Kyseessä on todennäköisesti animaatio Inside out: mielen sopukoissa. Sitä on hankittu dvd:nä Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastoihin, mutta ei (ainakaan vielä) Hattulan kirjastoon. Voit tehdä dvd:stä seutuvarauksen tai tehdä hankintaehdotuksen Hattulan kirjastoon.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Alakoski, Susanna: Sikalat
Kirja perustuu Susanna Alakosken omiin lapsuudenkokemuksiin. Tarinan alussa perhe muuttaa Ystadiin vuokrakaksioon. Kaikki näyttäisi olevan hyvin, mutta menneisyyden ongelmat siirtyvät uuteen ympäristöön, eikä yritys sopeutua ruotsalaiseen kulttuuriin helpota tilannetta.
Lisätietoa Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9188#.VugvA1IYGzU
Koskiniemi, Sisko: Kääntöpuolella lapsuus
Teoksen päähenkilö, sosiaalityöntekijä Kaija on työssä keskisuuren kaupungin poliisilaitoksella. Hänen vastuullaan on lastensuojelu. Karuja asioita ratkoessaan Kaija miettii, miksi naiset jäävät väkivaltaisiin suhteisiin ja kenen syynä nuorten häiriökäyttäytyminen lopulta on.
Kytömäki...
Suomen väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta ei löytynyt yhtään Vilus-etu- tai sukunimistä ihmistä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei myöskään löytynyt kirjaston nimikirjoista tai muista lähteistä.
Yksi Vilus-niminen järvi on Jämsässä:
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vilus
Joten valitettavasti tietoa nimen alkuperästä ei saatu selville.
Meillä on tulossa kirjastojen tietojärjestelmän vaihto huhtikuussa ja kaikki Kymenlaakson yleiset kirjastot ovat kiinni 4.4.- 17.4 välisen ajan.Joten olemme antaneet kirjoille poikkeuksellisen pitkän laina-ajan. Voimme kuitenkin yrittää kaukolainata teoksen teille.
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut...
Kattaukseen löytyy havainnollinen kaavio Kotilieden sivuilta osoitteesta http://kotiliesi.fi/juhlat/juhlien-jarjestaminen/poydan-kattaminen. Kaikkijuhlista.fi-sivustolla osoitteessa http://www.kaikkijuhlista.fi/juhlista/juhlat-kotona/kattaus on myös hyviä ohjeita kattauksiin.
Kirjoistakin toki löytyy kattamisohjeista. Esimerkiksi Jouko Mykkäsen ja Heikki Ursinin teoksessa ”Tarjoilukirja” (Restamark, 2006) on esitelty pöydän kattamisen periaatteet ja paljon muuta hyödyllistä kattamiseen ja tarjoiluun liittyvää.
Kaavojen etsiminen käsityölehdistä on varsin hankalaa, koska ei ole käytettävissä vuosikertojen hakemistoja. Suuren käsityökerhon mallihausta löytyi kuitenkin, vaikkakaan ei ihan voimistelupuvun nimellä, seuraavia:
Baletti- ja jumppapuku nro 8/2010 (eri kokoja)
Jumppatrikoot, -toppi, -paita, -housut nro 1/2006
Trikoot ja jumppatrikoot nro:t 1/2006, 1/2009, 11-12/2004 ja 8/2012
Vuosikeroja selailemalla voi löytyä toki enemmän. Käsityölehdet löytyvät valitsemalla hakusanaksi käsityö ja rajoittamalla haun sitten lehtiin, http://helmet.fi.
Valitettavasti HelMet kirjastoista ei näytä löytyvän SPSS tilasto-ohjelmaa.
Moni yritys näyttää kuitenkin tarjoavat ohjelmasta ilmaisen koekäyttöversion. Esim. http://www-01.ibm.com/software/fi/analytics/spss/products/statistics/ 14 päivää.
HelMet on tuossa aika hankala...
Oikein hyvää hakutapaa ei ole, mutta voisit koettaa hakea ranskankielisiä elokuvia kirjoittamalla hakuun "ääniraita ranska".
Silloin DVDssä on ainakin ranskankielinen ääni.
Samoin haulla "ääniraita espanja" ja "ääniraita venäjä" löytyy halutulla puhekielellä varustettuja elokuvia.
Rnaskalaisten tekemää elokuvaa onkin sitten jo vaikeampi hakea, sanoisin jopa mahdotonta löytää niitä kaikkia yhdellä haulla...
Haulla elokuvat ja ranska not yhdysvallat + kielirajaus ranska saat ainakin kaikki ranskankieliset, ranskassa tapahtuvat elokuvat, jota ei ole tehty yhdysvalloissa.
Kokeilla voi myös hakua elokuvat + un film, mutta sekin saa esiin vain osan elokuvista.
Tunnusluvun kirjastokorttiin saa mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilötodistuksen.
Mikäli asiakastiedoissasi on sähköpostiosoitteesi ja mikäli sinulla on aikaisemmin ollut tunnusluku, voit pyytää sähköpostiisi uuden tunnusluvun. Pyynnön voit lähettää alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
"Alviina on muunnos nimestä Alfiina, jonka alkuperäksi on esitetty Adolfiinaa ja miehennimeä Alf.
Suomessa Alviinaksi on nimitetty tyttöjä pääasiassa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. 2000-luvun alussa nimen kannatus oli pienoisessa kasvussa, joskin se oli edelleen hyvin harvinainen. Myös kirjoitusasut Alvina, Alfiina ja Alfina ovat harvinaisia. Aikoinaan nimen kansanomaisia muotoja olivat muun muassa Alvi, Alva, Fiina, Fiinu, Iina, Viina ja Viinu." Lähde: Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007, s. 31.
