Etsitty kirja lienee A. B. Yehoshuan Myöhäinen avioero.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa Yehoshuan vuonna 1985 suomeksi ilmestynyttä romaania seuraavasti:
"Jehuda Kaminka, isä ja isoisä, tulee Yhdysvalloista Israeliin kevät kantapäissään. Valmistaudutaan pääsiäisen perhejuhlaan juutalaisten Egyptistä paon muistoksi. Mutta Jehuda on tullut ottamaan eroa mielisairaalassa olevasta vaimostaan Naomista, joka on yrittänyt vuosia sitten tappaa miehensä keittiöveitsellä. Jehudan amerikkalainen naisystävä odottaa heidän yhteistä lastaan."
"Tarinan kertovat kukin omalta kannaltaan Jehuda itse, hänen tyttärensä ja tämän aviomies, hänen vanhin poikansa ja tämän miespuolinen rakastaja, hänen nuorin poikansa ja tämän vaimo, hänen tyttärenpoikansa...
Vänrikki Stoolin tarinat julkaistiin suomeksi jo vuonna 1848. Albert Edelfeltin kuvittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät vihkoina vuonna 1898. Vuoden 1919 laitoksen painosmäärät löytynevät WSOY:n tilastokirjoista, joita kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole. WSOY:n arkistosta niitä kannattaa kysellä. Runebergsbiblioteketista (Svenska Litteratursällskapet i Finland)tieto saattaisi myös löytyä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen myöhästymismaksu 0,20 €/vrk/aikuisten aineisto on vuodesta 2004 alkaen pysynyt saman suuruisena. V. 2009 asetettiin työryhmä pohtimaan käyttösääntöjä ja mahdollisia maksuntarkistuksia ja työn pohjaksi tehtiin käyttäjäkysely koskien mm. myöhästymismaksun suuruutta. Maksu koettiin hyvinkin kohtuulliseksi. Valtakunnallisessa vertailussa se edustaa keskimääräistä suuruusluokkaa. Ennen euroaikaan siirtymistä tuo maksu oli 0,50 mk, euroihin siirtymisen jälkeen 0,10 € aina v:een 2004.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymisaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen...
Etsitty kirja on Susanna Kearsleyn Mariana vuodelta 1994. Suomeksi se ilmestyi Gummeruksen kustantamana 1996.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa tätä Catherine Cookson -palkinnon voittajaa seuraavasti:
"Sillä hetkellä kun Julie Beckett ensimmäisen kerran näki Greywethersin, komean 1500-luvulta peräisin olevan maalaistalon, hän tiesi asuvansa siinä jonakin päivänä. Mutta kun talosta sitten vuosien kuluttua tulee hänen kotinsa, sen myrskyisä menneisyys alkaa häiritä hänen nykyisyyttään. Julie tuntee siirtyvänsä ajassa taaksepäin, muuttuvansa Marianaksi, joka eli talossa suuren ruton aikaan 1665."
"Mariana rakastaa Richard de Mornayta, komeaa kartanonherraa ja kuninkaan uskottua, mutta rakastavaiset tapaavat salaa - heidän suhteensa on...
Monika Fagerholmin Amerikkalainen tyttö -kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, ja kirjan molemmista painoksista on myös varauksia. Siksi kirjan saaminen kovin pian ei onnistu.
Kirjan voi varata Helmet-verkokirjaston kautta (www.helmet.fi) tai pyytää henkilökuntaa varaamaan sen. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja verkkokirjaston kautta varattaessa myös tunnusluku. Varatun kirjan voi noutaa haluamastaan Helmet-kirjastosta. Tällainen varaus maksaa 50 senttiä.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tarkkaa ja luotettavaa tietoa on mahdoton saada. Eri maiden tilastojärjestelmät poikkeavat toisistaan paljonkin. Myös se, ketkä kaikki tilastoidaan yliopisto-opiskelijoiksi, vaihtelee.
Unescon tilastoja voi pitää luotettavina, mutta heidän tilastoistaan löytyvät tiedot tosiaan vain maittain, ei yhteenlaskettuina. Tämä tilasto löytyy täältä:
http://stats.uis.unesco.org/unesco/TableViewer/tableView.aspx?ReportId=…
"Nigromantin" taustalla lienee sana nekromantia, josta keskiajan latinassa esiintyi muunnos "nigromantia". Nekromantia (nigromantia) merkitsee ennustamista vainajien henkiä manaamalla; näin ollen "nigromantin" voisi ajatella merkitsevän ennustajaa, joka manaa kuolleita ennustamaan tulevaa.
En löytänyt kyseistä SK:n numeroa, mutta todennäköisesti tarinassa viitataan legendaan "Mike the headless chicken (Miracle Mike)" vuosilta 1945-1947. Kanaparan tarinasta on tullut paikallinen kuuluisuus:
http://www.miketheheadlesschicken.org/index.php
Todenperäisyydestä ei itselläni ole täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti on asiassa käynyt niin, että kaulan katkaisu on ollut sen verran epätäydellinen, että jonkinlaiset elintoiminnot ovat säilyneet mainitun ajan vaikka suuri osa päästä on irronnutkin.
Varaussivulla on teksti: "Älä käytä selainohjelman Paluu (Back) -painiketta, kun poistut tältä sivulta. Muutoin samasta aineistosta saattaa syntyä useita varauksia. Käytä sivulla olevia painikkeita Teoksen tiedot, Takaisin omiin tietoihin tai Aloita alusta".
