HelMet-kirjastojen varaukset ovat aina yhdessä jonossa, jota palvelevat kaikki varattavissa olevat niteet. Kyseessä olevasta kirjasta on hankittu 7 nidettä, jotka kaikki ovat varattavia. Vastaushetkellä neljä niteistä on lainassa, yksi odottaa hyllyssä noutoa ja kaksi on matkalla. Kirjan kappaleet ovat siis kaikki liikenteessä, vaikka yksi lainassa olevista onkin pari viikkoa myöhässä.
Jonotusaika riippuu siitä, monenneksiko on päässyt. Koska varauksia on enää kaksi, kysyjän varaus toteutunee lähiaikoina. Viime kädessä jonon purkautumisen nopeus riippuu siitä, kuinka pitkään lainaajat lainojaan pitävät. Jos tulee myöhästelijöitä, odotusaika pitenee. Järjestelmän tietojen mukaan kohta pitäisi kuitenkin jo tärpätä.
Heikki Poroila
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
Valitettavasti tätä videota ei tee lailliseksi se, että sitä on jaettu YouTubessa. Luvanvaraisia asioita on tällaisissa tapauksissa vähintään kahta eri lajia. Ensinnäkin on kysymys esittäjän oikeudesta päättää siitä, kuka saa taltioida ja jakaa julkisesti esittäjän esiintymisen. Yksityiseen käyttöön voi tehdä kaikenlaista, mutta julkaiseminen on eri asia, se ei ole enää yksityistä käyttöä. Jos kuvaaja ei ole saanut esittäjältä lupaa videointiin ja videon julkaisemiseen, kirjasto ei saa julkaista tätä videonpätkää. Asia on tältä osin syytä selvittää ennen kuin edetään.
Toinen luvanvaraisuus liittyy kirjastossa järjestetyssä konsertissa esitetyn musiikin mekanisointiin (videointi) ja levittämiseen yleisön keskuuteen. Kirjaston järjestämissä...
Hei,
Laatokan syvyyskarttaa voit tarkastella netissä Suomen Maantieteellisen Seuran sivuilla (http://www.geography.fi/11-suomenlahden-ja-laatokan-syvyyskartta-%E2%80…) ja fyysisenä kopiona Laatokan eri alueiden syvyydet selviävät Juha Taskisen kartasta Laatokan seitsemän merta (1998), joka on näköispainos vuodelta 1935.
FILI:n ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Tommy Tabermannin runoja sisältyy kahteen suomalaisen runouden käännösantologiaan, joista toinen on puolan- ja toinen venäjänkielinen (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN).
Tietokannassa on tieto kokonaisista teoksista ja käännösantologioista, mutta ei mahdollisista kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. On siis mahdollista, että Tabermannin runoja on joskus käännetty japaniksi, mutta tietoa tällaisista julkaisuista on vaikea löytää.
Runoa ei näillä tiedoin ole löytynyt. Kysymys on ollut myös kirjastonhoitajien keskustelulistalla, eikä kukaan ole vastannut. Otamme yhteyttä jos runo löytyy.
HelMet kirjastojen sivulta löytyy Lukudiplomi, jonka kirjastolaiset ovat tehneet koululaisille eri ikääryhmiin sopiviksi. Tältä sivustolta voisi löytyä vinkkejä avaamalla otsikoita esim. Perhosia vatsassa, josta löytyvät kirjan tiedot ja sijainnit kirjastoissa kirjan kuvan avaamalla.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=4
Myös Kirjasammon sivuilta voi etsiä mielenkiintoista luettavaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/5003#.Vh9Jq_PyXL8
Kirjaston HelMet sivulla on kirjastolaisten laatimia lukudiplomeja koululaisille,joista voisi saada hyviä vinkkejä. Kirjasta löytyy tiedot ja sijainnit Helmet kirjastoissa, kun napauttaa kirjan kuvaa.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Lukukeskus julkaisee myös lapsille suunnattuja kijallisuusaiheisia lehtiä Vinski sekä Lukufiilis. Lehdet ovat luettavissa kirjastoista ja ensi vuoden alusta vapaana katsottavina verkossa.
