautuu aiheltaan muinaisitämaisiin ja paleoarktisiin maailmanpuukuvitelmiin. Sellaisena tällä runolla on liittymäkohtia Maailmansyntyrunoon, Tulen syntyyn ja Päivän päästöön. Runosta on esitetty erilaisia tulkintoja. Uno Harva, Y.H.Toivonen ja Martti Haavio ovat pitäneet sitä Linnunradan syntykertomuksena ja samalla esittäneet sille vastineita Aasiasta m. Taka-Intiasta ja Etelä-Amerikasta.
Juha Pentikäisen kirjassa Kalevalan mytologia ( Gaudeamus 1987) todetaan Ison tammen myöhempien versioiden kantana olleen Oluenvaahtotammiruno, jossa on...
