Kyllä, Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla saa ladata kuvia Internetistä tai Internetiin. Kovin isojen kuvien latautuminen saattaa kestää, koska yhteys ei ole aina kovin nopea. Asiakastietokoneella on myös vain rajallinen määrä tallennustilaa, joten aivan valtavaa määrää kuvia ei itse koneelle mahdu. Muistitikku on silloin hyvä apuväline.
Kuvien kanssa kannattaa toki muistaa sitten tekijänoikeudet. Toisten ottamien kuvien lataaminen julkisesti Internetiin vaatii luvan, jollei kuvan tekijänoikeussuoja ole rauennut.
Jussi Rasinkankaan säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman kappaleen ”Hei mummo” nuotit löytyvät ainakin teoksista ”Joulunvalo ikuinen” (JR Music, 2007), ”Joulun sävelmä” (Jussi Rasinkangas, 2011) ja ”Hyvää joulua!: suosituimmat joululaulut” (F-Kustannus, 2011).
Huomasimme itsekin tämän puutteen, kun Harveyn uusin kirja, Haunting Violet, tuli kirjastoon. Drake Chroniclesin puuttuva osa on siis jo tilauksessa. Kirjat tilataan yleensä meille toimittajan tarjoamasta valikoimasta ja ikävä kyllä toimittaja ei aina johdonmukaisesti tarjoa kaikkia sarjan osia, ja puutteiden huomaaminen on välillä vaikeaa.
Näistä syistä johtuen Espoossa on tästä keväästä alkaen keskitetty fantasian valinta asiantuntijaryhmälle, koetamme olla tarkempina. Meillä on oma blogi osoitteessa www.fantasiaespoo.fi ja Facebook-sivu https://www.facebook.com/fantasiaespoo , tervetuloa seuraamaan!
Ikävä kyllä ei ole olemassa mitään sivustoa josta näkisi avoimet oppisopimuspaikat. Parhaiten asia selviää käymällä kirjastoissa asiasta juttelemassa.
Samasta aiheesta kyseltiin elokuussa, tässä vastaus:
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä. Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua. Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja...
Tyrnin marjat sisältävät runsaasti vitamiineja ja muita elimistölle hyödyllisiä aineita. C-vitamiinia tyrnissä on kolme kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Tyrnimehua on käytetty esim. torjumaan verisuonten kalkkeutumista. Tietoa tyrnimehun vaikutuksesta hampaille en valitettavasti löytänyt. Seuraavalla Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivulla on listattu tyrnin terveysvaikutuksia
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=455&lang=fi
Lähde: Hannele Klemettilä: Mansimarjasta punapuolaan: Marjakasvien kulttuurihistoria ( Maahenki 2011)
Kunniamerkkejä käytetään arvokkaissa juhlatilaisuuksissa, kuten itsenäisyyspäivän juhlissa. Säännöt eivät erottele kunniamerkkejä esimerkiksi niiden myöntäjän mukaan. Tietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä esim. Juha E. Tetrin kirjasta Kunniamerkkikirja (2003) tai Christer Karnilan kirjasta Kunniamerkit (1994) tai mm. seuraavilta sivustoilta:
http://www.sotainvalidit.fi/fi/kunniamerkit
http://www.teja.fi/pukeutuminen/56.html
http://www.ritarikunnat.fi/kunniamerkit/index.html
Ainakin kirjassa Maailman paras hevonen (1983) Kikka käy Harmaalinnan kartanossa, kuten Sanojen aika-sivuston kirjatiedoista käy ilmi: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=296&PageConten…
Luin myös paikalla olleiden sarjan kirjojen takakannet, mutta ainakaan niissä ei viitattu Harmaalinnaan.
Voihan toki.
Tarkoitat ilmeisesti Book On Demand -kustantamon julkaisuja. Kirjoita HelMet-aineistohaun hakukenttään "books on demand" (lainausmerkeissä), niin saat 380 teosta luettaviksesi.
Kuten museoissa, myös arkistoissa aineisto on pääosin ainutkertaista eli uniikkia. Museot keskittyvät kuitenkin esineisiin, arkistot erilaisiin dokumentteihin (teksti, ääni, kuva). Tyypillisiä arkistodokumentteja ovat kirjeet ja sävellyskäsikirjoitukset.
Arkistoaineistoa ei yleensä koskaan anneta lainaksi, vaan sitä tutkitaan joko kyseisen arkiston tiloissa tai verkon kautta, kun aineisto on saatavana digitoituna.
Pääosa kirjastoista on julkisia, mutta arkistopuolella on myös yksityisiä laitoksia.
Hyvän yleiskuvan arkistoista saa Wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Arkistot
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tämän Usko Kempin toisen maailmansodan aikana sanoittaman sävelmän alkuperä on pääosin tuntematon. Perimätiedon (löytyy mm. Suuren toivelaulukirjan nro 5 taustatiedoista) mukaan kyseessä on Venäjän Itämeren laivaston kapellimestarin "G. Dubrianskyn" sävellys. Kyseistä kapellimestaria ei ole kuitenkaan kyetty toistaiseksi tunnistamaan, eikä siten myöskään päästy alkuperäisen melodian jäljille.
