Tietojemme mukaan Lauri Viidalta on käännetty saksaksi vain romaani Moreeni.
Toisen kysymyksen runo ” Ken paljon jaksoi jne.” voisi kenties olla jonkinlainen mukaelma Hilja Haahden ruonosta Oma äiti armas(runon alkusanat ovat:Ken painoi hellintä rintaa vastaan?)Runossa on kohta, joka muistuttaa kysymyksen runo-pätkää:
Ken kauan jaksoi, ken kuormat kantoi,
ken kallehinpansa kaiken antoi, ken lempi hetkehen viimeiseen?
Oma äiti armas !
Runo löytyy mm. teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 ja Hilja Haahden runokokoelmasta Valitut runot. Saksaksi sitä tietojemme mukaan ei ole käännetty vaikka joitakin muita Haahden teoksia onkin.
Helsingin kaupungin pääkirjastosta löytyy mikrofilmejä kaikista Helsingissä ilmestyneistä sanomalehdistä, mukaan lukien iltapäivälehdet.
Lisätietoja saa Pasilasta, lehtialue, puhelin 09 310 85426.
Myös Eduskunnan kirjastossa säilytetään vanhoja sanomalehtiä mikrofilmeinä, puhelin 09 432 3423 / neuvonta- ja lainauspalvelu.
Hei, kysymykseesi on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa jo aikaisemmin, ks. esim. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=baa76287-391…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 avustuksella selviää, että 2632 suomalaisen naisen nimeksi on annettu Janette. Vuosina 1980-99 Janette annettiin nimeksi 1322 lapselle, ja nimen yleistymisen johdosta se pääsi lopulta suomalaiseen almanakkaan v. 2000. (Tiedot on päivitetty viimeksi 30.11.2009, ja tilastoissa on mukana myös ensimmäisten nimien lisäksi annetut muut etunimet.)
Pehmeänkantisen ja kovakantisen kirjan erottaa ISBN-numeron perässä olevasta tiedosta. Jos ISBN-numeron perässä lukee nid., se tarkoittaa, että kirja on nidottu eli pehmeäkantinen. Jos ISBN-numeron perässä lukee sid., se tarkoittaa, että kirja on sidottu eli kovakantinen. Useimmissa tapauksissa - ei kuitenkaan ihan aina! - on niin, että kirjan uudempi painos on pehmeäkantinen. Yleensä kirja julkaistaan ensin kovakantisena, ja sen jälkeen suosituimmat niteet julkaistaan pehmeäkantisina painoksina.
Kirjailijan tuotannon voi järjestää Helmetissä aikajärjestykseen seuraavasti:
- Klikkaa Helmetin pääsivulla Tekijä-linkkiä.
- Kirjoita tekijän nimi muodossa sukunimi, etunimi, esimerkiksi Sipilä, Jarkko.
- Klikkaa sitten Rajaa / järjestä -...
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy yksi amigurumiin liittyvä kirja: Nicki Trenchin Supersöpöt maskotit: yli 35 valloittavaa virkkuuohjetta (Multikustannus 2009).
Kirjojenvaihtopiste toimii itsepalveluperiaatteella. Meidän on mahdoton sinällään seurata, mitä kirjoja pisteeseen tulee, ja mitä sieltä menee. Joten tietyn kirjan seuraaminen ja varaaminen ei onnistu kirjaston henkilökunnan kautta. Voin vain neuvoa, että käyt itse säännöllisesti katsomassa kirjanvaihtopistettämme ja toivottavasti tärppää etsimäsi kirjan kanssa!
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan sukunimi Viikki pohjautuu ruotsin kielen lahtea tarkoittavaan sanaan vik, joka on lainautunut murteisiimme asussa viiki. Kymenlaaksossa viikki tarkoittaa myös ahdasta solaa, rakennusten väliä. Se ei siis tule hengellisestä taustasta. Sanaa tapaa paikannimissämme, ja sukunimistöön se on voinut siirtyä esim. talon nimestä. Vanhoissa lähteissä sukunimi Viikki mainitaan mm. Pietari Viikki (Vickij) 1541 Hämeenkyrössä, Niisuis Viicki 1546 Karkussa ja Martti Viikki (Viich) 1553 Pirkkalassa.
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä...
Serge Raffyn teoksessa Fidel, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 2005 kerrotaan sivulla 120, että lokakuun 30 päivänä 1955 Castro piti New Yorkissa eräässä Palm Gardenin salissa 52nd Streetin ja 8th Avenuen kulmassa puheen 800 kuubalaissiirtolaiselle. Yöpymispaikkaa ei mainita.
Hartford Web Publishingin kustantamasta World History Archives-verkkolähteessä on osio nimeltä About President Fidel Castro http://www.hartford-hwp.com/archives/43b/index-bh.html, josta löytyy mm.Teresa Gutierrezin artikkeli Fidel Castro visits New York City
http://www.hartford-hwp.com/archives/43b/205.html . Artikkeli on ilmestynyt alun perin Workers Worldissa 21 syyskuuta vuonna 2000 ja siinä kerrotaan, että Kuuban presidentti on matkustanut Yhdysvaltoihin vain...
Hei!
