Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen tietopalvelu, joka ei kykene hoitamaan yksittäisten kirjastojen asiakasasioita. Ole hyvä ja ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka käyttäjä olet.
Heikki Poroila
Runon suomenkielinen nimi on "Vuokot" tai "Sinivuokot", kumpaakin nimeä käytetään. Sen alkuperäinen nimi on "Blåsippor", ja sen on kirjoittanut Anna Maria Roos. Ruotsiksi runo alkaa: "Blåsippan ute i backarna står". Suomenkielisen tekstin on ilmeisesti kirjoittanut Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), vaikka suomentajan nimeä ei löytämissäni lähteissä yleensä mainita lainkaan. Runon on säveltänyt Alice Tegnér (1864-1943), ja laulun nuotti suomenkielisine sanoineen löytyykin monesta lastenlaulunuotista, esimerkiksi Alice Tegnérin lauluja sisältävästä nuotista "Laula äiti kanssamme. III vihko" [1910?], johon laulut on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón".
Runon alkusäkeet poikkeavat hieman toisistaan eri julkaisuissa: "Vuokko se...
Sukunimestä Vitie ei löydy tietoa nimikirjoista - ei edes Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet, jossa on jonkinlainen maininta 16500 sukunimestä. Vitie-nimestä kerrotaan jotakin Tuomas Salsteen Sukunimi-info -sivustolla osoitteessa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vitie.html
Siellä on myös linkkejä muihin sivustoihin, joista voi hakea tietoa sukunimistä. Esimerkiksi kirkonkirjojen hakuohjelmasta Hiskistä käy ilmi, että Lammilla on ollut Vitie- tai Witie-nimisiä torppareita. Mutta Sukunimi-infon linkkien avullakaan ei välttämättä löydy tietoa Vitie-nimen alkuperästä ja merkityksestä. Saattaa olla parasta ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan. Juuri nyt...
Uusin tutkijoiden havaitsema eläinlaji, lintulaji, syntyi vain pari vuosikymmentä sitten Galapagossaarilla, eteläisellä Tyynellämerellä. Aiemmin saarella havaitsematon sirkkukoiras ja paikallinen sirkkunaaras saivat lisääntymiskykyisiä poikasia. Geenitutkimus osoitti, että kaksi sukupolvea ensimmäisten lintujen syntymän jälkeen niiden geenistö poikkesi alkuperäisestä lajista. Uudella lajilla ei ole vielä tieteellistä nimeä. Tutkijat kutsuvat sitä lempinimellä Iso lintu. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-9949268
Uusia, tieteelle tuntemattomia kasvilajeja löydetään jatkuvasti. Osin on kyse siitä, että maapallolla on vielä laajoja alueita, joiden kasvikuntaa ei ole tutkittu. Alla linkki uutiseen aiheesta:...
Asuinpaikan perusteella osastoa ei oikein pysty päättelemään. Helsingin punakaartin komppaniat muodostettiin pääosin ammattialoittain ammatillisten järjestysosastojen pohjalta. Puhuttiin esimerkiksi kirvesmiesten, vaskiseppien, suutarien, kivityömiesten, hevosmiesten ja rautatieläisten komppanioista. Myös sekakomppanioita oli. Surmansa saaneiden osalta hyvä aloituspiste selvittelyyn on vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto, http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main. Tuomittujen osalta tieto voisi löytyä esimerkiksi valtiorikos(yli)oikeuden akteista, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918#Puna…
Muita lähteitä:
Aunesluoma, J. & Häikiö, M. (1995). Suomen vapaussota 1918:...
Uusimmissa kartoissa maakaistaletta ei ole nimetty. Joensuun kartassa vuodelta 1949 pitkulainen kaistale on nimeltään Kuhakivi ja kaupungin puoleinen vastaranta on Vallinporras. Siihen väliin on Joensuun kanavaa rakennettu. Kanavoinnin jälkeen Kuhakiven kärkeä on nimitetty Kanavaniemeksi, jonne on pystytetty Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki.
Lähteet:
Joensuun kaupunki 1848-1948 : satavuotis-muistojulkaisu. Joensuu 1949.
Joensuun kaupungin historia 1 : 1848-1920. Joensuu 1985.
Pielisjoen rakentamisen ja kaupunkikosken alueen historiaa. Moniste. 1968.
Kyseessä on Pierre Paulin suunnittelema Orange Slice tuolimalli. Palvelussa on kysytty niistä aikaisemminkin ja laajempi vastaus löytyy täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/teilla-turun-paakirjaston-tieto-osastolla
Tässä muutamia kirjoja, joiden tarinat sivuavat aihepiiriltään mainitsemiasi teoksia. Tapahtumapaikkoina Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Afganistan.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat ja Chicagolaisittain
Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa
Emily Nasrallah: Muistot
Naguib Mahfouz: Kairo-trilogia ( Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja)
Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
Francesca Marciano: Matka kuvien taakse.
Jokainen Down-lapsi ja aikuinen kehittyy omaan tahtiinsa. Ylioppilastutkinnon suorittamista tai ajokortin suorittamista ei liene tilastoitu tältä kannalta.
Verneri.net-sivustolla, joka on verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta, kerrotaan, että pojat ja miehet, joilla on Downin syndrooma ovat steriilejä, mutta tytöt ja naiset eivät ole. Downin oireyhtymä johtuu naisen munasolujen jakautumisessa tapahtuneesta häiriöstä, joka ei ole periytyvä.
