Etunimitilasto 14.12.2015
Jonia Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 0 0
1940-59 0 0 0
1960-79 alle 5 alle 5 alle 10
1980-99 alle 5 alle 5 alle 10
2000-09 0 0 0
2010-15 0 0 0
Yhteensä alle 10 alle 10 alle 20
Siis väestörekisterin mukaan tuon nimisiä on jkastettu vuosien 1960-1999 välisenä aikana vajaa kymmenen miestä ja vajaa kymmenen naista. Sen jälkeen se on jäänyt pois vähäisestäkin käytöstä.
Nimi ei löydy yhdestäkään kirjastosta löytyvästä nimikirjasta. Nimen alkuperä ja merkitys jää näin hämärän peittoon. Voisiko olla Jon nimestä johdettu etunimi. Mitään todistetta tähän kirjat eivät anna. Nimeä ei löydy edes harvinaisten etunimien...
Kysyin asiaa Jari Sillanpään konserttien myyjältä. (info@jarisillanpää.com)
He vastasivat näin:
"Kaunis kiitos yhteydenotostasi.
Jarin Stadionkonsertista ei ikävä kyllä ole tämän hetkisten suunnitelmien ja tietojen valossa tulossa minkäänlaista tallennetta julkisuuteen.
Aurinkoa ja työniloa!
--
Ystävällisin terveisin,
Jari Sillanpää Info
Anne ja Peppe "
Pientä lievennystä voi tuoda Iltasanomien videokooste:
http://www.iltasanomat.fi/musiikki/art-1439775669370.html
Suomalaisista kirjastoista ei tämän 1815-1897 eläneen venäläisen säveltäjän nuotteja löydy. Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan kautta löytyy muutamia nuotteja, jotka kuitenkin ovat pääasiassa yhdysvaltalaisissa kirjastoissa:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSQUERY?searchtype=limitlink:format…
Alla hiukan tietoa säveltäjästä:
http://www.earlyromanticguitar.com/erg/composers.htm
Valitettavasti tällä hetkellä kirjastossamme ei ole yhtään sukunimikirjaa paikalla, josta olisi voinut heti tarkastaa asian. HelMetistä sukunimikirjoja voi etsiä hakusanalla sukunimet ja tehdä varauksen (http://www.helmet.fi).
Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Valitettavasti kirjasto- ja arkistopalvelut ovat suljettuina ajalla 7.12.2015-29.2.2016 välisen ajan. Nettisivut: http://www.kotus.fi/.
Nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta: http://www.genealogia.fi.
Lehti näyttää vielä olevan lainassa sinulla. On hyvin epätodennäköistä, että se olisi jäänyt palauttamatta. Varsinkin silloin, kun palauttaa lainat toiselle kirjastolle kuin omistajakirjastolle, niteet menevät monen palautusautomaatin läpi.
Yleisneuvomme on, että asiakas uusii puuttuvaa nidettä mahdollisimman monta kertaa. Jos nide sen jälkeen ei vieläkään löydy, asiakas joutuu korvaamaan kyseisen niteen. Aikuisten lehtien korvaushinta HelMet-kirjastoissa on aina 5 euroa/nide.
Hei!
Valitettavasti en ole löytänyt nuotteja ja sanoja tähän lauluun. Olen etsinyt monesta tietokannasta, mm. HelMet, Viola.
Kappale "Ohi älä käy" sisältyy kokoelmaan "Eikö milloinkaan", joka löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista C-kasettina ja digitoituna. Teos on käytettävissä digitoituna vapaakappalekirjastoissa http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/julkaisuala/vapaakappaleet.html#Vapa….
Hei! Ensimmäiseksi tulee mieleen vapaan lähdekoodin järjestelmä Koha.
Sinun kannattaa tutustua Jarmo Saartin ja Pirjo Tuomen toimittamaan Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää : kirjastojen tietojärjestelmien suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto. Kirja löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2082527?lang=fin). Kirjastolehdessä julkaistiin keväällä artikkeli Suomessa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä, josta voit tutustua aiheeseen lisää (http://kirjastolehti.fi/artikkelit/artikkeli/567/mika-on-kirjastojarjes…). Artikkelin lopussa on lista alan asiantuntijoista, joilta voit kysyä asiasta tarkemmin.
Ilmeisesti kyseessä on Michał Kleofas Ogińskin (1765–1833) säveltämä poloneesi. Suomessa teos tunnetaan nimellä Jäähyväiset isänmaalle.
Musiikin tv-sarjaan on säveltänyt Joel Mäkinen. Tunnuskappaleen nimeä ei ole mainittu ohjelman lopputeksteissä.
Kirjallisuuden sivusto Kirjasampo sisältää luetteloita sarjakuvista. Tässä linkki Asterix-sarjakuviin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/asterix#.VnAI8Eal2_k
Tietoa löytyy myös Sarjakuvat-sivustolta
http://sarjakuvat.eurocomics.info/index.html
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa on kaikki Suomessa ilmestyvä kirjallisuus.
https://finna.fi
Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
Voisit kokeilla Lainaa kirjastolainen -palvelua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Lainaa_kirj…
Se toimii sekä Helsingissä että Espoossa.
