EU-maissa voimassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön lähtökohtana on, että tekijänoikeutta ei voi kokonaan luovuttaa toiselle, vain taloudelliset oikeudet voi myydä, vuokrata tai lahjoittaa. Tällaista osittaistakaan luovutusta ei ainakaan kiistatta voi tehdä kysymyksessä ehdotetulla tavalla. Jotta oikeuksien luovutus olisi oikeudellisesti kestävä, täytyisi asiasta tehdä molempien osapuolten allekirjoitukset sisältävä sopimus.
Monet nettipalvelut kyllä käyttävät menettelyjä, joilla he ilmoittavat tekijänoikeuden siirtyvän itselleen, jos palvelun käyttäjä lähettää heille jotain tai käyttää palvelua tietyllä tavalla. En tiedä, onko tällaisen menettelyn laillisuutta vielä testattu, mutta ainakaan kiistaton se ei ole eikä sillä ole vaikutusta...
Kokoelmasta Nikula, Alli : Satukärpänen löytyy satu Lapinpoika Aslakin seikkailut jouluaattona.Sadussa lapinpoika Aslak lähtee kyllä yksin hiihtämään, mutta ei joulukirkkoon, vaan etsimään joulukuusta. Hän eksyy matkallaan, löytää Joulupukin pajan, putoaa pukin säkkiin ja tulee kuljetetuksi kotiinsa. Ehkäpä tämä silti on etsitty satu.
Ilmaisu "kotiseutukokoelman kuvatallenne" ei kerro näitten elokuvien oikeudellisesta asemasta valitettavasti yhtään mitään. Kokoelmassa voi olla elokuva, joka on otettu talteen kotiseutusyistä (kunnan suuri poika pääosassa esimerkiksi), vaikkei kirjasto ole hankkinut (tai voinut hankkia) sen paremmin lainaus- kuin julkisen esittämisenkään oikeuksia. Tällaista elokuvaa ei lain mukaan voi asiakaskaan kirjastossa katsoa.
Jos kyseessä on elokuva, joka on hankittu lainaus- ja/tai esittämisoikeuksin, ei ole mitään ongelmaa vaan asiakas voi siihen vapaasti tutustua kirjastossa.
Jos kyseessä on tallenne, joka ei ole ns. kaupallinen elokuva vaan esimerkiksi dokumentaarinen tallenne jostain paikallisesta tapahtumasta, on vaikea keksiä selkeää...
Julkinen laulaminen on tekijänoikeudellisesti aina hiukan monimutkainen asia, koska siihen voidaan joutua soveltamaan lain eri kohtia yksityiskohdista riippumatta. Mutta jos lähdemme oletuksesta, että kysyjä viittaa kirjaston järjestämään satutuntiin, joka ei ole pelkkää laulamista, pykälät menevät suunnilleen seuraavasti.
Laulaminen on musiikin julkista esittämistä, koska satutunnille voi teoriassa osallistua kuka tahansa ja koska kaikki kirjaston järjestämä on ei-yksityistä.
Tekijänoikeuslain 21§:n mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Satutunti ei ole kumpaakaan näistä, joten on turvauduttava seuraavaan momenttiin. Sen mukaan "Julkaistun teoksen saa myös julkisesti esittää...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) johdannossa sivuilla 24–25 kerrotaan, että latinan mukaan muodostetuissa -us-pääteisissä nimissä pohjana on voinut olla asuinpaikan nimi. Teoksessa ”Sukukirja. I osa: Suomen aatelittomia sukuja” (Otava, 1901) kerrotaan, että eräs Salenius-suku on peräisin Laitilan pitäjän Salon kylästä, jolloin sukunimi perustuu tuohon Salo-paikannimeen. Tässä ei ole mahdollista selvittää laajemmin yksittäisten sukujen alkuperiä.
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että maantieteellisissä nimittä yleinen ”salo” merkitsee suureen metsäalueeseen tai vanhassa merkityksessä metsäiseen suureen saareen. Se lienee balttilainen laina.
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d937be45-01a…
Pirjo Mikkosen "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850 -1921 otettujen sukunimien taustat -kirjasta löytyy useita esimerkkejä siitä miksi sukunimi Aalto tai Aaltonen on otettu. "Ammattikalastajalle merellinen nimi" (1921) "Samannimiset savottakaverit päättivät ottaa eri nimet Aalto ja Laine, joita pidettiin harvinaisina" (1907)
Omalla laitteella kirjaston tiloissa katsottava elokuva on niin uusi ilmiö, ettei sitä koskevia laintulkintoja ole kukaan ehtinyt tehdä. Itse olen päätynyt näkemykseen, että kun laite on asiakkaan ja hän katsoo elokuvaa kirjastossa "yksityisesti" eli itsekseen, kyseessä on yksityisyyden piiriin kuuluva toimi, ei elokuvan julkinen esittäminen.
