Säkeet Riikka Pulkkisen Rajan sivulla 36 ovat Tomas Tranströmerin runosta Lentolehtinen, joka sisältyy Brita Polttilan suomentamaan kokoelmaan Eläville ja kuolleille (Tammi, 1990).
Kuningatar Viktoriasta on englanninkielisiä elämäkertoja, joihin tietysti sisältyy myös hänen avioliittonsa ja yhteinen elämänsä prinssi Albertin kanssa. Suomen kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat:
Julia Baird: Victoria - the Queen : an intimate biography of the woman who rules an empire. 2016
Christopher Hibbert: Queen Victoria : a personal history. 2000
Suomenkielinen elämäkerta on vuodelta 1927: G. Lytton Strachey: Kuningatar Viktoria.
Suomeksi on kirjoitettu elämäkertaromaani, jossa kerrotaan myös kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin avioiliitosta:
Sanna Tahvanainen: Kuningatar : romaani. 2013
Éclair-leivoksen ranskankielinen nimitys selitetään tavallisimmin sillä, että leivos nautitaan salamannopeasti. Tämä tulkinta löytyy mm. arvovaltaisesta Ranskan akatemian sanakirjasta. Alun perin leivosta kutsuttiin nimillä pain à la duchesse ja petite duchesse; éclair-nimi on myöhempää perua, mikä on omiaan vahvistamaan akatemian tulkintaa nimityksen alkuperästä - voidaan ajatella sen muokkautuneen leivoksia nauttineiden kokemusten perusteella ja vakiintuneen käyttöön sitä kautta.
Kysymyksessä kuvailluista kohtauksista tulevat mieleen Väinö Linnan kirjan Täällä Pohjantähden alla kolmannesta osasta Pentinkulman kouluun sijoittuvat tapahtumat. Neljännessä luvussa ensin Siukolan Aarne kaivertaa linkkuveitsellä koulun portaan pylvääseen sopimattoman kuvion, ja uusi opettaja Rautajärvi käskee pojan nuolemaan kuvaa, kunnes se lähtee. Myöhemmin samassa luvussa Leppäsen Valtu kiroilee koululuokassa ja pakenee ikkunasta metsään. Opettaja juoksee pojan perään ja käskee tämän mennä kotiinsa.
Näkemäsi elokuva on luultavasti Edvin Laineen ohjaama Akseli ja Elina (1970).
Mildred J. Hillin säveltämään "Happy birthday" -onnittelulauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia kuin Sauvo Puhtilan tuttu yksisäkeistöinen "Paljon onnea" (ks. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista: https://urly.fi/WGO).
Hilkka Norkamon versiossa "Olkoon onneksi" on kolme säkeistöä. Laulu löytyy nuotista Laulukerho : 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963). Laulu alkaa: "Olkoon onneksesi, olkoon onneksesi". Toinen säkeistö alkaa: "Ilon silmillesi". Kolmas säkeistö alkaa: "Tänne ystäväsi".
Erkki Ainamon versiossa "Onneksi olkoon" on siinäkin kolme säkeistöä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Toinen säkeistö alkaa: "Nämä yrtit nyt tuo". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän...
Järin runsaasti ei Emersonin runoja näy suomennetun - niitä löytyi kaksi: Orava ja vuori sekä Päivät.
Orava ja vuori, jonka on kääntänyt Kirsi Kunnas, on päätynyt ainakin kolmeen kirjaan: Aarteiden kirja. 7, Metsä meri ja taivas (WSOY, 1959), Runon matkassa : runoutta oppikoulun alaluokille (Kirjayhtymä, 1963) ja Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta (WSOY, 2010). J. K. Ihalaisen tulkitsema Päivät on julkaistu kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjon numerossa 4/2009. Näitä löytyy hieman vaihtelevasti kirjastoista eri puolilta Suomea.
Pelkästään Louisa May Alcottista kertovaa elämäkertaa ei ole suomennettu, mutta hän on yhtenä kohdehenkilönä Sara Kokkosen kokoamassa kirjassa Kapina ja kaipuu : kultaiset tyttökirjaklassikot (Avain 2015). Tämä kirja löytynee useimmista kirjastoista ja sen saa tarvittaessa kaukolainaksi. HelMet-kokoelmassa on kaksi Louisa May Alcottista pelkästään kirjoitettua englanninkielistä teosta: John Matteson: Eden's outcast (http://luettelo.helmet.fi/record=b1966241~S9*fin) ja Martha Saxton: Louisa May Alcott: A Modern biography (http://luettelo.helmet.fi/record=b1498378~S9*fin). Molemmat voi kaukolainata.
