Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään vastausta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan vuoden 1934 20 markan kolikon myyntihinta vaihtelisi 3 ja 140 euron välillä rahan kunnon mukaan. Eri sävyisistä rahoista tai niiden arvosta ei ollut mainintaa.
Kannattaisi ehkä kysyä asiaa Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä:
http://www.snynumis.fi/
Nuuskamuikkusen laulun löydät esim. kirjoista Suuri Muumikirja (WSOY 1995) ja Muumilaakson laulukirja (WSOY 1994). Nuuskamuikkusen laulussa tunnelma on keväinen, mutta samalla kaihoisa.
Nuuskamuikkunen etsii kadonnutta sadelaulua kirjassa Muumilaakson marraskuu. Näkymättömässä lapsessa on novelli nimeltä Kevätlaulu, jossa Muikkunen myös etsii laulua. Kirjoissa ei kuitenkaan ole itse runoja lähtemisestä. Tove Jansson on kirjoittanut Nuuskamuikkusen laulun erikseen, ja sen on säveltänyt Erna Tauro.
Lähteitä:
http://muumittaja.blogspot.fi/2012/08/tove-janssonin-muumi-teokset-erna…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muumi
Annikki Kariniemi on kirjoittanut itsestään muistelmateokset ”Minä aina kompuroin” (Otava, 1980) ja ”Ristisiipi” (Otava, 1982).
Kariniemestä löytyy tietoa myös teoksesta ”Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010) ja Ismo Loivamaan kirjasta ”Kotimaisia nuortenklassikoita. 3” (Avain, 2011).
Osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8477/ löytyy ”Kansallisbiografian” artikkeli Kariniemestä. Teossarja on julkaistu myös painettuna nimellä ”Suomen kansallisbiografia”.
Runsaasti Kariniemeä koskevia lähteitä löytyy Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272666747225. Sieltä hänen teostensa nimiä klikkaamalla voi lukea myös niiden esittelyjä, mikäli...
Kappaleen nimi on "Viimeinen biisi". Sen on säveltänyt Arto Uotila ja sanoittaneet Arto Uotila ja Ville Sihvonen. Kappaleen esittää Arto Uotila levyllä nimeltä "Sanat" (CD-levy, single, julkaistu v. 2011).
Tässä "Canadan korvet" laulun sanat. Yksi sivu on kadonnu mutta näilä
mennään. Laulussa mainittu Ahola lienee paikallinen "poorttitalo", jossa siirtolaiset saivat kortteerin. Ne löytyivät omista arkistoistani (kysyjä).
Canadassa korvet:
1.
Vettä vihmoo, taivas itkee
syksyn synkkyys ennättäy
Aholas ompi koti meillä
murhe loppuvan ei näy.
2.
Jylhä metsä ympärillä
laulun kuulee orjien.
Luonnon tuuli puita puistaa
kylmä ompi vihur sen.
3.
Toverjoukko, valju joukko
istuu hiljaa miettien.
Surullinen aatos lentää, verta itkee sydänkin.
4.
Kelt`on jäänyt kodin sulo
lapset, hellä puoliso. Keltä lemmitynsä armas...
Ruotsin rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet. Valtio muodostui keskiajalla. 1300-luvulla Tanskan kuningas Valdemar Atterdag valloitti Skånen, Hallandin, Öölannin ja Gotlannin - alueet, jotka nykyään kuuluvat Ruotsiin. 1397–1523 Ruotsi oli valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa yhden yhteisen kuninkaan alla, Kalmarin unioni. Kun Kalmarin unioni hajosi, Kustaa Vaasa nousi Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla ja hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet 1700- ja 1800-luvuilla, ja lopulta Suomen vuonna 1809.
Ks. esim. Pohjola-Norden sivustolta...
