Mielenkiintoinen idea, mutta tällä hetkellä vaikea toteuttaa. Jotkut kirjastot kyllä valitsevat ja palkitsevat "vuoden lainaajan", mutta meidän kirjaston (Pietarsaaren kaupunginkirjasto) tietojärjestelmästä ei voi saada tietoa asiakkaan edellisistä lainoista. Idea vaatisi paljon työtä sekä henkilökunnalta että asiakkaalta.
Isoon-Britanniaan pääsee useita eri reittejä ja matkustustapoja käyttäen riippuen siitä mihin osaan saarivaltiota haluaa matkustaa ja minkä kulkuvälineen valitsee.
Nopein tapa matkustaa Suomesta Isoon-Britanniaan on lentäminen. Mikäli olet matkustamassa lentäen esimerkiksi Lontooseen, lentoja voi etsiä Googlesta hakusanoilla ”Lennot Lontoo”.
Isoon-Britanniaan voi matkustaa myös muilla kulkuvälineillä, kuten junalla tai omalla autolla. Omalla autolla matkustettaessa voi hyödyntää autolauttoja, joita liikennöi Isoon-Britanniaan useista eri Euroopan maista, kuten esimerkiksi Ranskasta, Tanskasta ja Alankomaista. Myös Ranskan Calais’ta Englannin Doveriin kulkevan ja Englannin kanaalin alittavan rautatietunnelin kautta kulkevat junat...
Sukunimistä ja niiden merkityksistä löytyy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta. Kulpakko on peräpohjolainen sukunimi. Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Kittilässä, Sodankylässä ja Torniossa on ollut tämännimisiä taloja. Rovaniemellä puolestaan Kulpakko on vaara-alueen nimi. Kulpakko-sanan merkitys on paikoin sama kuin kulppi- sanan (merkitsee ”vesilätäkköä” sekä ”maljaa” ja ”kauhaa”), paikoin se on tarkoittanut ”kulkijaa”.
Meltaus-sukunimen osalta ei selvää vastausta ole, edellä mainitussa kirjassa viitataan sukunimeen Murtoniemi, jonka nimisiä niemiä ja asumuksia on myös Pohjanmaalla.
Metkalla matkalla maailmalla -tapahtuman ohjelma on nyt tarkentunut ja löytyy tapahtumakalenteristamme tämän viikon aikana. Lauantaina 24.8. pääkirjaston auditoriossa vinkkejä perhematkailuun antavat Inari Fernández ja Inna-Pirjetta Lahti klo 10:30, ja polkupyörämatkoistaan maailmalla on kertomassa Matti Rämö klo 13:00. Lisäksi ohjelmassa on musiikkia, tanssia, ruokamaistiaisia, kulttuuriseikkailu lapsille ja kaikenkielisten kirjojen kirjanvaihtotori. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia, kannattaa seurata tiedotustamme kotisivuilla sekä Facebookissa. Tervetuloa kansainväliseen tapahtumaamme!
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/tapahtumia.htm
Keräilijän oppaan ”Suomen rahat arviohintoineen” vuodelta 2008 mukaan tämän juhlarahan hinta vaihtelee kunnosta riippuen 15 eurosta 45 euroon. Samana vuonna on ilmeisesti lyöty myös kolikko, jossa on virheellinen meisti eli ”risu” tammenlehväseppeleessä. Tällaisen kolikon arvo vaihtelee kunnosta riippuen 25 eurosta 125 euroon.
Suomen kolikot ja setelit (12. painos vuodelta 2013) hinnoittelee juhlarahan kunnosta riippuen 15 eurosta 25 euroon. "Risullisen" hintahaitari on puolestaan 60-200 euroa.
Mistä laulu alun perin on lähtöisin, lienee mahdoton sanoa. Vuosikymmeniä ympäri maailmaa eri kielillä ja kansojen keskuudessa on esiintynyt erilaisia versioita tästä laulusta. Suomen kansallisdiskografiasta löytyy levytettyjä tai nuotinnettuja versioita nimillä "Leijonanmetsästys", "Leijonan metsästys" ja "Leijonaa mä metsästän" 1990-luvun alusta alkaen, mutta tiettävästi laulua on leikitty Suomessa jo kymmeniä vuosia aiemmin. Laulun alkuperästä, iästä ja levinneisyydestä tietoa saadakseen olisi kartoitettava laajasti leikkilaulujen tai laululeikkien, kansanrunouden, kansanmusiikin, liikuntaleikkien ja muun leikkiperinteen tutkimusta - mahdollisesti jopa tehtävä tästä aiheesta kokonaan uusi tutkimus. Alustava lähteiden kartoitus on...
Hei
Vuoden kirjat -luettelo alkoi ilmestyä vuonna 1979. Varmuudella luettelo on ilmestynyt vielä 2009, mutta sen jälkeen en löytänyt julkaisutietoja.
Suomen kustannusyhdistyksen toimisto on kesälomalla 5.8.13 saakka, joten en voinut heiltäkään asiaa varmistaa.