Heikki Poroila
Kyllä miljoona kirjaa on paljon, vaikka monissa isoissa kirjastoissa maailmalla puhutaan toki paljon suuremmistakin kokoelmista. Qatarissa on noin 2,5 miljoonaa asukasta eli alle puolet siitä mitä Suomessa varsin pienellä alueella. Kysyjän mainitsemassa Turun pääkirjastossa oli vuonna 2017 noin 900 000 nidettä, joista kirjoja oli 730 000 kappaletta eli siis suhteellisen lähellä Qatarin lukuja oltiin Turussa. Toisaalta Qatarissa luku koski kansalliskirjaston kokoelmaa, joka on toki eri asia kuin yleinen kirjasto. Suomessa Kansalliskirjastossa on yli 3,5 miljoonaa teosta. Helsingin kaupunginkirjastossa on yli 1,5 miljoonaa kirjaa ja jos mukaan otetaan samassa kirjastojärjestelmässä olevat Espoo, Vantaa ja Kauniainen, yhteinen lukumäärä on jo...
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjaa tosiaan ilmestyi 8 osaa, mutta niistä vain viisi on julkaistu suomennoksina vuosina 1997-2002. Valitettavasti kustantajilla ei ole velvollisuutta suomentaa ja julkaista tällaisia sarjoja kokonaisuudessaan ja pahasti näyttää siltä, että Gummerus on jättänyt sarjan kolme viimeisintä osaa julkaisematta, vaikka ne olivat kaikki jo olemassa vuonna 1997, kun suomennosten julkaiseminen alkoi. Todennäköisesti sarja ei myynyt riittävästi ja kustantaja teki taloudellisen päätöksen. Liekö sattumaa, mutta kirjailija kuoli juuri vuonna 2002, kun viimeinen suomennos ilmestyi. Ainakaan englanninkielisessä Wikipedian artikkelissa ei ole mitään mainintaa, että kirjailija olisi esimerkiksi kieltänyt kirjojensa...
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Olemisen sietämätön keveys (WSOY, 1985). Suomennos on Kirsti Sirasteen.
"Häviämisen iltarusko kattaa kaiken, giljotiininkin, kaihon taikaloisteella." (s. 14)
"Välttämättömyys ei suinkaan ole täynnä taikaa vaan sattuma. Tullakseen unohtumattomaksi rakkauden on vedettävä ensi hetkestä lähtien puoleensa sattumia, niiden on lennettävä sen luo kuin lintujen Franciscus Assisilaisen olkapäille." (s. 69)
Varsinaisesti kaksikielisiä mangakirjoja en löytänyt Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta tarkoituksiinne sopisi kenties Japania mangan avulla , kaksiosainen sarjakuvilla ryyditetty kieliopas tai Kanji de manga -sarja, jossa syvennytään japanin kanji-merkkien saloihin. Nämä teokset on erityisesti suunnattu nuorille lukijoille.
Kaksikielistä manga kyllä julkaistaan, sillä se on Japanissa suosittu tapa opsikella englantia. Mm. suosittuun Sherlock-televisiosarjaan pohjautuva Sherlock: A Study in Pink on julkaistu versiona, joka sisältää jokaisen puhekuplan tekstit sekä englanniksi että japaniksi. Verkosta löytyy kaksikielistä manga ilmaiseksi esim. https://bilingualmanga.com/ sivustolta.
Lähteet:
http://animelehti.fi/...
Valitettavasti en löytänyt teosta, joka sopisi kuvaukseesi. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle, mutta kukaan ei ole tunnistanut etsimääsi kirjaa.
Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista, mitä kirjasta voisi olla kyse?
Hei!
Elizabeth Winthropin The Castle in the Attic -kirjasta ei tosiaan näyttäisi löytyvän suomennosta. Tutustuimme kirjan kuvaukseen Wikipediassa. Osittaisen samankaltaisuutensa vuoksi vaihtoehtoehdokkaiksi nousivat näin aluksi:
- Banks, Lynne Reid: Intiaani lipastossa (The Indian in the Cupboard)
- Jones, Diana Wynne: Leijuva linna (Castle in the air)
Intiaani lipastossa -kirjasta löytyy kuvaus Risingshadow-sivustolta. Leijuva linna on osa Liikkuva linna -sarjaa, josta myös löytyy tietoa tuolta samaiselta sivustolta.