Todennäköisesti kyseessä on sotilasorkesterille tehty ns. soittokuntavalssi, johon ei välttämättä ole koskaan tehtykään venäjänkielisiä sanoja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseessä voisi olla Ursula Le Guinin kirjoittama Maameren tarinat -sarja. Sarjassa on ainakin velhoja, noitia, lohikäärmeitä ja peikkoja ja taikakoulu nimeltä Roke. Sarjassa on viisi osaa ja sen lisäksi Le Guin on kirjoittanut samaan maailmaan sijoittuvia novelleja. Kirjat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Lisäksi P.C. Cast on kirjoittanut Yön talo -sarjan, jossa on vampyyrien sisäoppilaitos, jonka viisi ensimmäistä suomennettua osaa löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Mieleen tulivat myös muutama sarja, joita ei ole tietääkseni vielä suomennettu: Henry H. Neffin Tapestry-sarja sekä Richelle Meadin Vampire Academy -sarja.
Vuonna 1945 Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului 75298 henkeä. Karjalan siirtolaisia oli kaiken kaikkiaan 406 000 henkeä, joista ortodokseja oli 13 prosenttia. Vuonna 1950 oli siirto-ortodoksien lukumäärä 53 200, mikä tekee noin 70% suomen ortodokseista (Huotari, Voitto: Suomen ortodoksinen väestö (1975).
Erkki Piiroisen teos Ortodoksinen usko Suomessa (1991) kertoo, että Suomi menetti Neuvostoliitolle juuri ne alueet, joilla ortodokseja asui tiheimmin, monissa kunnissa jopa enemmistönä. Kirkko menetti omaisuudestaan 90% ja sen väestöstä lähes 70% joutui evakkoon.
Teos Ortodoksinen kirkko Suomessa (1979)kertoo myöskin, että kaksi kolmasosaa ortodoksisen kirkon jäsenistä eli 55 000 henkeä joutui sodan seurauksena evakkoon.
Enemmistö...
Johtuu kaikista näistä.
Jokin kirja saattaa olla ilmestyessään kovin kysytty. Hankimme sitä useita kappaleita, jotta kukaan ei joudu odottelemaan vuoroaan kovin kauan. Kun kirjaa muutaman vuoden jälkeen luetaan vähemmän, osa kappaleista poistetaan. Tähän liittyy lainausmäärä, joka kertoo kirjan suosiosta.
Jos kirja menee rikki, sitä voidaan korjata kirjastossa. Jos kirja kumminkin on kovin huonokuntoinen, se poistetaan. Kirjoja joudutaan poistamaan myös, kun niille sattuu vahinkoja, koira järsii, kahvia kaatuu päälle tai kirja on kastunut sateessa. Tällöin asiakas on velvollinen korvaamaan kirjan.
Tärkein syy poistoon on kuitenkin tiedon vanheneminen. Kun vaikka laki muuttuu, vanhat kirjat poistetaan. Usein samasta kirjasta ilmestyykin...
Jos haluat toimia entiseen tapaan, voit kyllä vielä niin tehdä. Valitse silloin HelMet-verkkokirjaston etusivulta kohta "Perinteinen aineistohaku".
Jos sen sijaan käytät HelMetin uudempaa, suoraan etusivulta toimivaa versiota, voit tarkastaa hyllykappaleet näin:
Kirjoita hakukenttään esimerkiksi haluamasi teoksen nimi ja napsauta nuolipainiketta. Saat esille hakutuloslistan. Sen vasemmalla puolella on erilaisia valikoita, joista ylimpänä on "Saatavuus". Napsauta tästä kohtaa "Kirjastossa". Nyt kunkin tuloslistassa olevan teoksen kohdalla näkyy niiden tilanne. Jos kappaleita on hyllyssä, tekstinä on esim. "Näytä 20 hyllyssä olevaa kappaletta". Tätä napsauttamalla saat hyllykappaleet esille, ja jos niitä en yli 20, niin niiden alla on taas...
Käsikirjoituksen Risto Jarvan ohjaamaan elokuvaan Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) ovat laatineet Jussi Kylätasku, Kullervo Kukkasjärvi ja ohjaaja itse. Se on alkuperäiskäsikirjoitus eikä siis perustu kenenkään kirjoittamaan kirjaan.
Kiviniemi on tyypillinen länsisuomalainen asutusnimipohjainen sukunimi. Sukunimeksi nimi lienee vakiintunut 1900-luvulla tai 1800-luvun lopulla. Nimi voi olla peräpohjalainen, pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen, satakuntalainen tai etelähämäläinen. Lähde ja lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Hämeenlinnan pääkirjaston tutkijanhuoneen voi varata päiväkäyttöön (maksu 5 euroa) kirjaston aukioloaikoina. Varustuksena on tietokone (Windows XP, Microsoft Office 2003 Word, Excel, Powerpoint, internet-yhteys) sekä tulostusmahdollisuus. Varauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelusta puh 03-621 2598. Maksu peritään tietopalvelupisteessä huoneen avainta haettaessa.
Tuollaista kirjaa ei löydy, mutta mahtaisiko kyseessä olla Louise L. Hayn teos ”Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi” (Era Nova publishing, 1991) tai Steven C. Hayesin ”Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää” (Suomen käyttäytymistieteellinen tutkimuslaitos, 2008)?
HelMet-verkkokirjastosta voit tarkistaa edellä mainittujen kirjojen saatavuuden:
http://www.helmet.fi/record=b1283641~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1878930~S9*fin
Yleisten kirjastojen kirjastotilastot löytyvät sivulta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/vuositilastot.aspx . Vuonna 2010 oli pääkirjastoja 312, sivukirjastoja 486, laitoskirjastoja 44 ja kirjastoautoja 154. Kokoelmien suuruus oli 39654678 kappaletta, joista kirjoja 34740021. Kokonaislainaus oli 96228025. Lainaajakorttiaan oli vuonna 2010 käyttänyt 2089096 lainaajaa.