Suomalaisesta sarjakuvasta on Sarjakuva Suomessa (2011) -kirjan lisäksi seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia sarjakuvantekijöitä, 2004
Hänninen, Ville : Päin näköä : 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa, 2011
Kaukoranta, Heikki : Sarjakuvat, 1972
Pekka Puupää sarjakuvasta on kirjassa Rillumarei ja valistus, 1996 s. 167-175
Kysymäsi teoksen voit saada kaukolainaksi asuinpaikkasi kirjaston kautta tekemällä kirjasta kaukolainapyynnön.
Teos: Heiskari, Jaakko: Kaaranneksen masuuni ja kalkkitie: Lapin vuoritoiminnan historiaa vv. 1640-1820.
Esimerkiksi Rovaniemen kaupunginkirjastossa, (Lapin maakuntakirjasto),
on tätä kirjaa 3 kappaletta hyllyssä. Lähettäjäkirjasto toimittaa kirjan siihen kirjastoon, johon olet tehnyt kaukolainapyynnön.
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen Badding-elämäkerran (Gummerus, 1996, 9519743103, s. 45-6.) mukaan Badding-puhuttelunimen keksi Raulin koulukaveri Rauli "Rafe" Tanskanen keskikoulun viidennellä luokalla. Englanninkieliset nimet olivat tuollin "in". Badding ei tarkoittanut mitään erityistä, se vain kuulosti hyvältä.
Hakuteoksessa Iskelmän tähtitaivas (WSOY, 2004) on esitetty, että Somerjoki muokkasi taiteiljanimensä Michael Bondin lastenkirjojen Karhuherra Paddington -hahmosta, koska hän samastui karhuherran haurauteen ja herkkyyteen. Vaikka ensimmäinen Paddinton-kirja ilmestyi Englannissa jo 1958, suomennokset ilmestyivät vasta vuoden 1973 jälkeen. Somerjoen levykannessa nimi Badding oli jo v. 1970.
Kirja sisältää kolmetoista kirjettä: kuusi Beatrice Baudelairelta Lemony Snicketille, kuusi Lemony Snicketiltä rouva Beatrice Baudelairelle ja yksi Lemony Snicketiltä kustantajalleen. Beatrice, joka kirjoittaa kirjeitä, on eri henkilö kuin Beatrice, joka vastaanottaa kirjeitä, vaikka heillä on sama nimi. Vanhempi Beatrice mainitaan Surkeiden sattumusten sarjan kirjoissa Lemony Snicketin kuolleena rakkautena, mutta nuoremman Beatricen identiteetti jää epäselväksi.
Kirja ei ole ilmestynyt suomeksi.
Pääkirjaston toisen kerroksen lukusalin yhteydessä on it-tila. Siellä on käytössä mm. kaksi digitointilaitetta, joilla voi maksutta digitoida VHS-kasetit DVD-levylle.
Ajan digitointihuoneeseen voi varata lehtilukusalista. Henkilökunta opastaa ensimmäisellä kerralla laitteen käytössä, tämän jälkeen voi työskennellä itsenäisesti.
Ajanvaraus ja lisätiedot lehtilukusalista:
puh. 03 - 8125 550
lehtilukusali.kirjasto@lahti.fi
Lisätietoja It-tilasta:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm#digipiste
Kysyimme asiaa laajasti ammattilaisilta, yksi vihje löytyi: Voisiko kyseessä olla Louis Aragon? Hän on todennut: "Il n'y a pas d'amour heureux".
Häneltä löytyi Fono-tietokannasta vain ranskaksi. Vihjeen antajalla oli tällainen linkki http://musique.ados.fr/Francoise-Hardy/Il-N-Y-A-Pas-D-Amour-Heureux-t38…
Kyseessä on Reeta Aarnion neliosainen fantasiasarja, johon kuuluvat kirjat nimeltä Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat ja Tuulien taikuri. Kuvailemasi juoni on sarjan ensimmäisestä osasta. Kolme ensimmäistä osaa on julkaistu myös yksissä kansissa nimellä Maan, veden ja tulen väki.