Helsingissä mukana ovat isommat kirjastot, Espoossa palvelua voi pyytää kaikista lomakkeen kirjastoista.
Lisäksi voist kokeilla Entre Ryn vertaisopastajia. Hekin ovat tosi käteviä.
Monikielisen kirjaston kokoelmissa oli vuonna 2014 213 darinkielistä kirjaa. Monikielinen kirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Sieltä lähetetään kuntien kirjastoihin eri puolille Suomea kirjoja ja muuta lainattavaa kirjastojen toiveiden ja kokoelman riittävyyden mukaan.
Kirjastoilla on maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Yksi suosittu tapahtuma ovat monissa kirjastoissa järjestettävät kielikahvilat, joihin ovat tervetulleita kaikenkieliset keskustelemaan suomen kielellä:
http://www.kirjastot.fi/fi/node/1194#.Vm_NCPM8KUk
Alla olevien linkkien kautta löydät tietoa Monikielisestä kirjastosta ja esimerkinomaisesti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyvää...
Monikielisestä Infopankki.fi -sivustosta kannattaa kertoa kaikille maahanmuuttajille, jotka eivät osaa suomea. Verkkosivustolle on koottu runsaasti tietoa Suomesta, esimerkiksi seuraavista aiheista:
·työnteko Suomessa
·suomen kielen opiskelu
·asuminen
·opiskelu ja koulutus
Infopankin sivut löytyvät osoitteesta www.infopankki.fi 12 kielellä*: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, kiina, persia ja arabia. Sivuston avulla käyttäjä voi itsenäisesti tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan omalla kiellellään. Kieliversiot ovat identtisiä.
Tässä vielä muutama relevantti osoite, josta saa tietoa maahanmuuttajista/ulkomaalaisista/turvapaikkapäätöksistä/oleskeluluvista:
http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
http://www....
Seuraavilla sivuilla voi tehdä Arabian astioiden vertailua.
http://www.astialiisa.fi/etsintapalvelu.html
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
http://www.tori.fi/uusimaa?f=&q=arabia&cg=4080&w=1&st=s&st=k&st=g&c=0&c…
Arabialla on myös oma museo, jossa tietoa heidän tuotteistaan.
http://kysymuseolta.fi/designmuseo/
Edla (Suomessa myös kirjoitusasussa Eedla) on tanskalainen muoto muinaissaksalaisista nimistä, joiden alkuosa merkitsee "jaloa, jalosukuista" (adal, edel). Lähtökohtana ovat olleet esimerkiksi Adelheid tai Ediltrud. Nimen vanhoja muotoja ovat mm. Edel, Edle ja Edela ja kansanomaisia muotoja esim. Eela, Etta, Etla ja Eetla. Suomeen nimi on tullut Tanskasta, jossa tunnetaan keskiajalta kuningatar Edle.
Lähteet:
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja (2001)
Saarikalle, Anne; Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005)
Väkivallan virkamies on Matti Yrjänä Joensuun esikoisteos. Harjunpää esiintyy tässä romaanissa ensimmäistä kertaa. Teemana on henkirikokset, väkivalta ja poliisityön realistinen kuvaus.
Netissä kirjaa kuvataan näin: "Joka kerta yöpäivystyksen alkaessa Helsingin rikospoliisin väkivaltatoimiston vanhempi konstaapeli Timo Harjunpää tuntee pelon kipristävän vatsaansa. Tällä kertaa hän saa aamuyöstä ikävän hälytyksen: Lehdenkantaja epäilee, että eräässä asunnossa on ruumis. Levyseppä Konttinen, viinaan ja naisiin menevä yksineläjä, on lojunut asunnossaan päiväkausia kuolleeksi hakattuna, naapurien ja omaisten tietämättä." www.luekirja.fi
Suomennostekstiä ei ikävä kyllä löydy kirjastoista, luultavasti sitä ei ole koskaan julkaistukaan.
Kappale löytyy Markku Taipaleen esittämänä LP-äänilevyltä Auringonlaskun tuolla puolen, jonka voi tilata kaukolainaksi Haapajärven kirjastosta. Kaukolainatilauksen voit tehdä omasta kirjastostasi.
Tekstiä voisi kysyä myös suoraan suomentajalta.
HelMet järjestelmän kautta voi tehdä haun asiasanoilla kuvakirjat, kiusaaminen, rajata kieli ilmestymisvuodet. Näin tulokseksi tuli 20 kuvakirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiusaaminen%20kuvakirjat__F…
HelMet sivuilla on myös erilaisia kuvakirjapaketteja, joissa yhtenä aiheena kiusaaminen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Kirjastot ostavat elokuvansa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joilta saadaan myös kirjastojen tarvitsemat lainaus- ja mahdolliset esitysoikeudet.
Yksittäisiä elokuvia voidaan ostaa myös muuten, jos sopimustoimittaja ei tiettyä elokuvaa tarjoa. Kannattaa tarjota elokuvaa kunnankirjaston tai kirjastokimpan hankinosastolle.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
http://hakemisto.kirjastot.fi/