Tämä viesti tarkoittaa sitä, että kannustamme asiakkaita käyttämään HelMet-palvelun omaa navigointia selaimen painikkeiden sijaan. Aineistohaku ja varausjärjestelmä eivät valitettavasti ymmärrä halutulla tavalla selaimen omilla painikkeilla liikkumista.
Mutta: aina takaisin alkuu palaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan esimerkiksi klikkaamalla ohjeen mukaisesti vaikkapa Teoksen tiedot -> Takaisin listaan pääsee edeltäneeseen hakuun takaisin.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) ei löydä Suomesta yhtään Santalov-nimistä. Nimi vaikuttaisi olevan venäläinen, mutta kirjaston käytössä olevista venäläisiä nimiä käsittelevistä lähteistä sitä ei kuitenkaan löydy.
Lähinnä tähän nimeen liittyvä venäläinen sana voisi olla sandal tai santal, joka tarkoittaa kasvia nimeltä valkosantelipuu. Santelipuusta tehdään mm. suitsukkeita ja hajuvesiä. Myös karjalan kielessä sanalla santalo on tarkoitettu erästä värjäykseen tarkoitettavaa kasvia. Saattaa kuitenkin olla, etteivät nämä sanat liity nimeen lainkaan.
Frankissa on esiintynyt pieniä häiriöitä viime päivinä. Jos ongelmia tai katkoksia esiintyy, kannattaa kokeilla uuden Frankin testiversiota http://testfrank.lasipalatsi.net/django/frank/search/
Linkki siihen löytyy Frankin etusivulta.
Sitä on yksi kappale pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen (eli HelMet-kirjastojen)kokoelmissa. Kyseinen kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sen voi käydä hakemassa sieltä tai sen voi varata itse www.helmet.fi:n kautta. Myös kirjaston henkilökunta tekee pyydettäessä varauksen. Kirja toimitetaan asiakkaan pyytämään HelMet-kirjastoon.
Kirja on Kirjapajan kustantama.
Eipä ole kirjastojen kokoelmissa tuota sarjaa. Todennäköisesti sarja ei ole saanut lainausoikeuksia, jotka tarvitaan, jotta kirjasto voisi sen kokoelmiinsa hankkia.
Yle on esittänyt sarjaa vuosina 2003-2006. Ehkä kannattaisi ehdottaa Ylelle sen esittämistä uudelleen.
Kyllä, kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia. Tosin kirjasto pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä lahjoituksilla tehdään. Kaikki lahjoitukset eivät päädy hyllyyn, vaan osa saatetaan heittää pois, mikäli ne ovat huonokuntoisia tai mikäli kirjasto ei tarvitse kyseistä aineistoa. Kirjojen kunto ja kirjaston tarpeet ratkaisevat, mitä lahjoituksille tehdään.
Manga-sarjakuville saattaa hyvinkin olla tarvetta kirjastossa. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Amerikkalaisissa resepteissä "large can of chicken broth" yleensä tarkoittaa 48-49 unssin tölkkikokoa (sama mitta vastaa myös paikallista mittayksikköä 6 cups). Meikäläisissä mitoissa 1 iso tölkki olisi siis n. 1,4 litraa.
Tuo kaksi isoa tölkkiä olisi näin osapuilleen 2,8 litraa.
Esimerkkiresepti:
http://www.bestdarnfoods.com/cgi-script/csArticles/articles/000001/0001…
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut satuteoksen "Vuorenkuningas Penttahittinen: vuorenväen kertomuksia", ja se on julkaistu vuonna 1965.
Kirja tai osia siitä on ilmestynyt myös vuosina 1938 ja 1946 nimillä "Penttahittisen pidot vuoressa: vuorenväen kertomuksia" ja "Penttahittisten kasvatti".
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan unkarilainen Gyözö Sikota on kirjoittanut kirjoja Herendi-posliinitehtaasta saksaksi, englanniksi ja unkariksi. Englanniksi löytyvät Herend: the art of Hungarian porcelain (1988) ja The porcelain of Herend (1974). Saksaksi löytyy Herend, Manufaktur der ungarischen Porzellankunst (1982) ja Das Porzellan von Herend (1974). Kirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta. http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista: Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia (Tampereen taidemuseo 1995)
Seuraavalla sivulla on tietoa tehtaasta: http://play.hemmakanalen.se/hem_och_fritid/antikdeckarna?videoId=1.7743…
Kyseistä luutnantin nimeä en valitettavasti löytänyt käsillä olevista Tikkasen sotakirjoista. Pentti H. Tikkanen on kirjoittanut seuraavat kaukopartiokirjat: Valiosissit kaukopartiossa, Kaukopartiosissit rautateillä, Marskin kaukopartioritarit, Viimeiset kaukopartiot, Lapin kaukopartiot, Idässä palaa, Sissejä ja partisaaneja, Sissit erikoistehtävissä ja Päämajan sissit. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X.
Nimen löytymisessä voisi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/aukiolo/ auttaa.
Lähimmäs kysymyksessä esitettyä sitaattia Brechtin suomennetussa runotuotannossa päästään kolmiosaisessa runossa Niille jotka tulevat meidän jälkeemme [An die Nachgeborenen], jonka toisessa osassa on kertosäkeenomaisesti neljä kertaa toistuva säepari "Niin kului aika / joka minulle maan päällä annettiin." (suomennos Brita Polttilan).
Runo löytyy Polttilan toimittamasta ja suomentamasta Brecht-runojen valikoimasta Runoja 1914-1956 (Tammi, 1964).