Tapahtumapaikkojen nimeämättä jättäminen liittyy 1800-luvun venäläisessä kirjallisuudessa yleiseen teemaan, maakuntien ja pääkaupungin eli periferian ja keskustan välisten suhteiden käsittelyyn. Maaseutukaupunki "N." edustaa kaikkia maaseutukaupunkeja ja toimii näin provinsiaalisen elämätavan symbolina. Esimerkiksi Gogolin Kuolleissa sieluissa tapahtumapaikkana toimivan kaupungin todetaan olevan ennen kaikkea vailla mitään yksilöllisiä ominaisuuksia: se on täysin samanlainen kuin kaikki muutkin maaseutukaupungit ja voitaisiin siis milloin tahansa korvata toisella. Näitä yleispäteviä maalaiskaupunkeja esiintyy myös mm. Turgenevin, Dostojevskin, Leskovin ja Tsehovin teoksissa.
Anne Lounsberyn artikkeli "To Moscow, I Beg You!":
Chekhov's...
Raikka Oy:n tehtailla Raumalla on sattunut kaksi räjähdysonnettomuutta. Tämän yhtiön perustaja Ilmari Liikkanen oli perustanut myös Rilke Ky:n, joten kyse lienee kysymästäsi yhtiöstä.
Räjähdys ja tulipalo tuhosivat Raikka Oy:n nallitehtaan Kaarolla 12.1.1965. Onnettomuudessa loukkaantui 5 ihmistä ja noin 50 asuinrakennusta vaurioitui.
Raikka Oy:n Kinnon tehtaalla tapahtui 22.11.1977 räjähdysonnettomuus, jossa kuoli 2 työntekijää. Tietoja tästä onnettomuudesta löytyy Raikan onnettomuuden tutkijalautakunnan tutkimusselostuksesta (Komiteanmietintö 1978:51).
Sanomalehti Länsi-Suomi uutisoi onnettomuuksista räjähdysten jälkeisinä päivinä.
Tietoja Raikka Oy:n historiasta löytyy yhtiön nettisivuilta: http://www.raikka.fi/historia.html
Levyn Me uskom' : suomalaisia koraaleja ja hengellisiä sävelmiä jousiorkesterille mukana olevassa englanninkielisessä esitteessä on kappaleen "Tulkaa te kun työtä teette" nimi englanniksi "O come all ye that labour".
Lähde:
Soli Deo Gloria, esitt. : Me uskom' : suomalaisia koraaleja ja hengellisiä sävelmiä jousiorkesterille / Soli Deo Gloria [S.l.] : Profile, p2001
http://luettelo.helmet.fi/record=b1521187~S9*fin
Kyseessä on todennäköisesti Kainuun Museon vuonna 2008 julkaisema Raili Kauppilan teos Kartananomistajien Kajaani. Se löytyy Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirjassa on valokuvia Kauppakadun taloista talo talolta viime vuosisadan alusta tähän päivään.
Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät täältä
http://213.143.184.82/kirjasto/yhteys.htm
Sitä voi myös ostaa Kainuun Museosta, linkki museon julkaisusivulle löytyy täältä:
http://213.143.184.82/kainuunmuseo/sivut/tuotteet.htm
1950-luvun arkisessa kielenkäytössä näitä kolmea sanaa käytettiin varsin huolettomasti ristiin rastiin välittämättä kyseessä olevien raaka-aineiden kemiallisista kaavoista. Sana "plastic" on yksinkertaisesti muovin englanninkielinen vastine, ja jos ulkomailla valmistetussa leluautossa on valmistusaineeksi ilmoitettu plastic, sanaa ei ehkä vain ole osattu suomentaa muoviksi, vaan on puhuttu suomeksikin plasticista tai plastiikista.
Puhekielessä myös "guttaperkka"-sanalla tarkoitetaan usein jotakin muovia. Ilmaisu on tullut siitä, että guttaperkka oli ensimmäinen nykyisten muovien tapainen valmistusmateriaali. Aito guttaperkka eroaa muoveista siinä, että se on on kumipuusta saatava elastomeeri eli kimmoisa polymeeri, kun taas muovi on...