Valitettavasti luetteloa ei ole systemaattisesti kerätty Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on vain vuodet 2006 -2009 (ei ole luetteloitu HelMet-tietokantaan).
Luetteloita ei löytynyt verkosta. Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston kokoelmissa on osa luetteloista.
Kansalliskirjasto / Fennica:
https://finna.fi
Varastokirjasto:https://finna.fi
Hei,
Kysyit maidon, bensiinin ja Koskenkorvapullon nimellishintoja tiettyinä vuosina. Bensiinillä tarkoitetaan tässä regular/92/95E -moottoribensiiniä. Maidon osalta tuote hiukan vaihtelee ajan myötä.
Tässä hinnat eri vuosina. Koskenkorvan ja maidon hinta on kyseisen vuoden tammikuulta, mikäli samalta vuodelta on saatavilla useita hintatietoja.
1963 Bensiini 0.51 mk/l Koskenkorva 9,80 mk/pullo Irtomaito 0,469 mk/l
1968 Bensiini 0.67 mk/l Koskenkorva 12,90 mk/pullo Pakattu maito 0,76 mk/l
1978 Bensiini 1.91 mk/l Koskenkorva 30,00 mk/pullo Täysmaito 1,82 mk/l Kevytmaito 1,82 mk/l
1988 Bensiini 3.14 mk/l Koskenkorva 67,00 mk/pullo Täysmaito 3,39 mk/l
1998 Bensiini 5,52 mk/l Koskenkorva 83,00 mk/pullo Täysmaito 3,91 mk/l Kevytmaito 3,91 mk/l...
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
Runo on nimeltään Eläintarha nimeltä Äiti ja sen kirjoittaja on Sari Peltoniemi. Runo löytyy Kari Levolan toimittamasta teoksesta Runo vieköön (2009). Teos on myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa ja saatavuuden voi varmistaa kirjaston sivuilta:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei etsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Satua on kyselty lastenkirjastonhoitajilta, yritetty etsiä sopivalta tuntuvista satukirjoista ja peräänkuulutettu kirjastoväen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta tuloksetta.
Kysymykseen ei ole olemassa sellaista vastausta, jota kysyjä todennäköisesti ajaa takaa. Kirjastoissa on aina ollut hävikkiä, josta osa johtuu varastamisesta, osa muista syistä. Monessakaan tapauksessa ei kuitenkaan ole varmaa tietoa siitä, mihin jokin aineisto on kadonnut, se ei vaan löydy sieltä mistä sen pitäisi löytyä. Suinkaan aina tällainen löytymättömyys ei tarkoita varkautta, vaan aineisto on yksinkertaisesti hyllytetty väärään kohtaan. Oma karkea arvioni on, että ilman suojausmenetelmiä tai muuten hyvää valvontaa olevissa kirjastoissa kohdistuu erityisesti uutuusaineistoon ehkä noin 5 % suuruinen varkaushävikki vuodessa.
Kirjastoilla ei myöskään ole mitään täsmällistä tietoa siitä, mistä eri syistä kirjastonkin aineistoja...
Sama melodiahan se on. Sovittaja Anssi Tikanmäki lienee tietoisesti lainannut tuon pätkän kappaleen introon. Tällaiset sitaattilainaukset ovat melko yleisiä.
Mitään erityistä sääntöä ei ole siitä, milloin kyseessä on plagiaatti. Asiasta päätetään raastuvassa tai ylemmissä oikeusasteissa - kuten esim. George Harrisonin "My sweet lord"-kappaleen osalta aikoinaan tapahtui.
Pelkkää sointukulkujen käyttöä ilman melodiaa ei pidetä plagioimisena.
Juicen tai Tikanmäen Libertango-kommenteista ei löydy tietoa.
Vänrikki Kariluotoa pyytää rukoilemaan Tuntemattoman sotilaan kuudennen luvun I jaksossa hänen lähettinään toiminut vapaaehtoinen poika, jonka nimeä ei mainita.
- Vänrikki... rukoilkaa te... minä en jaksa... muista... polttaa... minä kuolen.
Parasta olisi viedä kortti kirjastoon ja ilmoittaa haltija kuolleeksi. Kortti poistetaan rekisteristä.
Mikäli kortti silputaan, se poistuu rekisteristä muutaman vuoden jälkeen, koska sitä ei ole käytetty.
Mikkelinpäivä 29.9. on päivä, jolloin vanha kansa totesi mm. "mikkelistä akat tupaan, perunat kellariin". Kevään päivän osalta en löytänyt varmaa tietoa. Yksi mahdollisuus on Marian ilmestyspäivä maaliskuussa, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
Ehdotuksemme on Johanna Sinisalon vaellusteemainen kertomuskokoelma Salattuja voimia : opas valoisille ja pimeille poluille. Teos, 2012. Kirjan sivujen 309-360 otsikko on : Kävelemisen käytännöstä - käytännön neuvoja ja niksejä : miten valmistaudut retkiin, millä perusteilla reittisi valitset, mitä tarvitset mukaan, mitä riskejä kohtaat.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2050884
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät...
