Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-numero ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta. Lainauskorvaukset ovat henkilökohtaisia, eli ne eivät ole...
Käytössäni ei ole Ruusun aika dvd-levyjä, mutta olen selannut Raija Orasen samannimisen romaanin läpi. Marjan sisaren Anjan ja hänen miehensä Laurin perhettä nimitetään johdonmukaisesti entisiksi köyhiksi eikä tähän ole sen kummempaa selitystä. Laurin liikemiestausta on esillä luvussa Perhosen uni (DVD:llä Ruusun aika 2, jakso 18, Perhosen uni), jossa Lauri selitti, että ”bisnekset odottivat ihan rajan takana mutta eivät odottaisi kauan”. Siis ilmeisesti jotain hämäräbisneksiä Venäjän puolella, jotka menevät niin hyvin että perhettä voi kutsua entisiksi köyhiksi.
Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin:
Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al.
Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä
Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285
Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya
World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/...
Tällä hetkellä seuraavat Robertinon äänitteet ovat lainattavissa eri kirjastoista:
cd-levy "Kaikki parhaat : kultaiset vuodet" (Zonet, 2003)
cd-levy "Un amore cosi grande" (Butterfly Music, 1992)
lp-levy "Romantica" (Bluebird Music, 1983)
lp-levy "Canciones Napolitanas" (Ediciones Sonoras, 1974)
Äänitteiden saatavuuden voi tarkistaa esimerkiksi Finnasta (https://www.finna.fi/). Äänite on mahdollista tilata kaukolainaksi, jos omassa kirjastossa ei sitä ole.
valitettavasti kirjastosta löytyvistä nimikirjoista ei löydy selitystä Tyhtilä nimelle. Katsoin teokset: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), Uusi suomalainen nimikirja (1988), Suomen kielen sanakirjat osa 6: suomalainen nimikirja, Suomalaisia sukuja ja sukunimiä (1968). Netistä googlailukaan ei tuonun apua asiaan, mutta sukututkija Tuomas Salsten pitämältä sivustolta löytyy vähän tietoa Tyhtilä nimestä, ei kylläkään nimen merkityksestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tyhtila.html
Suomen sukututkimusseurasta voisi mahdollisesti tiedustella olisiko heillä tietoa asiasta, tässä yhtetystiedot:
https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Annettujen vihjeiden perusteella tulee mieleen Maria Gripen Varjo-sarja ja sen kolme ensimmäistä osaa, Salaisuus varjossa (1985), ...ja metsän valkeat varjot (1987) ja Varjojen lapset (1988). Sarjaan kuuluu myös neljäs kirja, Varjojen kätkö (1990).
"Salaisuus varjossa on maailmankuulun nuortenkirjailijan kiehtova tarina kaiken ikäisille mystiikannälkäisille. Eletään vuosisadan alkua. 14-vuotiaan Bertan kotiin saapuu kuutamoisena syksy-yönä uusi palvelustyttö. Carolinissa on jotain vangitsevaa. Hetkessä hänellä on koko perhe otteessaan: hajamielinen tiedemiesisä, avuton äiti, pikku Nadja, naurettavan rakastunut nuori Roland. Berta itse janoaa kiihkeästi Carolinin ystävyyttä, mutta kerta kerran jälkeen saa havaita, että hänessä on jokin...
Lealiisa Kivikarin Maria sytyttää tulen rannalle -runokokoelman ja Mirkka Rekolan Ilo ja epäsymmetria -kokoelman runoissa Neitsyt Marialla on merkittävä rooli
Oiva Paloheimolla on runo Neitsyt Marian kehtolaulu, joka on myös sävelletty:
http://www.sirkat.fi/neitsytmariankehtolaulu
Paloheimon runo löytyy mm.kirjasta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut 1. Tästä kirjasta, kuten myös sen toisesta osasta löytyy useita runoja Neitsyt Mariasta.