Tilanne on toinen, jos puhutaan ryhmästä. Laki ei määrittele yksityisyyden piirin rajaa, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen kuuluvat vain lähisukulaiset ja -ystävät. Satunnainen ryhmä ihmisiä ei sen mukaan toimia "yksityisesti". Vaikka emme ottaisi kantaa siihen, muodostavatko asiakkaat keskenään yksityisen joukon, kirjastotyöntekijän osallistuminen ryhmään viran puolesta tekee tapahtumasta...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tapahtumia voi hakea kirjastojen yhteiseltä Helmet -sivustolta (www.helmet.fi ), kohdasta Tapahtumat.
Sivun oikeassa reunassa on Tapahtumahaku, jonka tyhjään hakukenttään voi, runokylpylöitä hakiessa, kirjoittaa erikseen runokylpylä, taaperotuokio tai lorutuokio, niin saa tiedot vauvojen runokylpylätoiminnasta pääkaupunkiseudulla.
Tekemämme haun perusteella tilaisuuksia on seuraavasti:
- Etelä-Haagan kirjasto/Vauvojen lorutuokio 27.11. klo 10-10.30, (Isonnevantie 16b, 00320 Helsinki)
- Itäkeskuksen kirjasto / Runokylpylä 24.11.2015 klo 10:00 - 10:45, (Turunlinnantie 1, Kulttuurikeskus Stoa, 00900 Helsinki )
- Roihuvuoren kirjasto / Vauvahelistin 10.12.2015 klo 10:00 - 11:00, (Roihuvuorentie 2, 00820...
Kirjastoilla ei ole tekijänoikeutta. Oikeus lainata laillisesti hankittuja teoskappaleita edelleen perustuu tekijänoikeuslain 19§:ään, jonka perusteella myös yksityinen kansalainen on oikeutettu viemään luetun kirjan divariin tai antamaan sen kaverille lainaksi.
Kirjaston tarjoama maksuton lainausmahdollisuus on sallittu harkiten kansansivistyksellisistä syistä. Kirjastot ostavat jokaisen lainaamansa niteen ja etenkin vähälevikkisten teosten kohdalla sillä on jo sinänsä merkitystä tekijöille.
Tämän lisäksi Suomessa on kaksikin järjestelmää, joiden kautta suoritetaan taloudellista kompensaatiota tekijöille siitä, että heidän teoksiaan on maksutta lainattavana kirjastojen kautta. Vanhempi järjestelmä tunnetaan ns....
Suomen eduskunta on tekijänoikeuslain hyväksyessään ottanut tietoisesti mukaan 12§:n, joka sallii muutaman kopion tekemisen julkistetusta teoksesta yksityiseen käyttöön. Tätä oikeutta on rajoitettu tietokoneohjelmien osalta, mutta niidenkään kopioiminen yksityiseen käyttöön ei ole rangaistavaa. 2000-luvulla lakia on tiukennettu siten, että yksityiseen käyttöön tulevan kopioinnin lähteen tulee olla laillinen ja jos sisällön suojaksi on rakennettu tehokas tekninen este, sen kiertäminen on kiellettyä.
"Piratismi" on tekijänoikeudellisissa ympyröissä termi, jolla ei ole yksiselitteistä sisältöä. Lakiteksti ei sitä tunne. Oikeudenhaltijajärjestöjen puheissa sillä viitataan useimmiten mihin tahansa laittomaan toimintaan. Neutraalimmissa...
Valokuvilla on kahdenlaista tekijänoikeuden suojaa. Kaikki kuvat saavat 50 vuoden suoja-ajan kuvaushetkestä laskien. Siten ns. amatöörin ennen vuotta 1964 näppäämät kuvat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Jos kuva kuitenkin katsotaan itsenäiseksi teokseksi - tämä on aina harkinnanvarainen tulkinta, joka ratkeaa viime kädessä oikeudessa -, sen suoja jatkuu kuvaajan kuolemasta 70 vuotta. Eli jos kuvaaja on kuollut 1943 tai aikaisemmin, kuva on tältä osin vapaa.
Valokuvasta tehdyn vedoksen omistusoikeus on samanlainen kuin millä tahansa teoskappaleella. Laillisesti ostetun teoskappaleen käytöstä saa omistaja päättää. Mutta tämä koskee vain sitä vedosta, ei verkkoon skannattua valokuvateosta. Jos alkuperäisen valokuvan oikeudet ovat...
Ainakin Teaworld-verkkokauppa Saksasta (https://www.teaworld.de)toimittaa tuotteittaan myös Suomeen.
Sivusto on saksankielinen, mutta selkeän kuvituksen ja yleisesti tunnistettavien nimikkeiden ansiosta riittävän havainnollinen.
Sellaista sivustoa, jossa vertailtaisiin teehen ja kahviin erikoistuneiden verkkokauppojen hintoja, ei valitettavasti löytynyt.
Haimme hintavertailua hakulausekkeella ‘online tee shops price comparison’ ja ‘what's the best website to buy tea online’ ja ‘best price to buy tea online europe’.