Mikäli kumpikaan näistä kirjoista ei ole etsimänne, niin osaisitteko kuvailla kirjan sisältöä vielä lisää. Oliko esimerkiksi kirjassa joku päähenkilö, kuvattiinko kirjassa tapahtumien ympäristöä...
Voisiko tämä viitata Ruusujen sotaan Englannissa 1400-luvulla?
Yorkin herttua, joka oli sijaishallitsijana Henrik VI:n mielisairauden aikana, olisi monen mielestä ollut parempi hallitsija, ja tavoitteli kruunua, eikä suostunut jättämään sijaishallitsijan tehtäviä. Seuranneessa Wakefieldin taistelussa Yorkin herttua kaatui, ja Lancasterit laittoivat hänen päänsä ja hänen niin ikään kaatuneen poikansa Edmundin pään seipään nokkaan Yorkin kaupungin muurille. Kun hänen eloon jääneet poikansa Edward, George, Richard kuulivat tästä, he lähtivät sotaan Lancastereita vastaan ja voittivat suuressa Towtonin taistelussa, ja Edwardista tuli kuningas Edvard IV?
Aiheesta on melko tuore Conn igguldenin romaanisarja Ruusujen sota: (The Wars of...
Puhtaasti kvantitatiivista tutkimusotetta hyödyntäviä väitöskirjatutkimuksia tästä aiheesta näkyy tosiaan löytyvän hyvin vähän. Valtaosa tutkimuksista näyttäisi hyödyntävän fenomenografiaa ja muita kvalitatiivisia metodeja. Seuraavat hakutulokset löytyivät Turun yliopiston Volter-tietokantaa ja Kansalliskirjaston Melinda-tietokantaa käyttämällä ja ne saattaisivat olla etsimäsi kaltaista aineistoa:
Luojus, K. 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli - ohjaajien näkökulma. Tampereen yliopisto.
Mikkonen, K. 2017. Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. Oulun yliopisto.
Peltokoski, J. 2016. The comprehensive...
Vaalilaissa 2.10.1998/714 todetaan seuraavaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
Vaalimenettelyn uudelleen aloittaminen
143 § Presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvä estyneisyys tai kuolema
Presidentin valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista, jos:
1) säädetyssä järjestyksessä asetettu ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä;
2) toisessa vaalissa oleva ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen toisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä; taikka
3) presidentiksi valittu tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen kuin hän on ryhtynyt toimeensa.
...
Runo tosiaan löytyy muutamaltakin nettisivustolta Eeva Kilven runoksi nimettynä. Sitä ei ole Kilven kokoelmissa Runoja 1972-1976 eikä kokoelmassa Laulu rakkaudesta, joka ilmestyi 1991, ja joka on valikoima neljästä runokokoelmasta. Eeva Kilpi on edelleen tavattoman suosittu ja lainattu kirjailija, emmekä onnistuneet tarkistamaan kaikkia kokoelmia. Kai Niemisen runoistakaan emme onnistuneet sitä löytämään. Joten valitettavasti runon kirjoittaja ei varmuudella selvinnyt.
Aulikki Oksasen runo Hopeinen laulu eli sanat Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011).
http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Oksanen, Aulikki: Kolmas sisar (Siltala, 2011)
Suomessa valmistettiin sulatejuustoa ensimmäisen kerran vuonna 1925, jolloin Suomen ensimmäinen sulatejuustotehdas Oy Suomen juusto Ab Lahti aloitti toimintansa. Ilmeisesti ensimmäinen sulatejuusto oli nimeltään Marathon-herkkujuusto. Sitä mainostettiin Lahti-lehdessä loppuvuodesta 1925 "ennen tuntemattomana juustolajina (---), joka esiintyy kaupassa etupäässä pienissä rasioissa paloihin lajiteltuina, joten se on sangen mukavaa käyttääkin".
Tärkein suomalaisen juuston ostajamaa Saksa kiintiöitti pulavuosina tärkeimpien elintarvikkeiden tuonnin ja joidenkin laatujen kohdalla kielsi sen kokonaan. Sulatejuuston raaka-aineeksi tarkoitetut heikkolaatuisemmat tahkojuustot joutuivat tuontikieltoon. Tällöin myös Valio aloitti...