Suomalaisessa kalevalamittaisessa runoudessa on paljon Neitsyt Mariaan liittyviä runoja. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tietoa otsikolla Neitsyt Maria perinteessä:
http://www.kirjasto.oulu.fi/NeitsytMaria/slide15.html
Alla myös linkki Runosto-sivuston...
Lopun studio: kuvateollisuushalli Otto Brandtin tie 1. Helsinki. (Eevi sytyttää kokoelmahuoneen tuleen).
Tässä kaikki kuvauspaikat Suomen kansallisfilmografia osa 12 mukaan:
Kuvausaika:
2.10. - 14.11.1996
- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Ulkokuvat:
Helsinki: Paragon Oy Mäkelänkatu 84 (Amin työpaikka Kodak Express), Tuusulanväylä / Kehä I:n liittymä (Ami pysäyttää auton), Merihaan paikoitushalli (Amin auto parkkihallissa) ja sen ulko-ovi (Amin asuintalon sisäänkäynti), Sörnäisten rantatie (Eevin matka alkaa), Tuusulanväylä (Amin ja Helenan automatka), Mäkelänkatu 86 (Ami jää Helenan kyydistä) Vantaa: Kehä III (Amin ja Eevin kotimatka) Korpilahti: Punamäentie junaradan kohdalla (Eevi yöpyy...
In Finnish libraries we have some ways to encourage people to read. In Helmet-libraries in metropolitan area we have for example reading circles (lukupiirit in Finnish), Short story hooks (Novellikoukku), story hours for children (satutunnit), study group for immigrant women (Luetaan yhdessä), story telling day, writer visits and The Helmet-reading challenge (Helmet-lukuhaaste). Many of them are also in use in many other libraries in Finland. You can find more information from the Helmet-website:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Sukella_kirjaan_lukupiirissa(3284)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kallion_omat/Novellikoukku(42421)
http://www.helmet.fi/en-...
Teoksessa Hamina, varuskuntakaupunki osa II (Kotka 2006) kerrotaan että Lentolaivue 30:n työkenttä oli aurattu Haminanlahden pohjukasta kaakkoon pistävälle kapealle Lupinlahdelle. Kentän tarkemmasta sijainnista ei löytynyt mainintaa, mutta siitä on muutama ehkä paikan tunnistamista auttava valokuva Kalevi Keskisen ja Kari Stenmanin teoksessa Suomen ilmavoimien historia: 24, LeR 5 : Erillinen lentolaivue, Lentolaivue 36, Lentolaivue 15, Lentolaivue 6, Lentolaivue 30 (Espoo 2004). Keskinen on kirjoittanut Suursaaren taistelun ilmasotatoimista Suomen ilmailuhistorialliseen lehteen myös artikkelin, jossa listataan operaatioon osaa ottaneet ilmayksiköt peräti koneen tarkkuudella. Lähteissä ei ole mainintaa että saksalaiset olisivat ottaneet...
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole koulujen vuosikertomuksia. Niitä voi tiedustella kaupunginarkistosta:
Käyntiosoite: Kansankatu 55 A, Oulu
Puhelin: 050 5627064
Sähköposti: arkisto(at)ouka.fi
Aukioloajat: ma-pe klo 10-15.30. Puhelinpalvelu on käytettävissä arkisin virka-aikana klo 8-16.
Mainitsemiesi kirjailijoiden perusteella alla olevasta listasta voisi löytyä kirjallisuutta, josta saattaisit pitää:
Muriel Barbery: Siilin eleganssi (2011)
Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa (2015)
Marie Desplechin: Ilman minua (2001)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
John Williams: Stoner (2015) ja muut Williamsin teokset
Amin Maalouf: Siipirikko mies (2015)
Eric-Emmanuel Schmitt: Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset (2005) sekä muut Schmittin teokset
Anthony Doerr: Davidin uni (2016)
Gita Mehta: Joen sutra (2205)
Michel Tournier: Perjantai (1980)
Niko Kazantzakis: Kerro minulle, Zorbas
Yasushi Inoue: Äitini tarina
Gao Xingjian: Sielun vuori
Clarice Lispector: Lähellä...