Kyllä tuota uutta painosta (2009) on tulossa kirjastoihin. Sen käsittely kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla on vielä kesken. Kun kirja on asiakkaiden lainattavissa ja tilattavissa,sen kappalemäärät, sijoitus- yms. tiedot löytyvät HelMet-tietokannasta.
Runo on Hannele Huovin kirjoittama ja alkaa sanoin "Istupa syliin, kynttilän valoon, piparin tuoksuun, hämärään taloon..." Runo on julkaistu 1995 kirjassa Vauvan vaaka : leikkiloruja ja runoja vauvoille; Tammi; sivulla 67. Runo on myös kirjassa Peukaloputti : meidän vauvan lorut / toim. Katriina Kauppila; Otava, 2002; n:o 128.
Kirjastot hankkivat pelit, samoin kuin muunkin aineistonsa, kilpailutettujen tarjoajien kautta. Eri kunnissa voi siis olla eri hankkijat, ja hankkijat voivat vaihtua seuraavalla tarjouskierroksella. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä konsoli- ja pc-pelinsä Oy Av-Palvelut J & K -yritykseltä.
Kirjastoissa yksi kokoelmatyön osa on seurata kirjojen kuntoa ja kiertoa. Jos kirja on likainen tai rikkinäinen, se poistetaan kokoelmasta. Vanhentunutta tietoa sisältävät kirjat pannaan myös pois.Kirjan ikä sinänsä ei ole poistamisen syy, mutta jos kirjaa ei ole pitkään aikaan lainattu, eikä sillä kokoelman kannalta ole suurta merkitystä, se poistetaan.
Ehjät poistokirjat menevät myyntiin. Useissa kirjastoissa on hyllyjä tai kärry, josta asiakkaat voivat ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja. Joskus järjestetään poistokirjojen myyntitempauksia. Jäljelle jääneet poistettavat kirjat päätyvät kannettomina paperinkeräykseen.
Ensimmäiseksi kannattaa uusia laina, jos se vain on mahdollista. Näin saa lisäaikaa etsimiselle, eivätkä myöhästymismaksut lisäänny.
Jos et kuitenkaan sitä löydä, mene puhumaan asiasta siihen kirjastoon, josta olet kirjan lainannutkin. Ylensä kirjan voi korvata hankkimalla uuden kirjan tai maksamalla kirjan hinnan. Monia kirjaston kirjojahan ei saa enää kirjakaupasta ostetuksi, joten maksamalla korvaaminen lienee tavallisin tapa.
Tikkanen on johdettu nimestä Tikka. Tikka-nimen alkuperälle on olemassa erilaisia teorioita. Yhden mukaan se on saatettu antaa ensin henkilön lisänimeksi jonkun tikkamaisen ruumiillisen tai henkisen ominaisuuden vuoksi. Eläinten nimiä on annettu sukunimiksi myös sellaisenaan ilman sen kummmempia lisämerkityksiä. Tikka ei välttämättä liity eläimiin, vaan se voi olla myös lyhenne toisesta sukunimestä, kuten Huotikasta tai Sotikasta. Yksi vaihtoehto on myös, että se on johdettu venäläisestä nimestä Tihon. (Sukunimet/Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala s.667-668)
Tikka-linnun nimi taas on onomatopoeettinen (ääntä jäljittelevä), eli sillä ei ole muita merkityksiä. Tikka voi tarkoittaa myös tien merkitsemiseen käytettyä puun oksaa. (Suomen sanojen...
Pelkästään yöllä syöminen ei lihota, ellei syödyn ruuan ja juomien energiamäärä ole isompi kuin kulutus. Jos syö liikaa kulutukseen nähden ihminen lihoo.
Jos syö sekä yöllä että paivällä, ja enemmän kuin kuluttaa, on todennäköistä että lihoo. Varsinaisesti pelkästään yöllä syöminen ei lihota. Elimistön vuorokausirytmistä jotuen (jos siis elää päivärytmissä) yöllä elimistö ja ruoansulatus on levossa, joten etenkin raskas ruokailu voi aiheuttaa vatsavaivoja.
Vuorotyöntekijöiden seurantatutkimuksissa vuorotyöläisten on todettu herkästi lihovan. Siihen on todennäköisesti useita syitä: elämä on säännöllisen epäsäännöllistä (ja epäsäännöllisyys elintavoissa voi johtaa siihen, että syö turhan paljon eikä liiku tarpeeksi), kertyvä univaje...
Etelä-Savon maakuntalintu on kuhankeittäjä.
Vuonna 1985 BirdLife Suomi (tällöin vielä nimellä LYL, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) järjesti yleisöäänestyksen kunkin maakunnan tunnuslinnusta. Lehtien palstoilla esiteltyyn äänestykseen osallistui reilu 5500 suomalaista. Näiden äänestystulosten perusteella kullekin maakunnalle valittiin maakuntalinnut. Jo vuonna 1981 kansallislinnuksi valittu laulujoutsen oli suljettu pois maakuntalintuäänestyksestä.
Kuhankeittäjä esiintyy meillä lähinnä Päijät-Hämeen, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalassa järvialueiden lehtomaisissa kaskimetsissä.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=350&a=2696
