Hei,
kyllä tarvitset salasanan tai oikeastaan salanumeron lainojesi uusimiseen Neli-netin kautta. Pyydä henkilökuntaa tallettamaan salanumero tietoihisi, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa.
Arja
Alla olevasta linkistä aukeaa luettelo kirjastoista, joissa Btj:n tuottamaa ja ylläpitämää Aleksi-viitetietokantaa voi käyttää. Pääkaupunkiseudulla tällaisia ovat Eduskunnan kirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastot.
Tietokannan käyttöoikeudesta kerrotaan näin:
”Palvelua saavat käyttää sopimukseen osallistuvan organisaation opiskelijat, tutkijat, henkilökunta (---) sekä kirjaston paikallisasiakkaat.” Etäkäyttömahdollisuus sinulla olisi siis vain em. oppilaitosten opiskelijana.
https://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi+-tilaajat
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi
Mene käyttämääsi kirjastoon ja pyydä heitä tilaamaan tämä kirja kaukolainana. Se löytyy ainakin seuraavien kirjastojen kokoelmasta: Jyväskylä, Kajaani, Oulu ja Rovaniemi. Myös Varastokirjastosta Kuopiosta sen saa. HelMet-kokoelmassa kirjaa ei valitettavasti ole.
Heikki Poroila
Turun pääkirjaston varastokirjoihin voi tehdä varauksen Vaski-verkkokirjaston kautta. Varaus on maksullinen (23.9.2015 1 euro/varaus). Varausta tehdessä voi valita noutopaikan ja kun teos on noudettavissa, siitä saa ilmoituksen.
Kirjastossa lomakkeella tehtävä varastohakupyyntö on ilmainen. Kirjat voi noutaa pääkirjaston uuden puolen vastaanotosta seuraavana arkipäivänä klo 14 jälkeen ja ne pidetään asiakkaalle varattuna viikon ajan.
Euroopan unionin talous- ja rahaliiton no bail out -sääntö on avustamiskielto, "jonka mukaan toiset jäsenvaltiot eivät saa auttaa julkisyhteisöjen rahoitusasemansa kanssa vaikeuksiin joutuvaa jäsenvaltiota", eli käytännössä kyse on siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan itse, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Lähde:
EMU-sanasto. Taloustieto, 2000
Hautapaikan selvittäminen on mahdollista. Kuinka vaivatonta se on, riippuu sitten siitä, onko vainajan viimeinen kotipaikka tiedossa.
Jos vainajan kotipaikka tiedetään, hautapaikan selvittäminen kannattaa aloittaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista. Kunkin seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Isoimmilla hautausmailla on omat toimistonsa, joista yksittäisten hautojen sijaintipaikkoja voi tiedustella, jos tietää vainajan virallisen nimen, kuolinpäivän tai hautaamisajankohdan.
Mikäli etsitystä tiedetään vain se, että tämä on kuollut, tarvitaan valtakunnallisen väestötietojärjestelmän apua, eli seurakuntien asemesta haudan jäljittäminen on aloitettava maistraateista.
Tällaisen palvelun kautta ei voi antaa vastauksia näin laajoihin kysymyksiin. Oopperan historiaa ei mitenkään voi tiivistää niin pieneen tilaan. Mutta suosittelen piipahdusta kirjastossa tai muuten harkitsemaan esimerkiksi seuraavia aihetta tiiviisti käsitteleviä teoksia:
* Rich: Ooppera (W&G 1982) - Iästään huolimatta hyvä johdatus aihepiiriin, todennäköisesti sopivan ytimekäskin.
* Riding: Ooppera (WSOY 2008) - Hyvä kirja aloittelijoille, mutta keskittyy historiaa enemmän itse teoksiin ja säveltäjiin.
* Lazarus: Oopperan käsikirja (Otava 2002/2012) - Hyvä yleisteos.
* Bacon: Oopperan historia (Otava 1995) - Kattava suomenkielinen yleisesitys oopperan historiasta, joka kuitenkin edellyttää melko paljon lukemista.
Kaikissa musiikin...
Kysymyksessä kuvailtu elokuvista otettujen kohtausten käyttö ei oikein mahdu minkään "vapaan" toiminnan sallivan säädöksen sisään. Kyse ei ole sitaattioikeuden käyttämisestä, koska esityksiin ei liity itse elokuvien tai näiden kohtausten esittelemistä.
Suojattujen elokuvien julkinen esittäminen on aina luvanvaraista. Joihinkin elokuviin on kirjasto voinut saada myös julkisen esittämisen oikeuden, jolloin katkelmia tällaisista elokuvista voisi näyttää kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
On kuitenkin hyvin kyseenalaista, koskisiko lainauksen ohessa saatu esityslupa myös sellaista esittämistä, jossa elokuvan ääniraita on korvattu uudella. Tällaisen oman ääniraidan voi kyllä tehdä, mutta sellaisen esittäminen julkisesti edellyttää oman...
Kirjasto 10:ssä on laite, jolla voi digitoida VHS-kasettien sisällön DVD-levylle. Voit varata laitteen puhelimitse (09 3108 5900), kirjaston tietokoneiden ajanvarausjärjestelmästä (kone 46) tai käymällä Kirjasto 10:ssä. Koneen varaaminen ajanvarausjärjestelmässä edellyttää, että sinulla on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Digitointiin tarvitset mukaasi tallennusvälineen (DVD tai muistitikku).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Yleensä suojelijana tuntuu olevan joku tunnettu henkilö, jolla on arvovaltaa. Usein suojelijat ovat politikkoja, mutta esimerkiksi osoitteessa http://www.pirkanpojat.com/requiem.html mainitun Requiem-tapahtuman suojelijana on toiminut Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen, joka ei ole poliitikko mutta muuten arvovaltainen henkilö.