Ikävä kyllä vastausta ei löytynyt, vaikka kysyimme valtakunnallisella kirjastolaisten postituslistalla.
Toivottavasti joku palstaa seuraava tunnistaa kirjan!
Tämän A.V. Koskimiehen tekstin on säveltänyt myös Leevi Madetoja ja sen englanninkielisen käännöksen pitäisi löytyä levyn Madetoja, Leevi, säv. : Meet the composer : complete songs for male voice choir. Finlandia Records, p1997. tekstiliitteeestä nimellä The Land of Ten Mighty Streams. Levy on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1388632__Smeet%20the%20com…
Kyseessä lienee laulu nimeltä Tukkijätkä Santeri, joka alkaa sanoilla:
"Oli tukkijätkä Lapissa, Santeri nimeltään, ei ollut käynyt Helsingissä koskaan eläissään."
Laulu löytyy nuottivihosta Meksikon pikajuna : sekä 13 muuta ratkiriemullista kuplettia. Tekijätietoja ei valitettavasti löytynyt - nuottijulkaisun alkuun on tosin tekijäksi merkitty Reino Helismaa, jonka esittämä kappale saattaisi siis olla.
Nuotin voi tilata kaukolainaksi mm. Tampereen pääkirjastosta.
Colosseumin ulkoseinän lukuisat kolot ovat pääsiassa syntyneet aikojen kuluessa, kun kiviä yhdessä pitäneitä pronssisia tai rautaisia kiinnikkeitä on hakattu irti ja varastettu. Colosseum oli myös päällystetty marmorilla, ja osa koloista on varastettujen marmorilaattojen kiinnityspaikkoja.
https://tomaattijatrevi.wordpress.com/2014/01/10/colosseum-flaviusten-a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Colosseum
http://vihrealtakukkulalta.blogspot.fi/2014/03/colosseum-paketissa.html
Laulu on nimeltään Kotipiha, ja sen on säveltänyt Maiju Sirkiä. Laulun sanat on kirjoittanut V. A. Ojaniemi. Laulu alkaa: "Piha kotoinen paikka on rauhan". Toinen säkeistö alkaa: "Siellä illalla katselen kauas". Neljäs säkeistö alkaa: "Tuttu pihlaja nurkalta tuvan". Säkeistöjä on viisi.
Laulu löytyy nuotista Sirkiä, Maiju: Lasten lauluja : pianon tai harmonin säestyksellä (Valistus, 1949). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja kosketinsoitinsovitus, jonka on tehnyt Ahti Sonninen.
Hei,
Gdanskin kaupungista ei valitettavasti löydy suomeksi matkaoppaita HelMet.fi:stä.
Suomenkielisiä Puolan matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kokoelmissa muun muassa
Päivi Erosen Puola : Itämeren rannoilta Tatran vuorille (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806128__Spuola%20matkaopp…), jossa Gdanskista on muutama sivu. Tätä opasta on sekä Sellossa että Myyrmäessä tällä hetkellä hyllyssä.
Lisäksi Ari Taipaleen Pitkin poikin Puolaa -oppaassa on kymmenisen sivua Gdanskista. Tätä kirjaa on tällä hetkellä Sellossa hyllyssä.
Kyseessä lienee Jorma Ollikaisen mainio kirja Kelokämppä. Lisätietoa löytyy tästä Wikipedian artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kelok%C3%A4mpp%C3%A4
Martti Haavion runossa "Hiirulaisen hieno maja oli vanha kenkäraja."
Kyseinen runo löytyy ainakin kirjoista Eläinrunojen kirja, Peukaloputti, Pikku Pegasos ja Pieni Aarreaitta III.
Myös Rodney Peppen kuvakirjassa Hiiriperhe rakentaa talon hiiriperhe tosiaan rakentaa vanhaan ruskeaan kenkään talon.
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Zaidan päivä on 11.10. Nimipäivä perustuu siihen, että ”Zaida” ja sen rinnakkaismuoto ”Saida” lienevät lyhentymiä kreikkalaisesta nimestä ”Zenaida”, josta Venäjällä käytetään muotoa ”Zinaida” ja Suomessa ”Sinaida” Ortodoksisessa almanakassa niiden nimien nimipäivät ovat tuolloin 11.10.