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Lausahdus vaikuttaisi olevan Einsteinin, peräisin keskustelusta Heisenbergin kanssa, eikä sillä ole varsinaista kirjallista primäärilähdettä. Tästä syystä tieteellisessä kirjallisuudessa siihen tavallisesti viitataan toisen käden lähteen kautta (esim. Holton, G. J., Victory & Vexation in Science: Einstein, Bohr, Heisenberg, and Others. Harvard University Press, 2005).
Ainakin seuraavissa kirjoissa päähenkilö on 31-vuotias:
Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä
Gillian Flynn: Paha paikka
Dick Francis: Riski
Lindsey Kelk: Ikuinen morsiusneito
Diane Wei Liang: Paperiperhonen
Audrey Niffenegger: Aikamatkustajan vaimo
Heleen van Royen: Onnellinen kotirouva
Kappaleen nimi on "Balladi kullasta". Sen on säveltänyt Eino Virtanen ja sanoittanut Vexi Salmi. Sen on levyttänyt Kai Lind. Se on julkaistu vain singlenä, jonka toisella puolella on Kulkija-niminen kappale (Fazer, 1972, CBS 8429). Se on kuunneltavissa Spotifysta.Laulu kertoo Münchenin olympialaisista ja suomalaissankareista Lasse Virenistä ja Pekka Vasalasta. "Laulu" on pääasiassa puhetta, vain kertosäe lauletaan. Laulu alkaa: "Maailma on täynnä tarinoita, tarinoita rohkeista miehistä ja urotöistä, tämä on yksi niistä." Sen jälkeen kuoro laulaa: "Kultaa, kultaa." Tarina alkaa: "Lämmön aurinko Müncheniin hellästi loi, on miehet jo viivalla, pillikin soi." Kertosäe lauletaan: "Kultaa, me saatiin kultaa..."
Catherine Cooksonilla on kolmiosainen sarja, jonka osien nimet ovat ruotsiksi Hamilton, Farväl Hamilton ja Harold. Erilliset osat ovat ilmestyneet 1980-luvulla ja yhtenä kirjana trilogia ilmestyi 1993. Päähenkilö, Maisie-tyttö puhuu kirjassa mielikuvitushevoselle nimeltä Hamilton. Alla linkki sarjan englanninkieliseen esittelyyn. Kovin monessa kirjastossa kirjaa ei enää ole, mutta kaukolainaksi voisit kirjan lähikirjastosi kautta saada. Suomeksi sarjaa ei ole käännetty.
http://catherinecookson.ponymadbooklovers.co.uk/
Ainoa Silverstone-nimisen kirjan, jonka onnistuimme löytämään on kirjoittanut Bob Judd, mutta tätä englanninkielistä kirjaa ei ole käännetty suomeksi tai ruotsiksi. Alla linkki kirjan esittelyyn:
https://www.goodreads.com/...
Perinteisesti näitä tallennemuotoja on yleisellä tasolla kuvattu termillä audiovisuaalinen. Kuvat ja videot ovat visuaalisia, videot (lähes aina) ja äänitteet audiota. Termi ei ole oikein suomea, mutta kyllä se varsin vakiintunut on.
Heikki Poroila
The librarians in Finnish public libraries must have the ability of speaking and understanding Finnish. In addition, there are usually quite many candidates for any free job, especially if the job is not a temporary one. The employment situation is not too good in public libraries, where economical cuts are regularly executed. However, there might be some special jobs in other than public libraries (university and special libraries), where Finnish is not necessarily needed and required, if one happens to have other special abilities needed. Finding that kind of library work requires a lot of work and luck and possibly a work permit would also be needed, if you are not an EU citizen. Probably you would need also a network of Finnish...