Ei ole luvallista. Kirjastoilla on hyvin rajoitetusti oikeuksia tehdä tekijänoikeuden suojaamista teoksista kopioita omaan kokoelmaan. Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä näin, kun sen kokoelmista puuttuvaa teosta ei voi ostaa. Tieteelliset ja maakuntakirjastot voivat turvasyistä tehdä kopioita tuhoutumisalttiista teoksista, mutta vain jos sellaisen kappaletta ei voi ostaa.
Teoksen vapaa lukemisoikeus verkon kautta ei sisällä muiden oikeuksien luovutusta, kuten oikeutta tehdä kopioita. Tekijänoikeuslain 12§ antaa oikeuden tehdä muutaman kopion yksityiseen käyttöön, mutta kirjaston kokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan yksityistä käyttöä.
Heikki Poroila 27.2.2014
"Ilmainen" ei ole tekijänoikeudellisesti sama asia kuin "saa käyttää vapaasti". Yksilön oikeus selailla jotain verkon kautta maksutta ei sisällä mitään oikeudenluovutusta kirjastolle. Sillä, onko verkkojulkaisusta olemassa myös painettu versio vai ei, ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Tekijänoikeus suojaa aina itse teosta, ei erikseen sen eri julkaisumuotoja.
Jotta verkossa olevan julkaisun voi tulostaa kirjaston kokoelmaan ilman erillistä lupaa, sen tulee olla joko tekijänoikeudellisesti vapaa (ei koskaan tullut suojatuksi tai suoja-aika on päättynyt) tai sitten julkaisussa täytyy olla erikseen oikeudenhaltijan antama lupa tehdä tuloste. Tällainenkin on mahdollista, olen esimerkiksi itse antanut tällaisen luvan erinäisiin...
Laki ei rajoita asiakkaan auttamista siinäkään tapauksessa, että asiakas olisi kopioimassa jotain, mitä kirjasto ei voi asiakkaalle kopioida. Auttaminen ja kopiointinapin painaminen ovat eri asioita.
Äänikirja kuuluu niihin teoksiin, joita kirjasto voi asiakkaan pyynnöstä kopioida asiakkaan yksityiseen käyttöön. Auttamisen lisäksi voi siis itse kopioinninkin tehdä asiakkaan puolesta. Tämä oikeus ei koske suojattua musiikkia ja elokuvaa.
Heikki Poroila 24.4.2014 klo 21.32
Hei!
Kyseinen runo on alunperin englantilainen lastenloru Solomon Grundy. Sen on kirjannut muistiin John Orchard Halliwell ja se on julkaistu vuonna 1842. (https://en.wikipedia.org/wiki/Solomon_Grundy)
Löysin lorulle suomennoksen Alice Munron novellikokoelmasta Hyvän naisen rakkaus, novellista Muutoksen aika s. 298-299.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1420144
Muita kokoelmia ei valitettavasti ainakaan vielä tullut vastaan.
Pantheonin julkisivun pronssikirjainten korkeus on noin 70 senttiä, ja tekstillä on mittaa lähes 22 metriä. Nykyiset kirjaimet ovat peräisin vuodelta 1887, jolloin niillä korvattiin vuosisatoja aiemmin kadonneet alkuperäiset kirjaimet.
Boatwright, Mary T.: Hadrian and the Agrippa Inscription of the Pantheon (http://www.academia.edu/9874002/Hadrian_and_the_Agrippa_Inscription_of_…)
Musta satu on nyt kovin suosittu teos. Jälkeesi on varausjonossa vielä 145 innokasta lukijaa.
Jos et itse ehdi hakemaan kirjaa, voi joku ystäväsi, tuttusi tai perheenjäsenesi noutaa sen ja lainata tiskillä omalle kirjastokortilleen, jolloin saat sen luettavaksesi heti reissulta palattua.
Kalajärvellä on kirjasta myös Bestseller kappale (laina-aika 14 vuorokautta) jonka saattaa saada kiinni paikan päältä, jos varaus menee sivu suun.
Etsimäsi runo on todennäköisesti The Guest House, joka on Rumin tunnetuimpia runoja. Se lienee käännetty suomeksi englannin kautta.
Englanninkielinen versio löytyy teoksesta: This Longing - poetry, teaching Stories, and Letters of Rumi.
(http://www.scottishpoetrylibrary.org.uk/poetry/poems/guest-house)
The Guest House
This being human is a guest house.
Every morning a new arrival.
A joy, a depression, a meanness,
some momentary awareness comes
as an unexpected visitor.
Welcome and entertain them all!
Even if they’re a crowd of sorrows,
who violently sweep your house
empty of its furniture,
still, treat each guest honorably.
He may be clearing you out
for some new delight.
The dark thought, the shame, the malice,
meet them at the door...
Kyseessä on Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Pikku Pelle Puputti / kertonut Patsy Scarry, kuvitus Richard Scarry, suomentanut Marjatta Kurenniemi.
Kirja on saatavissa kirjastojen lisäksi myös kirjakaupasta http://www.adlibris.com/fi/kirja/pikku-pelle-puputti-9789513034733