Nimipäivästä Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 15.9.2010 vastaavaan kysymykseen näin: "Alviinalla ei yksinkertaisesti ole virallista nimipäivää eikä ole sellaista ollutkaan. Nimeä ei...
Kappale on Saija Varjuksen esittämä "Et voi mua kesyttää". Tämä Risto Asikaisen ja Ilkka Vainion tekemä laulu alkaa sanoin "Virta mua vie ja tuulet on mun, hetken sun syliisi painaudun". Kappale löytyy Varjuksen levyiltä Yambaijaa (1998) ja Parhaat - 40 hittiä (2001).
Porin pääkirjaston seminaarihuoneessa (2. krs.) kokoontuu joka maanantai senioreiden tablettipiiri klo 13-15. Omaa laitetta ei tarvitse olla mukana. Opastus on maksutonta.
Ei valitettavasti löytynyt tietoa tästä laulusta. Kaarina Helakisa on kirjoittanut laulun Maailma on omena, jossa sanotaan mm. näin:
"Jokaisella on omena ja omena on kuin maailma, pallo kuperanpullea…", mutta tämä tuskin on oikea laulu, kun hedelmäkin on väärä.
Lahden kaupunginkirjastossa voi kuunnella digimusiikkia, vaikka sitä ei ole erikseen tarjolla.
Kirjastoissa on asiakkaiden käytössä internetkoneita, joilla voi kuunnella verkossa vapaasti tarjolla olevaa musiikkia esim. YouTubesta. Kuulokkeet saa lainaan palvelupisteestä.
Kirjasto tarjoaa asiakkaille Naxos Music Libraryn, se on käytössä kirjastokortilla millä tahansa laitteella, ei pelkästään kirjaston tietokoneilla. Naxos Music Libaryn valikoimassa on lähinnä klassista, vähemmän kevyttä musiikkia. Pääset palveluun kirjaston verkkosivujen (lastukirjastot.fi) kautta, valitse valikosta Musiikki, linkki löytyy sivun alareunasta.
Harpunsoittajan laulut ovat Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet -romaanin vuoden 1923 kaksiosaisessa suomennoksessa osassa 1. Numero 1 on sivulla 186 ja numero 2 sivulla 185. Romaanissa niillä ei tosin ole nimiä.
Runot ovat myös Maailman kannel -runoteoksessa (suomennokset Eino Leino), sekä Leena Jäppilän suomentamina Taite-runouslehdessä (2002, nro 3, s. 22). Numero 2 löytyy myös Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi -kirjasta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kaikille kirjaston kirjoille on annettu oma luokkansa ja tuo 84.2 on romaanien luokka. Luokan lisäksi kannattaa tarkistaa netistä, että millä osastolla kirja on. Näitä 84.2-luokan kirjoja voi olla lasten, nuorten tai aikuisten osastolla.
Luokan perässä oleva HER tarkoittaa kohtaa josta kirja hyllystä löytyy. Yleensä kirja on hyllyssä tekijän sukunimen mukaan, mutta jos kirjalla on paljon tekijöitä, niin se voi olla myös kirjan nimen mukaan.
Kannattaa kysyä apua omasta kirjastosta, jos tuntuu, ettei hyllyä löydy.
Sivustolta sukunimi.info löytyy jonkin verran tietoa Jäderholm-nimestä sekä useita hyödyllisiä linkkejä suku- ja väestörekistereihin. Nimi on suojattu ja suhteellisen harvinainen, mikä varmaankin selittää sitä, miksi ette ole löytänyt siitä tietoa.
Suomen sukututkimusseura pitää yllä keskusteluforumia, jonne usein lähetetään juuri tämäntyyppisiä kysymyksiä. Sitä kannattanee kokeilla.
Vaasasta löytyy Suuri suomalainen tulkitsija -niminen kokoomateos (cd). Se sisältää Lauluja ja lausuntaesityksiä vuosilta 1969-1981.
Samoin löytyy Vaasasta LP-levy Sinisalo, Veikko: Suomi 50 - runoja ja lauluja.
Seuraavat teokset löytyvät muista kirjastoista, niitä voi kysyä kaukolainoiksi:
- Veikko Sinisalo ja Suomi (cd-levy). Sisältää runoja ja lauluja.
- Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta (cd-levy). Sisältää runoja,
lausujina Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen.
- Viita, Lauri: Betonimylläri (huom. LP-levy). Lukija Veikko Sinisalo
Vuosi 1966 oli Etelä-Suomessa runsasluminen, ja myöhäinen kevät sai lumet sulamaan nopeasti. Ennätystulvia koettiin erityisesti rannikkoseudulla.
Mainintoja vuoden 1966 tulvasta löytyy valtion ympäristöhallinnon yhteiseen ymparisto.fi -verkkopalveluun kootuista arviointiraporteista. Vantaanjoen tilanteesta löytyy julkaisu:
Tulvariskein alustava arviointi : 21. Vantaanjoen vesistöalue
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BD524B123-99DE-4578-9442-D9B8…
Muiden alueiden arviointiraportit löytyvät ao. osoitteesta Muuta aiheesta -otsikon alta. Niistäkin löytyy mainintoja vuoden 1966 tulvasta.
http://bit.ly/1pknpgX
Vuoden 1966 tulvasta kerrotaan myös julkaisussa:
Ville Suhonen ja Kari rantakokko: Vantaanjoen tulvantorjunnan...