Kyse on kai aika pitkälti sitä, mitä suojelijan nimeämisellä halutaan saada. Yleensä suojelijan merkitys lienee siinä, että hän saattaa tuoda tapahtumalle näkyvyyttä omalla tunnettavuudellaan. Ei liene aivan huono veto valita joku tapahtuman alan tunnettu henkilö, kuten esimerkiksi osoitteessa http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/dekkari-festivaali-… mainitussa Dekkarifestivaalissa,...
Kuukausimaksuttomia liittymiä on toki vielä tarjolla. Koska en halua mainostaa mitään palveluntarjoajaa, ehdottaisin, että laitat Googleen hakusanan "kuukausimaksuton liittymä". Sillä löytyy vaihtoehtoja. Vastaavasti hakusanalla "prepaid-liittymä" saa tuohon vaihtoehtoja.
Käsikranaatteja oli sotavuosina käytössä monia erilaisia malleja.
Sotia edeltävät oppaat tuntevat mallit varsikäsikranaatti/32 sekä munakäsikranaatti/32. Mallit olivat painoltaan n. 550-600 grammaa. Räjähdysaine oli trotyylia. Saksalaiset vastaavat kranaatit olivat Stielgranate 24 ja Eiergranate 39. Ne olivat painoltaan 596 grammaa sekä 340 grammaa, ja pituudeltaan 35,6cm sekä 7,62 cm.
Venäläisillä oli käytössään useita vastaavia muna- ja varsikranaattityyppejä samassa koko- ja painoluokassa. Emme löytäneet kirjallisuudesta mainintoja saksalaisten tai neuvostoliittolaisten käsikranaattien käytöstä Suomessa, mutta talvisodan aikana käsikranaatteja tilattiin mm. Unkarista 300 000 kpl, Iso-Britanniasta 10 000 sekä Ranskasta 200 000. Kaikki...
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Oriana Fallaci ei koskaan ollut naimisissa.
Cristina de Stefanon teoksen ”Oriana Fallaci : nainen ristitulessa” (Gummerus, 2014) takakansitekstissä todellakin mainitaan, että Fallaci ”oli naimisissa kreikkalaisen vallankumousaktivistin kanssa”. Tässä viitataan kaiketikin kreikkalaiseen Alexandros (Alekos) Panagoulisiin (1939 – 1976), jonka kanssa Fallacilla oli kolmisen vuotta kestänyt suhde. Fallaci on ikuistanut Panagoulisin romaanissaan ”Mies” (Kirjayhtymä, 1981).
Women Writers of Great Britain and Europe: An Encyclopedia (Katharina M. Wilson, Paul Schlueter, June Schlueter, Routledge, 2013)
https://books.google.fi/books?id=oeFcAgAAQBAJ&pg=PT164&lpg=PT164&dq=ori…
http://www....
Heinolan kirjastossa ei valitettavasti ole kumpaakaan kirjaa. Voit tehdä kirjoista kaukolainatilauksen alla olevalla lomakkeella:
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=319438199&_k=9XPew4icvrvHif…
Tarina lapsia tuovasta haikarasta on syntynyt Länsi-Euroopassa 1800-luvulla. Tällä alueella haikaraa pidettiin tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Se oli myös lintuna suurikokoinen, joten olisi kyennyt kantamaan ihmisvauvaa. Lähde: Historia-lehti, 1/2010 s. 13:
http://historianet.fi/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvoja
Haikaralajia ei yleensä tarkemmin eritellä, mutta joidenkin lähteiden mukaan se olisi lajiltaan kattohaikara:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/haikara-ei-kuljettele-vauvoja-suomes…
Kattohaikarat ovat suurikokoisia ja pesivät mielellään ihmisten lähellä kulttuuriympäristössä - Suomessa tosin ensimmäisen kerran vasta tänä (2015) kesänä, joten sopisivat tässä mielessä hyvin tarinan linnuksi. Tietoa kattohaikarasta...
Kirjastojen laitteilta ei tällä hetkellä saa tallennettua kuin DVD-levyille.
Omalle koneelle voi asentaa ohjelman, jolla DVD-levyn sisällön saa haettua käsiteltävään muotoon.
Hei!Tarvitset mukaasi uudella sukunimelläsi olevan virallisen kuvallisen henkilöllisyystodistuksen,esim.passi,kun seuraavan kerran käyt kirjastossa ja siellä palvelupisteessä,jossa kerrot,että sukunimesi on vaihtunut.
Tanssilajeja ei yleensä kerrota levykannessa, nuoteissa niitä näkee toisinaan. Oheinen lista perustuu kappaleiden kuunteluun. Kaikkia ei ollut saatavilla juuri mainittuina versioina, joten tuloksissa saattaa olla tulkinnanvaraisuutta.
Yön kukka. SLOW FOX
Pieni lintu. SLOW FOX
Kurjet. TRIOLIFOKSI /SLOVARI
Varjojen yö. SLOW FOX
Ei koskaan vannoa saa. FOKSI
Illan varjoon himmeään. TANGO (Agentsin versio BEAT)
Tuota kulta-aikaa. FOKSI
Kesäni auringotar. SLOVARI
Lapin kultaa. SLOW FOX
Lumikukkien maa. BEGUINE
Tää päivä hääpäivä. VALSSI
Ranskalaiset korot. SLOW FOX / SWING
Kellot moskovan. SLOVARI
Lähtöhetki. VALSSI
Mä putoan. FOKSI