Alla lisää tietoa Verneri.net-sivustolta:
http://verneri.net/yleis/downin-periytyminen
http://verneri.net/yleis/murrosika-down
Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
Leijona-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on jo ensimmäisessä kokonaisessa Raamatun suomennoksessa vuodelta 1642. Jellona taas ilmaantuu slangisanastoomme 1920-luvun vaiheilla.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen esiintymiä
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Kaikki mainitsemanne sanat ovat laulussa "Souvaripoika" (tai "Souvaripoikia"), jonka on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tatu Pekkarinen.
Laulukirjassa "Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä" (Metsälehti, 2003) olevan sanaston mukaan junttalilukkari eli junttalukkari on "esilaulaja uittopaaluja juntattaessa". Saman sanaston mukaan souvari on "souvin eli uittotyömaan työntekijä".
Rappi tarkoittanee tässä rabbia: "...tuli mailman rannan rappi".
Street Legal -albumilla (1978) julkaistu kappale on jopa Dylanin asteikolla arvoituksellinen ja moniselitteinen. Se on herättänyt runsaasti pohdintoja ja keskusteluja. Niitä voi tutkia vaikka verkkohaun tuloslistasta: https://www.google.com/search?q=bob+dylan+%22changin+of+the+guards%22+a…;
Yleisimpien tulkintojen mukaan laulu kertoo esim. Dylanin henkisestä kriisistä, hänen kääntymisestään roomalaiskatolilaiseksi, hänen avioerostaan tai yleensä hänen elämästään vuoteen 1977 asti. On myös ehdotettu, että laulu kertoisi Jeanne d'Arcista tai Jeesuksesta.
Dylan-analyyseissa ylistetään hänen taitoaan luoda hienoja runollisia kielikuvia, mutta tästä runsaudesta ei aina synny ymmärrettävää kokonaisuutta. Lukijoilla ja kuuntelijoilla on silloin...
Ilmeisesti kyseessä on Irene Mendelinin (1864 - 1944) ensimmäinen runokokoelma Koivikossa (1893). Teoksen hinnan tarkkaan määrittelyyn tarvittaisiin antikvaariliikkeen asiantuntemusta, joten teidän kannattaa ottaa yhteyttä vanhojen kirjojen liikkeeseen. Eräässä nettiantikvariariaatissa kirjasta on pyydetty hiljattain 60 euroa. Hinta riippuu luonnollisesti kirjan kunnosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irene_Mendelin
Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
...
Kyllähän Kouvolan pääkirjastosta löytyy useampia Alexandra Marininan dekkarikäännöksiä:
Murhaaja vastoin tahtoaan / Alexandra Marinina
Kuolema ja vähän rakkautta / Alexandra Marinina
Kaikesta täytyy maksaa / Alexandra Marinina
Kaksoiselämää / Alexandra Marinina
Seitsemäs uhri / Alexandra Marinina
Kuoleman käsikirjoitus / Alexandra Marinina
Varastettu uni / Alexandra Marinina
Otava on julkaissut Marininaa, joten ehkä yhteydenotto kustantajaan kannattaisi. Marinina on julkaissut kuitenkin venäjäksi 25 teosta.
Maistraatin sivuilta tai nimilaista en valitettavasti suoraa vastausta tähän löytänyt. Vanhemman ja lapsen yhteisen nimimuutoksen kohdalla puhuttiin vain alaikäisestä lapsesta. Siinä mainittiin myös, että yli 12-vuotiaan lapsen sukunimeä ei voi vaihtaa ilman hänen suostumustaan. Kahden aikuisen nimimuutoksessa esimerkkeinä olivat vain avioliittoon tai avioeroon liittyvät nimenvaihdot. Oletan tämän perusteella, että täysi-ikäisen täytyy tehdä oma lomake vanhaan/esivanhempien sukunimeen vaihdettaessa, vaikka vaihto tehtäisiin samaan aikaan vanhemman kanssa.
Kehotan vielä kysymään asiaa suoraan maistraatista. Alla Turun yksikön yhteystiedot:
https://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Lounais-Suomi/Lounais-Suomen-...
Yleensä huoltoasemilla joiden yhteydessä on myymälä voidaan maksaa tankkaus sisällä, ja huoltoasemat joiden nimen perässä lukee "express" (esim. Neste Express) kelpaa vain korttimaksu. Voit ottaa suoraan yhteyttä Varsinais-Suomen alueella sijaitseviin huoltoasemayhtiöihin ja tiedustella asiaa tai tutkia heidän nettisivujaan. Tässä Suomen tunnetuimpien huoltoasemien yhteystietoja:
ABC
https://www.abcasemat.fi/fi
Neste:
https://www.neste.fi/ puh. 0200 11311
Shell:
https://www.shell.fi/ puh. 020 443 2070
ST1:
http://www.st1.fi puh. 010 557 11
Teboil:
https://www.teboil.fi/ puh. 020 470 0900
Seo:
https://www.seo.fi/ puh. +358 3 883 060
Esimerkiksi seuraavissa tietokirjoissa kerrottiin Medusasta.
Forsman, Kaarlo: Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia eli jumalaistarut ja sankarisadut
Salakirjat 2008
Lindskog, Claes: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja
WSOY, 1984
Bellingham, David: Kreikan mytologia
Gummerus, 2002
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita
WSOY, 1984
Arthur, Cotterell: Maailman myytit ja tarut
WSOY 1991
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
WSOY, 1995
